Saumaus ja maalaus

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 14.10.2007 8:26

Öööh... mitenkähän tuota rimoitusta nyt selittäisi - en osaa selittää asiaa hienosti ropsentteina tms kuten inginöörit osaavat (ehkä) tehdä tai miten se kerrotaan jossain kuvien kera "word moust bjuutivul and shitting boats"-lehdessä.
Mutta yritetään:
Ensinnäkään ei rimoiteta laudanvahvuisesti, vaan ainoastaan 2/3 tai 3/4. Olen kerran nössinä rimoittanut läpi muutaman laudan kuusiveneestä ja se pullisti laudat (mutta onneksi Tammerin F3 on uskomattoman hyvä liima) ja samoin olen nähnyt läpirimoitetun Hain joka oli katkonut jotkut kaaret jopa useammasta kohtaa. Mutta kapealla, ehkä 3-4 mm, läpirimoituskin onnistunee ja on joillakin jopa onnistunut.
"Vajaa rimoitus" antaa puulle mahdollisuuden elää ja muokkautua uuteen tilanteeseen. Puuhan menee jonkin verran puristuessa pysyvästi kokoon ja sisäpuolelta vajaaksi jätetty rimoitus ikään kuin tiivistyy. Jos siellä on vaikkapa 4-5 mm raot niin kesän vesillä olleessa veneessä ne pienentyvät huomattavasti tai jopa katoavat kokonaan.
Tämän jälkeen laudoitus lähtee elämään pääsääntöisesti yhtenä "kenttänä".
Joissakin kohtaa voi käydä, ja käykin, niin että liimasauma ratkeaa hiukan joistakin kohdin mutta nou hätä, rako on pieni ja harmiton.
Tuohon kovien massojen laudoituksen särkemiseen ja rakojen suurentamiseen en osaa oikein antaa edes maalaisjärjellä selitystä mutta kyllä varoituksista kannattaa ottaa vaari - niin se vain on.
Tai yritetään nyt sitten tätäkin:
Kovissa massoissa on joustot parhaimmillaan jotakin 30% luokkaa - teoriassa ja mainoksissa. Eli 10mm raossa massa pystyy muka elämään toimivasti 7-13mm alueella. Mutta entäpä jos puu turpoaakin enemmän tai massan jousto-ominaisuudet loppuvat Suomen sääolosuhteissa parissakolmessa vuodessa? Silloin kun massan jousto loppuu niin tapahtuu se että puu tyssääntyy pysyvästi ja kas vain, rako levenee, rako levenee kuten Galina Gulakovalla -60 luvulla - ja vuosivuodelta se vain kasvaa. Samoin käy halkeamalle laudassa sen pituus (ja leveys) kasvaa jatkuvasti kun kovan massan puristusvastus käy liian kovaksi.
Summa summarum; mikäli veneessäsi on rakoja tai halkeamia joista ei ihan affenat tule sisälle niin ensimmäiseksi suosittelisin maalarinteippiä, toiseksi siihen tarkoitettuja massoja jotka puristuvat ulos saumasta mahdollisimman herkästi, ja kolmanneksi rimoita raot. Se on suht helppoa ja materiaalikustannuksiltaan halpaa hommaa.

Itse rimoittaisin suht herkästi koska eihän siitä mitään tule jos vene kelluu pelkästään teipin ja pehmeän massa varassa. Tiedän tapauksen jossa tasasaumaisen veneen kaulalaudoituksen massat pullahtivat sisään merenkäynnissä, onneksi veneessä oli 2 pilssipumppua joten varsinaista vaaraa ei ollut. Vahinko huomattiin vasta laiturissa kun alettiin ihmettelemään pumppujen jatkuvaa käyntiä.

Ja kaikki yllä oleva ainoastaan keskustelun ja ah aina niin hedelmällisen inttämisen avaukseksi ;-)
Viimeksi muokannut Veli-Matti, 14.10.2007 9:22. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Viesti Kirjoittaja keelson » 14.10.2007 9:09

No jo vain tuli asiaa! Kiitos Veli-Matti. Tuota olen pidemmän aikaa issessein pohtinut, siis ihan vaan ajankulukseni. Mutta tuossa olisi yksi pikkku juttu jota en ihan sellaisenaan ymmärtänyt.
Veli-Matti kirjoitti:"Vajaa rimoitus" antaa puulle mahdollisuuden elää ja muokkautua uuteen tilanteeseen. Puuhan menee jonkin verran puristuessa pysyvästi kokoon ja sisäpuolelta vajaaksi jätetty rimoitus ikään kuin tiivistyy. Jos siellä on vaikkapa 4-5 mm raot niin kesän vesillä olleessa veneessä ne pienentyvät huomattavasti tai jopa katoavat kokonaan.
Eli tarkoittaako tuo sitä, että jos jyrsitty rako lautojen väliin on esimerkiksi 10mm, niin siihen laiteaan vaikkapa 5-7mm paksu rima jotta "perään" jää vähän tyhjää, niin pääseepi rima laajenemaan veneen sisälle päin (sivuttaissuunnassa)?

Vai tarkoititko että riman leveys jätetään vaikkapa 2mm pienemmäksi kuin jyrsitty rako, ja rima menee tavallaan ihan "pohjaan" saakka, eli täyttö/turpoaminen tapahtuisikin sitten siinä ulkopinnalla (korkeussuunnassa).

Aarghh... saitkohan tuosta mitään tolkkua? Mutta kun en ole minäkään insinjööri ;-)

PeeÄss: Puhuit myös tuolla täytemassoista. Mulla voisi olla keväällä sellainen tilanne että kjoudun tuomaan "uuden" veneen kotiin vesiteitse (= saaressa) kunostettavaksi. Eli vene pitäisi saada yhdekis kaudeksi sellaiseen "käyttökuntoon" että sen saa ajettua, joten mikä olisi massa joka on mielestäsi riittävän elastinen? Onko joskus käyttämäni TÄT tällainen?

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 14.10.2007 9:18

Taatusti yhtä hyvin kuin sinä minun tuotoksestani ;-)

Luulisin että tarkoitit tätä; riman täytyy olla niin tiukka uraan että se pitää painaa tiukasti tai jopa naputella paikoilleen. Ainakaan minä en jyrsi uraa läpi asti vaan siihen 2/3 tai 3/4 syvyyteen, näin rimalle saadaan 4 liimapintaa.
Kaartuvissa kyljissä rima naputellaan kiinni pienillä nauloilla vinottain. Naulat vedellään sitten pois kun liima on kuivunut.

Katoppa Puuvenelehden juttua miten kuivahtanut keppivene Lorelei kuljetettiin vesitse - tuorekelmua ja jeesusteippiä.
TÄT on juuri sitä tavaraa mitä sinne kestää laittaa.

ps. "konstit on monet sanoi muumo kun veneen pohjaan kissannahkaa pellin alle veteli..."
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Viesti Kirjoittaja keelson » 14.10.2007 9:32

Juu kiitos, siis napakka sovitus ja liimaa perään, sitten se turpoaapi mitä turpoaa. Ja liimapintojahan tulee 3, eikä mainitsemasi 4, vai jäikö multa taas jotakin hiffaamatta? Tällainen turkulais-karjalais-ulkoraarelais raasu kun olen, kaikkea voi kato voi ymmärryksen tasolla sattua ;-)

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 14.10.2007 9:37

4 tietenkin 2 pohjaan ja 2 sivuille. Ne pohjan 2 tulevat kun uraa ei jyrsitä läpi.
"Vanha" rako jää siihen uuden uran keskelle...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Viesti Kirjoittaja keelson » 14.10.2007 10:06

No perskeles, niin tietysti. Mutta geenejä saa syyttää.... ja pitääkin ;)

Pellis
Viestit: 434
Liittynyt: 10.09.2007 20:57
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Vielä on aikaa kevääseen...

Viesti Kirjoittaja Pellis » 14.10.2007 21:44

Onneksi tässä on aikaa kevääseen. Kävin juuri veneellä pesemässä pilssiä ja pressua säätämässä. Eihän tuo pohjalaudoitus ainakaan vielä ihan kauheasti irvistele, eikä kylkikään niin pahasti.

Mielestäni tuon rimoituksen onkelma on se, että se tosiaan rasittaa niittejä oikein kunnolla ja pahimmillaan saattaa jopa rikkoa kaarituksia. Jonnekinhan sen puristusvoiman on mentävä. Laittakaapa 1"x1" rimoitukseen kiinni 12 mm 12 - 15 kosteus % laudoitusta sellainen metrin leveys kiinni ja heittäkää jonkkaan. Kuinkahan käy? Saattaa mennä mutkalle...

Onko kellään kokemuksiä vituralleen menneestä rimoituksesta. Kuulin yhdeltä veneenrakentajalta, että jotkut "pojat" olivat rikkoneet erään veneen tällaisella rimoituskokeilulla. Kaaret eivät kestäneet ja niitit alkoivat korkkailla.

Joo, laitan pohjaan sitä bitumia tai tätiä. Tuon rimoituksen tekisin heti huhtikuussa ja site että liimaisi ainoastaan toisen kantin kiinni. En missään nimessä umpeen. Mitäs sitten kun vene kuivuu joskus vähän liikaa?
Oksa on puun kukkanen.

Avatar
Northling
Viestit: 2636
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

rimat

Viesti Kirjoittaja Northling » 16.10.2007 11:44

Moro

Niin... vielä rimoituksesta. Sitä operaatiotahan ei ole hyvä tehdä silloin kun runko on kuivimmillaan ja raot suurimmillaan vaan parempi olisi tehdä se silloin kun raot ovat jo turvonneet lähelle normaali olotilaansa.
Ja tosiaan raon jyrsintä tulisi tehdä maksimissaan puoleen väliin lautaa sen paksuudesta. eli jos laudoitus on 20 mm paksu niin 8-10 mm syvä ura riittää.
Ja kyllähän 8 mm rima enemmän joustaa puristuessaan kuin 20 mm rima, vai mitä? Mielestäni se tulisi liimata kokonaan, en näe mitään järkeä siinä että sen jättäisi toisesta kantista liimaamatta sehän ripsahtaa pois urastaan kun laudoitus turpoaa. Saati sitten miten sen edes niin onnistuu liimaamaan.

Mutta ensiarvoisen tärkeänä pitäisin tuota, ettei venettä koskaan päästetä kuivumaan liikaa ettei näitä rakoja pääsisi syntymään, eikä korjauksen jälkeen repeämään uudelleen.

Siitä Sikalla "korjaamisesta". Kyllä se silloin toimii varmaankin jos jyrsitään massaa varten kunnon massa ura, johon se primerin kanssa pursotetaan puhtaaseen uraan. Toinen juttu sitten on se että miltä näyttää jahdin valkoiseksi maalattu kylki kun joka laudan raosta pullistuu massa ulos puun turvotessa normaali mittaansa vedessä. Maalin kestävyys on kovilla, sekä pinnalla, että pinnan alla. Sikamassan tehtävä nimittäin on juuri tuo jousto. Sen näkee hyvin teak kannessa. Kuivan kauden jälkeen kannen sika saumat ovat lommolla sisään. Sadejakson päätteeksi ne pullistelevat pari-kolme milliä ulos.

t:Aki
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Re: rimat

Viesti Kirjoittaja keelson » 16.10.2007 11:53

nordling kirjoitti: Sitä operaatiotahan ei ole hyvä tehdä silloin kun runko on kuivimmillaan ja raot suurimmillaan vaan parempi olisi tehdä se silloin kun raot ovat jo turvonneet lähelle normaali olotilaansa.


Eikö juuri päinvastoin? Se tulisi syksyllä nosta ajoissa ylös, jopa ajaa jyrsittävät ohdat/välit puulle jne., jotta sen voisi sitten keväällä korjata kun rima ja laudoitus olisi lähellä sama kosteuspitoisuutta. Jos tekee mainitsemallasi tavalla se ei ehkä onnistu niin. Helpompaa hoita runko sellaiseksi kuin rima (kosteudelstaan). Siitähän juuri rimoituksessa rikkoontumiset johtuu kun laudoitus ja rimat elää eri tahtiin.

Siis käsittääkseni.

Avatar
Northling
Viestit: 2636
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

juu vai?

Viesti Kirjoittaja Northling » 16.10.2007 13:34

Moro

Minun mielestäni se pitäisi nimenomaan tehdä silloin kun runko on jo turvotettu lähelle oikeaa olotilaansa ja normaalia kosteutta (vesillä).
Juuri sillä vältetään sen laudoituksen pullisteleminen ja niittien repeytyminen.
Ehkä niissä tapauksissa, joissa näitä epäonnistumisia on tapahtunut onkin rimat liimattu umpikuivaan laudoitukseen. Eihän se sitten mikään ihme ole jos se sitten pullahtaa rikki turvotessaan normaalimittaansa. Oman järjenkäyttö ei ole kiellettyä näissä puuvenehommissa :)

Yksinkertaistettu esimerkki:
Vene jossa on 12 lautaa/ kylki. Joka laudan välissä on vain 4 mm rako kun vene on kuivattu remonttia ja uudelleen maalausta varten.
Nooh... Reiska sitten keksii rimoittaa nuo 4 mm raot, vaikka vene vesillä ei ole vuotanutkaan, vaan raot ovat aina turvonneet umpeen normaali oloissa.

Jos oletetaan että laudoitus turvotessaan normaalimittaan vesillä pysyy kölin päästään paikallaan, niin nuo 12 kertaa 4 mm rimat kasvattavat laudoituksen "leveyttä" kannen reunasta "vain" 48 mm eli viimeisen laudan pitäisi siirtyä melkein 5 cm.
Tämähän tarkoittaisi että joko kansi/skantäkki nousee paikoistaan tai laudoitus pullahtaa jostain kohtaa ulospäin läpi kaariniiteistään.

Vai olenko aivan väärässä??? Näin minun järkeni sen sanoo...

t:aki
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

brodar
Viestit: 16
Liittynyt: 25.02.2006 22:57
Paikkakunta: Inkoo

Viesti Kirjoittaja brodar » 16.10.2007 15:41

yhdys tuohon 'keelsonin' kirjoitukseen. Itse olen kuullut myös veistäjiens anovat että kuivaan runkoon tulee tehdä rimotus. Ja jos puu/kaari on terve se kestää nitteineen. Ruuvilla kiinnitettyjä ei kuulemma kannata lähteä rimottamaan.

Mutta tiedä höäntä, jospa joku veistäjä osaisi ottaa kantaa ja perustella.
Tää oli nyt sitten tässä...

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 16.10.2007 17:15

Pirtuveneen runko rimoitettiin kokonaan ja koska se oli ylivoimaisesti suurin rimoitushomma mitä olen tehnyt niin hain siihen neuvoja oikein ammattimiehiltä. Ja mielelläänhän ne neuvoivat - sain jopa tavallaan "kummin" veneelle kun ruåtsissa 40 vuotta töikseen veneitä veistänyt ja korjannut suomalaismies otti minuun yhteyttä kun oli törmännyt jossakin pirtuveneen kuviin, veteraani on jopa 3 kertaa käynyt katsomassa venettä sukuloimisreissuillaan.
Yksikään ei neuvonut rimoittamaan kosteana vaan nimenomaan mahdollisimman "luonnonkuivana", joku kehoitti tasaamaan kosteuseroja kostuttamalla vuosikymmeniä kuivilla ollutta venettä jolloin sille saadaan "luonnollinen kuivuusaste verrattuna uusiin rimoihin". Ja niinhän minä kelvoton tein eli ruiskuttelin viikon ajan silloin tällöin pirtuveneen laudoitukseen vettä ja sitten annoin sen kuivua muutamia viikkoja vai oliko se peräti pari kuukautta. Mutta pää syy miksi kastelin venettä oli uteliaisuus että miten 40 vuotta kuivilla ollut vene turpoaa ja turposihan se. Rimoiksi tiukkasyisintä mahdollista mäntyä tiukalla sovituksella kuten edellä kerroin. Nyt runko on ollut viileässä tallissa 8-9 kuukautta rimoitettuna eikä haristumista ole tapahtunut kuin parissa saumassa. Koemielessä siellä on ollut vettäkin 7-8cm muutaman viikon eikä mitään laudan pullahtamisia tai kaartien katkeamisia tapahtunut. Vene on sisäpuolelta täysin kyllästämätön joten turpoaminekin oli luokkaa kovempaa kuin sitten kyllästettynä. Vene on nyt kuivanut kunnolla eikä siitä huolimatta ole laudat alkeet rakoilla tai rimat irronneet..

Eli lyhyesti sanottuna rimoitetaan kuivana kuivilla rimoilla mutta jos halua rimoittaa kosteana kuivilla rimoilla tai toisinpäin niin senkin saa tehdä ;-)

Mutta lopullisen onnistumisen näkee mielestäni vasta 4-5 veneilykauden jälkeen, kuten aina vedenalaisia osia korjatessa. Silloin liimasaumat, materiaalit ja käytetyt rakenneratkaisut ovat hakeneet paikkansa tai hukanneet ne.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

jvaatain
Viestit: 203
Liittynyt: 25.06.2003 18:03
Paikkakunta: Kontiolahti

Viesti Kirjoittaja jvaatain » 16.10.2007 18:54

Kuunarissa oli ennen viimeistä kunnostamista melkoiset raot, suurimmat yli 5 mm. Raot johtuivat sekä rikkinäisestä kaarituksesta, että kyllästysaineen puutteesta ja varmaan osittain puun puristumisesta kasaan. Koska tiesin, että raot turpoavat umpeen veneen ollessa vedessä, en edes ajatellut saumojen rimoittamista. Käytännössähän puu pääsee turpoamaan samaan mittaansa kyllästämisenkin jälkeen. Turpoaminen vaan saattaa olla hitaampaa. Siispä en tunkenu rakoihin sikaa, rimaa, enkä kittiä. Tässä kuvia raoista:

Kuva
Kuva

Kuunari seisoi kunnostuksen jälkeen kuivilla yhden kesän, eikä raoille tapahtunut siinä aikana sen suurempaa turpoamista kuin mitä ilmankosteus aiheuttaa. Ensimmäisenä veneilykesänä saumat tihkuttivat hieman vettä, mikä johtui osittain lautojen hitaasta turpoamisesta ja osittain kuivasta kesästä. Tänä kesänä vene ei vuotanut enää oikeastaan ollenkaan, eli saumat olivat turvonneet umpeen.

Kun olen seurannut saumojen rakoja noston jälkeen ja keväällä ennen laskua, en ole havainnut merkittävää puun elämistä.

Mitä siis olen oppinut? Jos minulla on joskus tasasaumainen vene, jossa on saumat auki, ensimmäisenä tarkistan rakenteiden kunnon ja teen tarvittavat korjaukset. Tämän jälkeen kyllästän veneen ja vedän pintaan muutaman kerroksen lakkaa tai maalia. Tämän jälkeen vene saa olla kesän vedessä, jonka jälkeen veneen ei pitäisi enää elää niin voimakkaasti. Jos raot eivät ole turvonneet umpeen, teen veneelle rimoituksen. Koska puu on tässä vaihessa lähellä suurimpia mittojeen, rimoituksen kohdistama rasitus niitteihin ja kaariin on vähäisin. Massoja en haluaisi käyttää sen enempää kuin on pakko, kun niiden kanssa pelaaminen on niin paskasta puuhaa.
Janne

http://www.freewebs.com/kuunari/

"motto vaan veneen perään"

macway
Viestit: 1
Liittynyt: 17.03.2019 13:41

Re: Saumaus ja maalaus

Viesti Kirjoittaja macway » 17.03.2019 13:55

Eräs vanha skönäri neuvoi veneen turvottamisessa. Ei milloinkaan vedessä vaan petunasäkkejä, mattoja tms. vuotopaikkoihin ja jos mahd. niin koko vesirajan alapuoliselle alueelle. Ne pidetään märkänä ja annetaan ajan hoitaa. Isojen paattien rakoihin laitetaan ulkopuolelle erittäin jäykkää vaseliinia tai rasvakittiä joka turpoaa pois välistä. Tällöin halkeamat eivät pitene. Mm. merivedessä on savea ja muutakin hienoa hietamaista materiaalia joka jää rakoihin ja pahentaa ja toimii siellä kiilana. Itse olen käyttänyt omassa 6-metrisessäni tuota kasteltua mattoa ja se todellakin toimii. Kerran laitoin yhteen isoon halkeamaan vanhaa kärrynakseli vaseliinia ja sekin toimi

Maa
Viestit: 93
Liittynyt: 12.10.2015 18:21

Re: Saumaus ja maalaus

Viesti Kirjoittaja Maa » 17.03.2019 21:17

Eikö kyllästys juurikin vähentänyt puun elämistä . Jolloin rimoitettu , hyvin kyllästetty vene ei paljoa elä ?
Jolloin ei tarvita erillistä turvotusta .puuveneen ei kai kuulu vuotaa muuten kuin vanhuuttaan ?

Vastaa Viestiin