Vanhan dieselin käyntilämpötila

[teekoo]

Voi olla, että tästä on täällä puhuttukin. Mutta mites on, kun yanmar 2qm15 (vm. n. -80) omistajan oppaassa sanotaan normaaliksi käyntilämpötilaksi 50-60 astetta. Tuntuuko vähän kylmältä? Siinä ei muistaakseni oteta kantaa onko makea- vai merivesijäähdytys. Oliko merivesijäähdytyksessä kylmempi kone parempi?

[MikkoM]

Voi olla, että tästä on täällä puhuttukin. Mutta mites on, kun yanmar 2qm15 (vm. n. -80) omistajan oppaassa sanotaan normaaliksi käyntilämpötilaksi 50-60 astetta. Tuntuuko vähän kylmältä? Siinä ei muistaakseni oteta kantaa onko makea- vai merivesijäähdytys. Oliko merivesijäähdytyksessä kylmempi kone parempi?

Alhaisempia noiden merivesijäähdytteisten käyntilämpötilat näyttävät olevan. Omassa 2QM20:ssä termostaatti alkaa aukeamaan 42 asteessa ja täysin auki sen pitäisi olla 52 asteessa. Makeavesimoottoreissa termostaatti onkin sitten luokkaa 70 astetta. Nähtävästi kylmänä käyvässä merivesikoneessa pyritään hillitsemään meriveden aiheuttamaa korroosiota. Ei siis välttämättä kannata kuumempaa termostaattia asentamaan vaikka sellaisen jostakin saisikin.

Mikko

[Veli-Matti]

Minulle on aina opetettu että tuo 50-60 asteen käyntilämpötila on juuri se kaikkein pahin ja jolloin metallien kuluminen on kaikkein suurinta. Sen huomaa käytännössä pitävän paikkaansa pensiinimoottoreissa vaikkapa Wikströmmin Weekakkosessa josta on poistettu termostaatit jolloin toinen pytty käy kuumempana ja toinen juuri tuolla lämpötila-alueella. Kylmempi pytty kuluu muutamassa sadassa tunnissa porauskuntoiseksi ja kuumempana käyvä ei kulu juuri lainkaan.
Dieselmoottorissa polttoaineen voitelevat ominaisuudet mitä todennäköisimmin vähentävät tuota kulumaa mutta silti, jos minulla olisi diesel oli se meri- tai makeavesijäähdytteinen niin virittelisin sen käymään vähintään 80 asteisena ja mieluimmin lähellä yhdeksääkymmentä.
Tällöin kulutus on pienempää ja se monen jyrkästi tuomitsema savutuskin vähenee huomattavasti kun löpö palaa lämpimässä koneessa kunnolla.

Tuohon korroosiohommaan en ota kantaa koska mitään ongelmia sen kanssa ei ole (vielä) ollut...
Mutta toisaalta molempi parempi ja molempi huonompi kun toisessa vaihtoehdossa pytty kuluu sisäpuolelta ja toisessa syöpyy vesitilan puolelta

Kappas vaan MikkoM on Oulunsalon miehiä

[teekoo]

Täytyypä ainakin tarkistaa ettei termostaatti ole jämähtänyt aukiasentoon...

-tk-

[MikkoM]

Minulle on aina opetettu että tuo 50-60 asteen käyntilämpötila on juuri se kaikkein pahin ja jolloin metallien kuluminen on kaikkein suurinta. Sen huomaa käytännössä pitävän paikkaansa pensiinimoottoreissa vaikkapa Wikströmmin Weekakkosessa josta on poistettu termostaatit jolloin toinen pytty käy kuumempana ja toinen juuri tuolla lämpötila-alueella. Kylmempi pytty kuluu muutamassa sadassa tunnissa porauskuntoiseksi ja kuumempana käyvä ei kulu juuri lainkaan.
Dieselmoottorissa polttoaineen voitelevat ominaisuudet mitä todennäköisimmin vähentävät tuota kulumaa mutta silti, jos minulla olisi diesel oli se meri- tai makeavesijäähdytteinen niin virittelisin sen käymään vähintään 80 asteisena ja mieluimmin lähellä yhdeksääkymmentä.
Tällöin kulutus on pienempää ja se monen jyrkästi tuomitsema savutuskin vähenee huomattavasti kun löpö palaa lämpimässä koneessa kunnolla.

Tuohon korroosiohommaan en ota kantaa koska mitään ongelmia sen kanssa ei ole (vielä) ollut...
Mutta toisaalta molempi parempi ja molempi huonompi kun toisessa vaihtoehdossa pytty kuluu sisäpuolelta ja toisessa syöpyy vesitilan puolelta

Kappas vaan MikkoM on Oulunsalon miehiä

Noissa merivesi- ja makeavesijäähdytyissä Yanmareissa on tosiaankin erilaiset termostaatit. Kylmässä koneessa kuluminen on suurempaa, eikä palaminenkaan tapahdu parhaalla mahdollisella tavalla. Tuntuisi, että ainoa järkevä syy miksi konetta käytettäisiin tarkoituksella kylmänä olisi tuo korroosion estäminen. Noin ainakin veikattiin seuraavalla foorumilla, kun keskusteluja kävin lävitte.

http://forums.torresen.com/sailing/index.php

Kestävä tuollainen vanha Yanmar on. Varsinaisesti ajamalla sitä on hankala saada loppumaan. Yleisimmin tuo hajonnee ihan korroosion takia. Joko kansi syöpyy puhki tai sitten ruoste tukkii kannen jäähdytyskanavia ja sen seurauksena kansi halkeaa. Ovatko nipponin insinöörit sitten laittaneet syöpymisen eston mekaanisen kulutuksen eston edelle, kempä tietää.

Juu Oulunsalon miehiähän minä:D.

[Ambrosio]

Samaa asiaa pohdin , kun BMW:n varoitusvalo syttyy reilulla kaasulla. Ohjekirjan mukaan se syttyy 70 celsiuksen paikkeilla. Vähän hirvittää ajella valo palamassa ja ajattelinkin vaihtaa mittarin tilalle. Voiko tosiaan hyvillä mielin antaa sen lämmön nousta 80-90 paikkeille? koneessa on glykolikierto lämmönvaihtimella ja sähköpumpulla asennettu jälkeenpäin. Muuttaako se asiaa- voi ajaa kuumempana? Onko muuten ne anturit yleensä standardikokoisella kierteellä, jotta voi helposti vaihtaa mittarin tilalle?

[Veli-Matti]

Jos moottorissa on paineistamaton makeanvedenkierto niin jäähdytysneste kiehahtaa 100 asteessa. Paineistetussajärjestelmässä paineesta riippuen 100-120 asteessa ja ehkä ylikin.
Mitä todennäköisimmin siellä ei ole paineita joten 80-90 välille kestää kuitenkin antaa lämpöjen nousta kunhan varmistaa että mittari näyttää oikein. Bertta-Lotan sähköinen Yazaki näyttää 15 astetta liikaa joten lämmöt nousee 100-105 huiteilla ja kyllä se minuakin hirvittää ajaa "kiehuvalla koneella...
Anturit ovat yleensä M10x1,25 kierteellä joten mittarin vaihto on helppoa ja edullistakin (kunhan sen vain ehtisi tehdä....)

Ei kuitenkaan kannata lähteä nostamaan sitä käyntilämpötilaa aivan sokeasti sillä siinä tulee eteen mm. se että onko konetilan tuuletus riittävä eli poistuuko tilasta lämpöä tarpeeksi ja se sitten että nostaako moottorin käyntilämmön nostaminen myös öljyjen lämpötilaa kuinka paljon. Yksikertaisimmin tämän näkee painemittarista eli jos ajettaessa pitempää matkaa moottorin lämpöjen ollessa siellä 90 huiteilla (vähintään 1,5-2h) paine tippuu huomattavasti siitä mitä se oli kun käyntilämpötila saavutettiin niin edessä voi olla öljylauhduttimen asennus.

[KS1030]

Mulla myös on jotain ihme kränää jossain....
...veneen ford trader6 -68 käy mittarin mukaan noin 50 asteessa??
lämppärin letkut ovat kuumat ja samaten vaihtimen kuori, lämppäristä vaan tulee sellainen lehmän hönkäys (vaatiikohan kiertovesipumpun?).
vaihdoin viime vuonna lämpömittarin kun ajattelin vian olevan siinä, muttei auttanut. samaten termostaatti uuteen 80asteen termostaattiin, muttei auttanut sekään.
lämpöanturi on koneen alkuperäisessä paikassa termostaatin vieressä(kuumallapuolella).
olen kyllä vähän ihmeissäni sen kanssa, pitäisiköhän vaihtaa termari kuumempaan malliin??


vanhassa veneessä käynti oli 85 asteessa, moottori oli mersun marinoitu nelipyttynen 42 heppanen vm.-57.
kerran meni saarireissulla hihnapoikki ja lämmöt nousi tappiin (120c), avasin konekopan ja joka puolelta suihkusi kiehuva vesi.
ei muutakuin uusi remmi kiireellä karikkojen lähestyessä ja uutta vettä koneeseen=>kuin ihmeen kautta mitään vikaa ei tullut mihinkään? kansi pysy kunnossa jne.

[mauri]

Veli-Matti kirjoitti "...niin edessä voi olla öljylauhduttimen asennus"

Toivottavasti ei kuitenkaan tarvitse, koska silloin öljy olisi jo höyrystynyttä! Öljynjäähdyttimen asennus saattaisi olla kyllä paikallaan.

Olinkohan minä nyt suvaitsematon? Hyi, Hyi Mauri!

[MikkoM]

Voi olla, että tästä on täällä puhuttukin. Mutta mites on, kun yanmar 2qm15 (vm. n. -80) omistajan oppaassa sanotaan normaaliksi käyntilämpötilaksi 50-60 astetta. Tuntuuko vähän kylmältä? Siinä ei muistaakseni oteta kantaa onko makea- vai merivesijäähdytys. Oliko merivesijäähdytyksessä kylmempi kone parempi?

Alhaisempia noiden merivesijäähdytteisten käyntilämpötilat näyttävät olevan. Omassa 2QM20:ssä termostaatti alkaa aukeamaan 42 asteessa ja täysin auki sen pitäisi olla 52 asteessa. Makeavesimoottoreissa termostaatti onkin sitten luokkaa 70 astetta. Nähtävästi kylmänä käyvässä merivesikoneessa pyritään hillitsemään meriveden aiheuttamaa korroosiota. Ei siis välttämättä kannata kuumempaa termostaattia asentamaan vaikka sellaisen jostakin saisikin.

Mikko

Sivistin itseäni hiukan lisää. Tälläkin foorumilla on joskus kattilakivi mainittu. Elippä siis Ca ja Mg suolat kiteytyvät ja kiinnittyvät jäähdytysjärjestelmän seinämiin. Lämmönsiirtoa tuo heikentää ja saattaapa lisätä syöpymistä myös. Tässä yksi mahdollinen syy raakavesijäähdytteisen matalaan käyntilämpötilaan.

MikkoM

[teekoo]

Nyt on seuraavanlainen paketti kassa (kone siis 2QM15):
- Johnson kiertovesipumppu 12V
- Bowman EC-80
- raakavesipumppu koneen alkuperäinen
- letkut (ja putket) vähintään puoli tuumaa
Tällä hetkellä ei ole termostaattia vielä, enkä ehkä uskalla laittaakaan kun kone käy aika kuumana. Onko ok jos n2500rpm marssissa lämpötila nousee yli 80C? Kuinka ylös lämmöt uskaltaa ajaessa päästää?
Mikäköhän on suunnilleen paine tuolla glykoolipuolella? Tuo Johnson pumppu pitäisi kestää 2,5 bar.

[CC]

Kyllä se on se "kattilakivi" syynä merivesikoneen matalaan lämpöön.
Muuten dieseli saa pyöriä mieluummin lämpimämpänä kuin bensakone.
Siinä 80-90C yleensä hyvä, kertyy nokeakin vähemmän.

teekoolle, laita se termari paikalleen, ilman termaria virtaukset poikkeavat
suunnitellusta ja kone voi jopa jäähtyä huonommin. Tai ainakin termaria
vastaava kuristus sen paikalle.

Glykolipuolen paine järjestetään systeemin korkilla, joko ennen paisunta-astiaa,
tai sitten paisunta-astiassa. Yleensä 0,5-1 bar. Sen puolen kierto pitäisi
hoitua koneen omalla pumpulla...?

Jos termari ei ole suoranaisesti rikki, niin lämpöhäiriöiden SYY on aina jossain
muualla. Termarin poisto ei ole korjaus. Toiminnan voi tietty aina varmistaa
kattilassa keittämällä lämpömittarin kanssa.

[teekoo]

Kiitos. Tuon 80-90 astetta oikeastaan halusinkin kuulla ;) Täytyy vielä kokeilla mihin lämmöt nousee termarin kanssa ja hanat tiskissä...

[masota]

Älä ihmeessä mene laittamaan yli 65 asteista termaria jos koneesi on suoraan merivesijäähdytetty ilman lämmönvaihdinta. Merivesi on hyvin agressiivista kun lämpö nousee yli 65 asteen. Vanhat dieselit, jotka ovat alusta asti käyneet suoralla jäähdytyksellä ovat alunperin suunniteltu viisaitten ihmisten toimesta, joten ei kannata ruveta aliarvioimaan heidän osaamistaan.
Vanhaa konetta ei myöskään kannata ruveta muuttamaan makeavesi/glykooli jäähdytteiseksi, sillä pakkasneste irroittaa jäähdytyskanavista sinne vuosien mittaan muodostuneen paksun suojakerroksen joka sitten tukkii kaikki kanavat.

[teekoo]

Se on makeavesijäähdytteinen. Todennäköisesti joskus 80-luvulla joku on sen muuttanut makealle vedelle. Ainoat muutokset mitkä tein tänä keväänä, kansiremontin jälkeen, oli siis tuo kiertovesipumpun vaihtaminen sähkökäyttöiseksi ja uusi bowmanin lämmönvaihdin (vanhaa ei saanut ehjänä auki puhdistusta varten).