"Summalainen Dejah Thoris ja uudet seikkailut pohjoises

[Veli-Matti]

"Puuvene "pilautuu" maalaamalla,,,
- siis se tunnelma tai jokin,,,,,katoaa pois...."
-Joskus aikoinaan minäkin kuvittelin noin mutta kun kokemusta ja näkemystä on vuosien varrella kertynyt niin olen joutunut muuttamaan ajatuksiani

Tuleva väri veneeseen tehdään semmoinen kuin sen pystyy tekemään järkevästi. Jos pellitys poistetaan ja ruuveja aletaan uusimaan on aivan selvää että en halua alaosastaan punaista/oranssi lakkapintaista venettä sillä pellityksen alla on vahva kerros lyijymönjää joka tunnetusti imeytyy puuhun muutaman millin. Kohtuullisen näköisen ja varsinkin tasavärisen lakkapinnan aikaansaaminen vaatisi melkoisen hiomisen...

Toisaalta jos katsoo nettiveneen iideet 276453 ja 279329 niin ei voi väittää että valkorunkoinen moottorivene olisi ruma oli kysymys summalaisesta tai jostakin muusta venemallista.

"(- tiedän kyllä hyvin, että esim Oulun ja Rovaniemen seudulla on toi koreus ja kehumien niin perin tärkeää,, mutta silti,,, se on miesten vene toi summalainen,, huom !! "
-Olen ehdottomasti samaa mieltä siksi minulla onkin nyt summalainen jonka koen sopivan naamaani ja varsinkin luonteeseeni erittäin hyvin
Koristeluvimmassa täällä mennään joskus siihen asti että äijiin hakataan kuvia ja rapsitaan reikiä nahkaan koruja varten
Mimmonen summalainen sulla on?

(no niin, leikki leikkinä - jatketaan

[matti]

Toisekseen Rst / Hst ruuvit ei kyllä sovi ainakaan veneessä vesilinjan alapuoleiseen rakentamiseen. Vaikka Hst on hapon kestävä,niin suola heikentää huomattavasti esim vetolujuutta.

Miten se vaikuttaa... siihen vetolujuuteen, mistä tieto on peräisin???

Matti

[jukkan]

Mimmonen summalainen sulla on?

terve !
- 15 vuotta ajelin summalaisella. 1980-1990-L.
10,2 x 3,1,,, noin mitoiltaan.
- malli sama pyöreäpohjainen ja korkeakeulainen.
- vuosimalli n. 1974-77 - se ei ollu rekisterissä, aina arvuuteltiin vuosimallia.......alunperin perkins oli "alle 50 hv". Myöhemmin caterpillar v8 d..
-muuta korjausta en tehny kun koneen ja potkurin vaihdon ...
-siihen rullaamiseen tottuu kun ajelee...!
-ostin veneen ammattikäytöstä. Oli kulunu. Mutta hyvä.
-Messinkipeltiä oli edessä keulassa.
-myin veneen Porvooseen. -uusi omistaja kuidutti !!!! pohjan !!!
------------siksi kai sinua varoittelin maalauksesta.. ja pyhäinhäväistyksestä ...

-nyt on käytössä nopeakulkuinen, puinen tasasauma, avovene,
kovilla kaarilla, n. 6,3 x 2,3,
v-pohja.
175 hv perärutku. ( - ja isompi kone siihen on etsinnässä..)

------uusi keskimoottori on suunnitteilla myös,
--- et näitä hobbyja ... kaikenlaisia,,,,

[Veli-Matti]

Siinäkin olemme yhtämieltä että kuidutus on raiskausta jos se tehdään semmoiseen veneeseen joka ei sitä välttämättä tarvitse. Mutta lakkahan on vain pigmentitöntä maalia ja toisinpäin joten kuidutuksella ja maalauksella/lakkauksella ei ole mitään tekemistä keskenään.

Siitäkin olemme samaa mieltä että työvenelook on miehekkään karu. Mutta olen siinä onnellisessa elämäntilanteessa ettei minun tarvitse veneillä vain äijäporukassa kalastus- tai metsästysreissuilla joten en katso em. lookin vastaavan tarpeitani. Toki (pätemisen)tarpeeni ei ole lähelläkään ns. kelluvaa pianoa vaan ihan reilussa käyttöveneessä jollainen myös tutkaveneestä tulee parissa vuodessa.
Metsästyshommiin tutkavenettä tullaan taatusti käyttämään mutta kalastushommat ovat pannassa ihan vaan sen takia että jos mun retkiveneessä haisee kala niin se ei tule taatusti kalasta
Ne on toiset veneet sitten sitä hommaa varten.

[Jussi_R]

Matti!

Googlettamalla löytyy netistä taulukko "metallien galvaaninen sarja". Katsastajan käsikirjassa 2005 mainitaan, että jännite-ero metallien välillä ei saisi ylittää 0.2 Volttia.

Toisekseen VTT on tutkinut teräksiä maa ja vesirakentamisessa, ohessa linkki http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W65.pdf.

Mm. yllä oleva tutkimus on tullut tulokseen, että on olemassa riski jopa 316:lle piste- ja rakokorroosiolle.

Toki näitäkin materiaaleja voi huoletta käyttää jos muistaa suojata ne asian mukaisesti anodeilla, mutta puuveneissä, joissa rakentamiseen usein käytetään sinkittyjä nauloja on korroosio riski voimakas .

[Kinde]

Ajelin maanantaina veneen vuosaaresta helsingin kalasatamaan ja parissa paikassa oli meri riitteessä yön pakkasten jäljiltä. Tuumailin hetken että mennäkkö läpi vai kiertääkkö ulkoa; päädyin ajamaan läpi. Matkaa tuli noiden kahden riitteikön läpi noin 300m. Vauhtia oli n 1 s joten aika hiljaa mentiin, mutta oikeasta kyljestä vesirajasta ehti tolla matkalla maalit lähteä 20 cm matkalta, ja puussa oli pieni nirhauma. Vaikka jää oli ohutta ja heikkoa, semmosta joka aallokossa velloo nätisti aallon mukaan niin silti nuo vauriot. 5 v sitten ajoin 10asteen pakkasessa 1 cm jäässä samanmoisen matkan mutta silloin ei edes maalit lähteny. Jää oli semmosta rapsakkaa ja keularauta rikkoi sen isoiksi lautoiksi jotka väisty veneen tieltä helposti. Niin että kyllä ne pellit on paikallaan ihan vaan vaikka sohjossa ajaessa.

[matti]

JussiR

Edellisessä kirjoituksessasi kirjoitit ;
Toisekseen Rst / Hst ruuvit ei kyllä sovi ainakaan veneessä vesilinjan alapuoleiseen rakentamiseen. Vaikka Hst on hapon kestävä,niin suola heikentää huomattavasti esim vetolujuutta.

Konsutoin asiasta jonkinverran opiskelleen henkilön kanssa, joka oli sitä mieltä, että vetomurtolujuuteen vaikuttaa melkeinpä ainoastaan seostuksen lisäksi lämpökäsittely.
Hänen oppikirjoistaan eikä kooklettamalla löytynyt mitään väitteesi tueksi.
Samoin oli hyvin kiinnostunut saamaan jonkinlaista dokumentointia tähän suola/vetolujuusasiaan. No nyt se selvisi.

Korroosio on täysin eri asia kuin (veto)murtolujuus, asia joka on tullut omissakin (hyvin vähäisissä) tekniikan opinnoissa melko selväksi.
Tuo jännitesarja on hyvinkin tuttu.
Käytän rojektini ruuveina ja pultteina vain HST =jännite-ero on nolla.
Jos potkuri tulee pronssia, se on suojattava sinkillä.

Monelle tuntuu olevan yllätys, että murtovedessä metallit (saattavat) syöpyä paljonkin pahemmin kuin valtameren suolaisessa vadessä. Esim Suomenlahdella ei kannata käyttää A2 tavaraa jota tuolla valtamerien rannoilla yleisesti käytetään.

Matti

[Veli-Matti]

Tässä on työ ruvennut haittaamaan harrastuksia, joten asiaa ei juuri ole tullut pohdiskeltua ;-(
Muutaman henkilön, joilla on useiden vuosikymmenten käytännön kokemus veneenrakennuksesta ja korjauksista, kanssa on tullut jutusteltua yleisluontoisesti asiasta. Pääsääntöisesti ruuvien kunnosta ollaan sitä mieltä että syöpymistä ei ole tapahtunut (lukuun ottamatta vauriokohtaa) tulppauksen ja pellin alla olevan lyijymönjän ansiosta. Vauriokohdassa syöpyminen on tapahtunut sen takia että kemiallinen reaktio on päässyt alkuun steevin ja laudoituksen välistä. Sitä voi myös päätellä ruuvien syöpymiskohdista eli ruuvi oli syöpynyt poikki mutta kanta oli suht hyvin säilynyt ja vauriokohdan ulkopuoliset ruuvit olivat kuin uusia. Samoin tuota vahvistaa se että ruuvit eivät ole "merkanneet" paikkaansa ulkopuolelle eli värjäytymistä ei ole tapahtunut ollenkaan.
Mutta siitä huolimatta on tarkoituksena tarkistaa muutama ruuvi pellin alta ja eri puolilta venettä.
Jos onnistun löytämään jostakin sopivan kokoisia vanhoja KUNNOLLA sinkittyjä ruuveja niin taidan tehdä korjaukset niillä, mikäli ei löydy niin täytynee tyytyä pitkin hampain messinkiin.
Samoin pitää funtsia miten ne sinkit asentaa ja ennen kaikkea mihin?

[Northling]

Moro V-M

Komias vene muuton tuo on! Sitä Sapokan pömpeliä nyt ei voi miksikään tyylin huipentumaksi kutsua, mutta ehkä sillä on käyttöarvoa?

Sinkkianodi pitää olla sähköisessä yhteydessä suojattavaan kohteeseen, muuten se on aivan turha. Eli potkuriakseli sinkki ei esim. suojaa perälaakeria, koska välissä on kuminen liukulaakeri, vaan perälaakeri tarvitsee oman sinkkinsä, joka on kontaktissa siihen joko suoraan tai johdolla. Puussa olevien ruuvien suojaaminen erillisellä sinkillä on mahdotonta kyllä se suojaava sinkkianodi täytyy olla siinä ruuvissa itessään (eli galvanointi). Sitten kun galvanoiti on uhrautunut alkaa ruostuminen. Sitä hidastaa veden eristäminen ruuvista maalilla tms. pinnoitteelta.

t:Aki

[Veli-Matti]

Kyllä siihen sapokkaan silmä tottuu yllättävän äkkiä ja tottumista nopeuttaa kummasti kun siitä ajelee vaikka syyspimeillä vesisateessa verkkojuonia väistellen ja merimerkkejä etsiskellen.
Onhan se yhdenlainen "apinahäkki"
Kyllä se on tarkoitus jättää paikoilleen tai paremminkin tehdä uusi samalla kun ylärakenteet uusitaan.

En usko Suurnäkin tehneen tätä venettä tai muitakaan veistämiään veneitä sillä ajatuksella että kestäköön mitä kestää ja syöpyköön ruuvit pois. Ajatuksena on varmasti ollut että tulppaus, kyllästys- ja pintakäsittelyaineet estävät syöpymisen. Mutta minkäs teet selvälle vauriolle...

Tässä on nyt talvi aikaa pohtia ensiapua ja koettaa tehdä jo nekin ratkaisut semmoisiksi ettei niitä tarvitse sen enempää parsia.
Ruuvien vaihto vaikka rosterisiin tai messinkisiin olisi tietenkin paras ja joiden mielestä myös ainoa oikea ratkaisu mutta kun vaihdettavia ruuveja olisi äkkipäätä laskien n. 3000 niin taidan miettiä jotakin muuta laiskemman miehen ratkaisua.

Joo, ei taida sinkeillä saada sitä ruuvien suojausta tehtyä mutta voisihan tuonne peräpäähän muutaman sinkin ruuvata vaikka muuten vaan...

[Kinde]

;ulla on muuten summalaisessa veistokaaret kiinni taotuilla mustilla galvanoidilla nauloilla. Vaihdoin yhden laakeritpukin joka oli ihan pehmeetä tavaraam mutta naulat oli vielä suht kunnossa. En silloin tajunnu korjatessa laittaa uutta pukkia kiinni samanlaisilla nauloilla vaan vedin happosilla, mutta eiköhän ne siellä kestä sen minkä tarttee.

[Veli-Matti]

Nyt kun tässä on tuosta leipätyöstä joutunut makaamaan pari päivää olohuoneen sohvalla kattoon syljeskellen niin verkkokalvolle on alkanut muotoutumaan suunnitelma uusista kansirakenteista.
Materiaaliksi tulee tuuman venelauta vanhan ollessa 30 millistä. Näin siksi ettei tiivisteelle joudu jyrsimään upotusuraa sisäpuolelle.
Hytti jatkuu n. 55cm eli veistokaaren välin verran taakse päin. Ovi tulee keskelle ja aukeaa kahdella lehdellä ulospäin. Ohjauspiste säilyy keskellä ja sapokka tehdään uusiksi mutta nyt eteen ja taakse aukeavilla ikkunoilla, lisäksi sinne tulee manuaalitoiminen vinkkari.
Ikkunat aiheuttavat pientä fundeeraamista jos samanlaista tiivistettä ei ole enää saatavilla. Jos saa niin neljäs sivuikkuna tulee samalla profiililla kuin vanhatkin. Jos tiivistettä ei saa niin epätodennäköinen mahdollisuus on ettei ikkunoita lisätä vaan takaosaa tulee umpiseinää sen jatkon verran. Ja jos sattuu olemaan painetta niin yksi mahdollisuus on uusia kaikki ikkunat sekä mahdollisesti muuttaa niiden profiilia Petran mallin mukaiseksi.
Sisustus tulee männystä mahdollisesti tiikki-, mahonkivaneripeileillä tai jos löytyy jostakin oikeaa visakoivuvaneria niin sitten siitä (älkää turhaan varoitelko homeesta ) Pentteri ja jääkaappi on myös listalla tähän hätään.

Etuosan pumpputilaan tulee kemiallinen vessa ja mahdollisimman iso sänky sekä tilaa vaatteille, kirjoille ja lehdille. Valaistus ledeillä kuten muuallekin veneessä mikäli löytyy järkevän hintaisia ratkaisuja siinä vaiheessa. Olen tosin käynyt konsultaatioita 2 värisen (punainen/valkoinen) valaistuksen rakentamisesta pumppaamoon. Se nyt ainakin onnistunee yllättävän kohtuullisin kustannuksin.
Avotilan skötnät uusitaan ja sitä tulee kiertämään kauttaaltaan roiske- ja sadeveden pitävät penkit/laatikostot.
Nämä siis 08/09 talvella. Todennäköisesti kannet jäävät vielä tuossa vaiheessa kusilaitupinnalle.
Jatko mahtaneekin olla sitten loputon suo kaikenmaailman vesisydeemeineen ja muineen...

[simo]

Jos onnistun löytämään jostakin sopivan kokoisia vanhoja KUNNOLLA sinkittyjä ruuveja niin taidan tehdä korjaukset niillä

Olen tehnyt ruuhta litteillä puuvenenauloilla, niissä ainakin sinkitys tuntuu kestävän "kontkausen".

Ne on ruåtsalaisia ongenkoukkutehtaan tekemiä, Mustard-nauloja. Niitä saa Seppälän venetarvikkeesta.

[Veli-Matti]

"kontkausen" ?
Meillä päin naulat "kotkataan" silloin kun niiden kärki taivutetaan puun sisään

Käsittääkseni ainakin norskit tekevät kunnolla sinkittyjä ruuveja veneenrakennukseen mutta eipä vielä ole ehtinyt niitä kysellä.
Seppälän Venetarvike voisi tosiaankin olla paikka mistä kysellä ja taidanpa samalla kysyä heidän mielipidettään asiasta.

[simo]

Nii meilläki !
;-)

Ruuhen nauloja etsiessäni tutustuin työmatkalla myös Norjan naulavalikoimiin. Siellä oli litteiden puuvenenaulojen lisäksi sellaisia suht ohuita neliskulmaisia nauloja. Taitavat olla nimellä Norjalainen puuvenenaula.

t: nimim. taas viikon päästä Norjaan...

ps. täällä vanha naulakeskustelu
viewtopic.php?t=3356&highlight=naula