Meriläisistä...

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Avatar
Jarmo Niinimäki
Viestit: 701
Liittynyt: 28 Syys 2005 12:55
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jarmo Niinimäki » 23 Loka 2008 08:31

Veli-Matti kirjoitti:Näkyypä tuolla Jarskynkin kaunottaren peräsimesä olevan em. putkenpätkä;-)
Katos perskeles, niin näkyykin olevan :-)

Ja Elwoodille, että voit hyvinkin olla oikeassa siinä, ettei tuollaisten tasorakennelmien värkkääminen ole kannattavaa puuhaa, mutta toisaalta voit olla väärässäkin. Itse en tuota ole veneeseemme tehnyt enkä taitaisi edes osata, mutta jotenkin minulla on sellainen kutina, että jos arvostamani summalaiset veistäjät, jotka ovat/olivat aika hyvin perehtyneet tekemiensä veneiden ominaisuuksiin, ovat katsoneet tuollaiset tasot järkeviksi, niin jokin syy siihen on. Itse en välitä pätkääkään tuosta huippunopeuden noususta, mutta jos esim. mainittu ohjattavuuden parantuminen peruutettaessa tai polttoaineen pienehkökin säästö pitävät paikkansa, niin tuo taso saa kyllä pysyä tuolla Summanmutikan perässä.
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 23 Loka 2008 10:06

;-) ei se ole kutina se on mutu..
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
raimå
Viestit: 859
Liittynyt: 26 Touko 2006 01:25
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja raimå » 23 Loka 2008 10:35

Oma mutuni on se että tasot ovat helevetin ruman näköisiä tosin voivat olla toteutettu myös järkevästi.

Aikaisemmin vihasin, nyt suhtaudun objektiivisemmin. Perän uppoamistahan niillä erityisesti estetään ja perähän uppoaa yleensä vain silloin kun lähestytään runkonopeutta. Ja itse en usko tippaakaan siihen laskentakaavaan vaan veikkaan että rungon muoto tuo oman mausteensa hommaan. Ja jos rungon muoto muuten hyvä mutta perä tahtoo kovin helposti upota niin kyllä mun mielestä on järkevää yrittää fiksata asiaa jotenkin. Sama tuon ohjautuvuuden kanssa.

Onhan plaanivehkeissäkin trimmitasot, jotka tietysti suunniteltu siihen että keula ei alkaisi laukkaamaan, mutta kyllä niistä on apua puoliplaanissakin.
http://fiskaritupuna.wordpress.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 23 Loka 2008 11:42

Kyllä Elwood on tässä ihan oikeassa:" Tarkoitus oli vain sanoa että tuon muotoisilla rungoilla kannattaa tyytyä siihen nopeuteen, jonka se luontevasti kulkee.. :-)"

Ja uskoisin että hän tarkoittaa sitä kun noista uppoumarunkoisista koetetaan tehdä puhtaita plaanareita kaikenmaailman tasoilla, listoilla ja millä tahansa epämääräisillä konsteilla. Ja tästähän tuossa summalaisten veistäjien, näköjään heitä on useampiakin kuin Markku Seppälä, asentamista pienistä suht syvällä olevissa tasoista ei ole kysymys vaan kuten täällä onkin jo tullut ilmi että niillä on haettu "vain" kulkuasennon lievää muutosta positiiviseen suuntaan, ehkä peruutusominaisuuksien ja jopa polttoainetalouden parantumista.
Plaanareita niillä ei ole yritettykään saada aikaiseksi - ei ne oikeat ammattimiehet niin helvetin tyhmiä ole. Silloin he ovat yksinkertaisesti tehneet plaanarin!

Bertta-Lotassa oli myös alkuperäiset kantotasot n. 5cm vesilinjan alapuolella ja käytin ne kerran irti ihan vartavasten uteliaisuuttani että näen onko niillä millainen vaikutus ominaisuuksiin. Ajoin ilman tasoja reilun viikon monenlaisessa kelissä ja mittailin nopeuksia käsikepsillä, jne...
Ainoa mihin ne merkittävästi vaikuttivat oli kulkuasento, nopeus tasoilla oli samoilla kierroksilla jonkun solmun kymmenyksen parempi. Rullasi samalla lailla oli tasoja tai ei, jne...
Sen havaitsin että kun ajoi kevyeen sivuaallokkoon vene mutkitteli hieman normaalia enemmän kun tasojen syvyys pinnassa vaihteli ja samoin kun ajossa painopiste siirtyi laidalta toiselle mutta mitään käytännön haittaa tästä ei pienessä veneessä ollut se kun tahtoo mutkitella muutenkin.
Toinen negatiivien ilmiö tasoilla oli kun yritti yöpyä tai pitää ruokataukoa peräankkurissa. Silloin ne antoivat kunnon mäjäyksiä kun osuivat aaltoihin mutta sekin haitta lähes loppui kun ankkuroi keulasta.

Jos tosiasiallisia haittoja olisi ollut niin en minäkään niin helvetin tyhmä ole että olisin laittanut ne takaisin ;-)

Mutta mielestäni Kaptensin veistämön tasohomman olisi voinut toteuttaa järkevämmin eli suoraan sanottuna "summalaisittain" niin noitakaan lieviä haittoja ei olisi ollut.

Plaanari on plaanari ja uppoumarunkoinen on uppoumarunkoinen eikä siitä mihinkään pääse... ;-)
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
Notreal
Viestit: 2014
Liittynyt: 22 Huhti 2008 00:10

Viesti Kirjoittaja Notreal » 23 Loka 2008 14:17

Pakko korjata tuo Veli-Matin viimeinen lause, oikeasti se kuuluu:
Uppoumarunkoinen on uppoumarunkoinen eikä sillä mihinkään pääse...;-)
Notreal
Veneilyä Suomessa jo ensimmäisessä sukupolvessa.
Princess OJ8834

Avatar
Lampila
Viestit: 150
Liittynyt: 17 Syys 2008 11:36
Paikkakunta: Kotka

Viesti Kirjoittaja Lampila » 23 Loka 2008 14:21

Näen kyllä itsekin sen niin että jokaisen oma asia kuinka veneensä rakentaan mutta olisi ainakin syytä tiedostaa se että tietyt nykyveneissä olevat ominaisuudet eivät ole suoraan siirrettävissä vanhoihin veneisiin tai erilaisiin runkotyyppeihin. Monellahan vene ei välttämättä ole se unelmien kippo jonka olisi halunnut vaan se on peritty tai sitten se oli sopivasti rannalla kun itsellään oli rahat taskussa. Silloin on vain nautittava niistä veneen ominaisuuksista jotka kyseisessä rungossa on eikä lähtä tekemään siitä jonkinlaista sekametelisoppaa josta ei varmasti tiedä mikä ominaisuus menee eteenpäin ja mikä taakse. Kun se oma mielihalu sitten oman veneen käyttäytymisen suhteen on kristallisoitunut niin vene sitten vaihtoon ja kerralla oikeanlainen tilalle.

Ei kuplavolkkarista saa Porschea eikä tarvitsekaan. Volkkari on hieno auto kun se näyttää ja kulkee kuten sen on tarkoitettu kulkevan. Jokainen on varmaan nähnyt niitäkin joita on kuttaperkaosilla tuunattu - ei miellytä ainakaan omaa silmääni.

Meriläinen on, oli se sitten Summalainen, Pellinkiläinen tai muualla rakennettu on kaunis ja toimiva vene jonka ominaisuuksissa löytyy vaikka muille jakaa. Ei se nopea ole muttei sen ole siihen suunniteltukaan olevan.

Kun on hieronut oman hienon meriläisensä piloille vauhtia lisäävillä elementeillä ja se kulkee sen 18 solmua hampaat irvessä ja sitten naapurilaiturin tollo ajaa Baylinerilla 35 solmua vaahto roiskuen ohi niin kumpikohan siinä on enää oikeassa/väärässä - hyvenpi/parempi. Mielestäni sillä lasikuitupurkin kapteenilla on se järki puolellaan - mitä vauhtiin tulee...

Kyllähän viritellä saa ja moni niin tekeekin mutta mieluummin näen puuveneet alkuperäisinä. Nopeuskilpailut ja kilpatoiminta on aina asia erikseen ja niissä ovat lasikuituveneet ilmeisen ylivoimaisia myös meriläismallisissa runkomuodoissa.
- Pohjalla on paremmin -

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 23 Loka 2008 15:29

Näinhän se Notreal tosiasiassa on ;-)

Mutta jos ruvetaan halkomaan hiuksia mitä sana "pääse" tarkoittaa niin varsinkaan vähintään 1,5 syvyyttä tarvitsevat keppivenemiehet eivät pääse mihinkään köleineen mutta fiskarimiehet kulkevat omia polkujaan vaikka sitten viimekädessä taluttamalla venettään kuin cowboy väsynyttä mustangiaan ;-)

Tottahan toki ymmärsin että tarkoitit tuolla "pääse" sanalla nopeutta ja tosi on! Ja toisaalta tarvitseeko uppoumarunkoisella "päästäkkään" mihinkään, sitä varten on sitten omat kamppeet.

Jotenkin vaan täyty ihailla noita vanhojen puupellinkiläisten rakentajia. Nykyaikaiset kusilaituiset "pellinkiläiset" ja puoliplaanarit koettavat päästä samoihin vauhteihin modernimmiksi muokatuilla pohjilla mutta saavat aikaan vaan naftan turhaa palamista ja ja isoa aaltoa ympärilleen. Ja kulkevat pirun rumasti - pl. Kulkuri 30 joka on mielestäni aika onnistunut rustinki rungoltaan.
Ehkäpä se "klubiaskin kanteen piirtäminen" yhdistettynä perinteisiin ja kokemukseen sekä ennakkoluulottomuuteen on viisaampaa kuin hienot laskelmat ja tietokoneet. Ja varmasti, ennenkuin nopea pellinkiläinen on ollut valmis semmoisena kuin se nykyään mielletään, alkuvaiheessa on tullut useampi susiversio.

Ja pääpaino sanalla "ehkäpä"... ;-)
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
Vandrock
Viestit: 354
Liittynyt: 20 Helmi 2005 21:27
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Vandrock » 24 Loka 2008 12:38

Lampila kirjoitti: Ei kuplavolkkarista saa Porschea eikä tarvitsekaan.
Rohkenen olla eri mieltä. Kuplavolkkaristahan Porsche nimenomaan on kehitetty. Ja Porsche kehitti kuplavolkkarin. Väitetään, että Aatu itse muotoili keulapellin.
Samalla veneellä vuodesta 1968
http://www.picturetrail.com/photos/vandrock

Avatar
Notreal
Viestit: 2014
Liittynyt: 22 Huhti 2008 00:10

Viesti Kirjoittaja Notreal » 24 Loka 2008 13:42

Vandrock kirjoitti:
Lampila kirjoitti: Ei kuplavolkkarista saa Porschea eikä tarvitsekaan.
Rohkenen olla eri mieltä. Kuplavolkkaristahan Porsche nimenomaan on kehitetty. Ja Porsche kehitti kuplavolkkarin. Väitetään, että Aatu itse muotoili keulapellin.
Sama ajatus. Telkkaristakin tulee sarja, muistaakseni "virityspaja".
Kavereiden pääasiallinen tarkoitus vaikuttaa olevan tehdä Porscheista kuplavolkkareita.
Notreal
Veneilyä Suomessa jo ensimmäisessä sukupolvessa.
Princess OJ8834

Avatar
Kejonen
Viestit: 175
Liittynyt: 19 Kesä 2007 19:53
Paikkakunta: Kotka
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kejonen » 24 Loka 2008 14:58

Piirtelin tuossa pikaseen huonon kuvan, missä näkyy Mikossa olevat kantolistat, jotka sinne asennettiin kesänlopussa. Huom rungon malli ei vastaa oikeaa ja mitään mittakaavaa ei kuvassa ole. Oikeaa kuvaa ei nyt harmi vaan ole vielä muutamaan viikkoon, mutta sekin tulee aikanaan. Turkoosi osa on sinne asennettu lista ja on perästä n.10cm korkea ja 10cm leveä. Keulassa n. 5cm x 5cm. Violetti osa on sitten se osa mitä on tarkoitus asentaa sinne lisää talven aikana ( jos vene jää itelle / ”perhepiiriin” ). Lisä osan leveys perästä on n. 10cm ja keulasta samaa luokkaa, korkeutta keulasta 5cm, perästä 10cm. Listat alkaa vähän keulan roiskelistan takaa, ja loppuu jotakuinkin avotilan alkupuolelle (voin muistaa kyllä väärinkin)

Miksi sitten ei keralla tehty tarpeeksi leveitä listoja/suksia? No siksi, koska oli tarkoitus aloittaa pikkulistoilla ja katsoa , koska saadaan vene kulkemaan nätisti mahdollisimman pienillä listoilla. Nätisti vene kulkee nytkin matkanopeuksilla, mutta kun alkaa mennä yli 15 solmua alkaa vesi nousta kylkiä ylös ja vene nousta kölilleen.
Maksimaalisen hyödynhän olisi saanu irti, kun olisi täräyttänyt puolimetriä leveätä kuidutettua vaneria pohjaan kiinni ja lattaraudalla tukenu ylhäältä päin.
Mutta kun sitä en halua, vaan mahd. pienet listat, jolla saadaan veden nousemista kylkiä pitkin vähennettyä. Huom. vähennettyä, ei ole välttämättä tarkoitus poistaa sitä kokonaan! Tarkoitus olisi saada venettä hieman kantavammaksi tai ei niin heijaavaksi ajettaessa huippu nopeuksilla. Se, että onko siinä mitään järkeä, kun kuitenkin matkavauhtina on se puoliplaani nopeus en tiedä. On vaan halu saada kajakki kulkemaan.
Tuunavathan toiset amazon volvojakin ja joku hullu harrastaa jopa romurallia autoilla. Se vasta mun mielestä onkin hullua ;)
Ja kun sanoin että pienet listat, niin sehän on sitten jokaisen omamielipide mikä on vielä pieni ja mikä ei. Mulle tollanen 20cm leveys on vielä pieni, sitten alkaa menemään jo isomman puolelle, jos tosta aletaan vielä leventämään.

Vene kulkee tällä hetkellä 18 solmua täydessä kesäromuretki varustuksessa ja matka nopeus 13. Gepsillä mitattuna, ei mitään 60 luvun mutu tuntumaa jolloin soutuvenekkin meni kuulemma 25 solmua ;)
Se on sama onko kyydissä 1 vai 5 ukkoa vauhti on sama. Tosin kaikkia vieraita ei viitti pelotella kahvapohjassa, kun vene huojuu siihen malliin että heikompia hirvittää =D Potkuri on liian suuri johtuen veneen entisestä käyttö tarkoituksesta, ja se on tarkoitus vaihtaa nopeampaan. Potkurin vaihdon ja suksien levennyksen jälkeen , toivottavasti menee se 20 rikki, ja kevyesti =P

Nyt sitten epäilevät tuomaat alkavat soimata kuinka pilaan kauniin veneen täysin suksiviritelmilläni. Siihen voi vastata, että noita nykyisiä listoja ei veneen ollessa vedessä näy yhtään. Ainoastaan , jos ajaa hiekkarantaan ja työntää keulan korkealle maihin, voi nähdä vähän listan etuosasta. Että se siitä ulkonäön pilaamisesta ;) Se että kuinka siistin näköset noista suksista sitten tulee, niin se on eriasia =D

kuva tuolta kansiosta:

http://hotsku.spaces.live.com/?lc=1035
iskänKaa ja äiskäKaa tuurinKaa tiusKaa

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 24 Loka 2008 15:14

...."Pimp my pelkkari"....
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
Lampila
Viestit: 150
Liittynyt: 17 Syys 2008 11:36
Paikkakunta: Kotka

Viesti Kirjoittaja Lampila » 24 Loka 2008 22:14

No näinhän se on, Porsche on kehitetty kuplan POHJALTA mutta ei niitä kyllä KUPLISTA ole tehty.

Itse olen Isuzu miehiä mutta kun vastaavaa yhtä herkullista vertausta siitä merkistä en löytänyt niin oli pakko käyttää kuplaa ;-)

Ellei sitten "ei nyky autoistakaan saa tehtyä yhtä hyvää kuin Isuzu Bellett 1500, eikä ole kaiketi tarkoituskaan..." ;-D
- Pohjalla on paremmin -

Avatar
Jarmo Niinimäki
Viestit: 701
Liittynyt: 28 Syys 2005 12:55
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jarmo Niinimäki » 03 Marras 2008 17:24

Veli-Matti kirjoitti:Nakkaas mua Jarsky valokuvalla tuosta pienestä "ohjaustasosta", ihan mielenkiinnon vuoksi...
Tämä asia taisi tulla jo aika perusteellisesti käsiteltyä, mutta tässä kuitenkin pari kuvaa tuosta Summanmutikan "trimmitasosta":
Kuva
Kuva
Eli taso on noin 45 cm pitkä ja 35 cm leveä ja olisiko reilu 10 cm konstruktiovesilinjan alapuolella ja aika tavalla vesilinjan suuntainen. Kulussa tietysti perän kaivautuessa tasonkin asento hieman muuttuu.
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka

vester
Viestit: 127
Liittynyt: 06 Joulu 2004 16:28
Paikkakunta: Helsinki

Tutkimustietoakin löytyy..

Viesti Kirjoittaja vester » 04 Marras 2008 10:36

Kun 70-luvulla hankin ensimmäisen veneeni, entisen Laatokan- kalastajan Veikko Kaksosen Rantasalmella veistämän fiskarin, kiinnostuin laajemminkin fiskariperinteestä. Varsinaiseksi aarreaitaksi tässä suhteessa osoittautui Helsingin Teknillisen korkeakoulun laivanrakennusosastolla muistaakseni joskus 50-luvun lopulla tai 60-luvun alussa tehty diplomityö otsikolla ” Suomen rannikon kalastajavenetyypit”. Hankin tuolloin kopion ko. työstä, mutta en nyt sitä etsiessäni tähän hätään löytänyt. Tuossa diplomityössä, jonka tekijää en muista, oli selvitetty Suomen rannikolla valmistettavien kalastajaveneiden tyypilliset piirteet Vironlahdelta aina Tornioon. Muistaakseni selvästi toisistaan eroavia ”tyyppiveneitä” taisi olla 50 erilaista. Sen muistan, että vallitsevat tyypilliset meriolosuhteet, kuten aallonpituus yms. rannikolla ovat vaikuttaneet veneiden muotoon. Ja pohjoiseen mentäessä vaihtui Vaasan tienoilla tasasauma limisaumaan ja mäntylauta kuusilautaan. Uskoisin, että ko. työ löytyy tuolla nimellä edelleenkin TKK:n kirjastosta Otaniemestä.

Vester

RistoA
Viestit: 270
Liittynyt: 04 Touko 2007 19:45
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja RistoA » 04 Marras 2008 11:48

Terve

Tässä veneilydippatyöt: http://www.otalib.fi/cgi-bin/thw/trip/? ... =hithilite>

Lähimpänä olis varmaan:
Raivio, Rolf T.
Tutkimus Suomen olosuhteisiin sopivista kalastajamoottorivenetyypeistä .
Diplomityö, TKK / Koneinsinööriosasto, 1957. - 2 osaa ( 99, 21 s. ) s. -
Valvoja: Jansson, Jan-Erik
Työ sijaitsee: P1 Ark KO

Risto

Vastaa Viestiin