Saumaus ja maalaus

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Pellis
Viestit: 434
Liittynyt: 10.09.2007 20:57
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Saumaus ja maalaus

Viesti Kirjoittaja Pellis » 11.10.2007 21:38

Ostettu vene on nyt nostettu ja odottaa kevään remontteja. Kyseessä on tasasaumainen pellinkiläinen hieman laikukkaalla, mutta muuten kovalla mäntyrungolla (sinistymää). Aavistuksen on jo haristunut ehkäpä owatrolkäsittelyn ryydittämänä tai muuten vaan. Edellinen omistaja on laittanut vesilinjan alle proofia saumoihin. Sitä mustaa joustavaa bituminkaltaista töhkää.

Ajattelin ottaa rungon puulle, kyllästää sisältä ensin kunnolla aspergol/tärpätti/pellallavaöljyseoksella ja ulkoa impreg 1llä. Sitten maalaan kyljet hempelin primerilla pariin kertaan ja lopuksi kylkeen valkoinen maali, pohjaan musta awl myrkky ja väliin punainen straippi.

Mitäs sinne pilssiin kannattaa laittaa, nyt on lyijymönjää vuodelta 72.

Ai niin ne raot!

Kylkeen yläpuolelle valkoinen sika 292 ja pohjaan musta 292 sika kuperalla saumalla että turpoessaan ei tursua liian pahasti.

Kansi edelleen öljylakalla Le tonkintoksella tai muulla....


Mitä olette mieltä maalaus ja sikahoidosta. Pilaanko veneen?
Oksa on puun kukkanen.

Avatar
Jape
Viestit: 1628
Liittynyt: 02.07.2003 8:56
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jape » 11.10.2007 21:55

Primeriä ei kannata ehkä laittaa kun vaan vesilinjan alle, jonne se on tarkoitettukin. Jotenkin tuntuu että sen päällä ei saa kovaa maalia kestämään kyljissä. Voin olla väärässäkin kun ei ole tuommoista yhdistelmää tullu kokeiltua.

Sitä sikaa ei saa missään nimessä laittaa rakoihin, kun sillä saa millin raosta parissa vuodessa tehtyä sentin rakoja. Ja puulla turvotessaan on sellaset voimat että se katkaisee kaaret helposti, ja jos kaaret kestää niin sitten niitit tai ruuvit menee poikki.

Ande
Viestit: 1180
Liittynyt: 08.08.2003 13:35

Viesti Kirjoittaja Ande » 12.10.2007 0:35

No sinistykset saa pois vetyperoksidilla ainakin osan..
Kyllästys kannattaa itte vetelin oman pellinkiläiseni puutarharuiskulla ja ainetta meni 30l enempää en saanut menemään.
No jos pilssin otat puhtaaksi niin ei sinnen välttämättä tartte pistää mitään jos laitat nin lyijymönjää. Ja kylkiin ei sitte rakoihin mitään sikoja pistetä! Ne turpoaa jossain vaiheessa kiinni, kun paatti tarpeeksi kauan on meressä.
Ja tohon kylkeen vois vetästä teknosta mutta jos pientä sinistymää niin ennemmin koita hävittää se ja sitten lakkaa! Ei tartte olla mitään tonkkaria vaan ihan unica superi käy ja kestää! <-- voi väitellä ;)
E mare libertas

kms
Viestit: 605
Liittynyt: 16.07.2003 10:57
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja kms » 12.10.2007 10:16

Moi,

SIkan sijasta voi saumoihin laittaa bitumimassaa, joka tulee myös prässituubeissa. Se on koostumukseltaan paljon pehmeämpää ja pursuaa kevyesti pois turvonneen rungon saumoista. Lisäksi tursunut osa on helposti poistettavissa vaikka mattopuukolla ilman että runko raapiintuu.

k

Avatar
Jarmo Niinimäki
Viestit: 676
Liittynyt: 28.09.2005 12:55
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jarmo Niinimäki » 12.10.2007 14:47

Jape kirjoitti:Sitä sikaa ei saa missään nimessä laittaa rakoihin, kun sillä saa millin raosta parissa vuodessa tehtyä sentin rakoja. Ja puulla turvotessaan on sellaset voimat että se katkaisee kaaret helposti, ja jos kaaret kestää niin sitten niitit tai ruuvit menee poikki.
Tiedän, että Jape (ja ne muut 100+n asiantuntijaa) on oikeassa tämän asian suhteen, mutta minulle ei ole vielä valjennut (tai sitten olen jo unohtanut), miksi saumojen rimoittaminen ei saa aikaan samaa efektiä. Puurimahan ei jousta sitäkään vähää minkä Sika tekee. Osaisiko ja jaksaisiko joku valaista asiaa?

Avatar
kaasunalle
Viestit: 44
Liittynyt: 12.08.2005 20:04
Paikkakunta: Vaasa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja kaasunalle » 12.10.2007 16:47

Tähän puurima hommaan haluaisin kans kuulla vastauksen.
Minulla itsellä on nyt edessä mahonki veneeni pohjan kunnostus. Koska vene on ollut kuivilla noin neljä vuotta, veneen pohjaan on tullut pääasiassa n.2mm rakoa ja yksi n. 4mm:nkin rako löytyy.. Kannattaisiko minun vain kitata nämä raot bitumimassalla tai pellavaöljykitillä? Pellavaöljykittihän kuivuu älyttömän kauan, etuna se että se ehtii pursuta pihalle sitä mukaan kun vene paisuu, mutta pitää silti veneen pinnalla. Mutta bitumimassa oli myös hyvä idea.
Puurimaa voisin ehkä käyttää tässä isommassa raossa, mutta muut voisivat mennä kittaamalla..
Mutta kuinka on puuriman kanssa. Mitä tapahtuu kun vene alkaa paisua ja nämä puurimat myös, taphtuuko jonkin sortin "muljahdus" ;)
Entä voinko käyttää mahonki veneen pohjassa mäntyrimaa?
Mahonkivene projekti:
http://villekovala.googlepages.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Kalustepuuseppä V. Kovala:
http://www.kalustepuuseppavkovala.websites.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

Avatar
Northling
Viestit: 2634
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Raoista

Viesti Kirjoittaja Northling » 13.10.2007 11:16

Moro KN

Ajatteles asiaa nyt oikein hartaasti...

Puu on luonnon materiaali, joka turpoaa kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan. Turvonneena laudan paksuus/leveys on 5-15% suurempi kuin kuivan riippuen puulajista. Jos runko on kasattu rannalla ulkoilman kosteuden ollessa n. 75% ja vedessä ollessa kosteus on 100%, silloin lauta on leveimmillään. Runkoa pitävät koossa niitit kaaret ja laipiot, ne eivät paljoa jousta. Kun vene on liian kuivassa ja laudat kutistuvat, mutta kaaret pitävät rungon entisessä muodossaan. Silloin laudat joko aukeavat saumoistaan tai halkeavat. Tällaista tulisi ehdottomasti välttää! Mutta jos niin on valitettavasti päässyt käymään ja joku nikkari Pelle Peloton sitten täyttää liiallisesta kuivumisesta syntyneet raot jollain massalla tai rimoilla, mitä tapahtuu kun lauta palaa luonnolliseen mittaansa oikeassa ympäristössään vedessä. Laudat pullahtavat irti kaarista läpi niittien tai puun solukko puristuu lyttyyn ja menettää lujuuttaan ja joustoaan. Vene menee rikki ja alkaa vuotamaan entistä enemmän. Onko puristunut solukko sitten herkempi laholle tms en tiedä, siihen vastatkoon joku viisaampi.

Miksi sitten joskus pitää tasasaumaisen veneen saumoja rimoittaa. No jos vahinko on päässyt tapahtumaan ja puun solukko on lyttääntynyt niin ettei se enää turpoakaan alkuperäisiin mittoihin ja pohjaan jää vedessäkin ollessa rakoja. Nämä raot pitää jollain korjata ja paras konsti silloin on jyrsiä lyttääntynyttä puusolukkoa laudan reunasta pois ja korvata se mahdollisimman saman laatuisella puuaineksella syy-rakenteeltaan, -tiheydeltään ja -suunnaltaan. Mielestäni missään tapauksessa ei puulajeja ei saa sotkea keskenään erilaisista laajenemis- ja kutistumis-ominaisuuksista johtuen.

Miksi tasasaumaiselle veneelle tapahtuu näin? Jos vene pääsee talvella tai keväällä kuivumaan liikaa ja sitten se kuivana (raot auki) maalataan, saumoihin menee maalia, joka lautojen turvotessa ahdistaa ja lyttää lautaa alkuperäisestä mitastaan. Tällainen prosessi aiheuttaa vuosien saatossa sitten sen että vene ei enää turpoakaan tiiviiksi.

EHDOTTOMASTI pitäisi välttää sitä että puuvene pääsisi kuivumaan liiaksi. Puuvene tulisi säilyttää lähellä rantaa, riittävässä kosteudessa auringolta suojattuna ja hyvin tuettuna. Tuuletus tulisi olla riittävä, jotta ei hometta esiinny, mutta ettei vene turhaan kuivuisi. Ja mikä tärkeintä, veneen tulisi olla kesällä oikeassa elementissään eli vedessä.

no... tollasia tuli nyt mieleen?

t:Aki
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

P.E.T.
Viestit: 7
Liittynyt: 28.01.2007 23:49
Paikkakunta: Rauma

Viesti Kirjoittaja P.E.T. » 13.10.2007 11:58

Bitumimassaa pidän hyvänä aineena, yli kymmenen millin raon olen sellaiselle täyttänyt ja hyvin piti, oli varmistuksena lista kaariin tuettuna. Pienemmät, noin seitsemän milliä leveät, pysyy pelkällä bitumimassallakin.
veneen pohjaan on tullut pääasiassa n.2mm rakoa ja yksi n. 4mm:nkin rako löytyy..
Kyllä tuommoset raot turpoavat umpeen, nuo kahden millin raot saat turvotettua jo maissa kun jakselet hieman kastella, vesisumua pitävät hyvänä. Jos joku rako vielä hieman pilkottaa niin laita esim. maalarinteippiä ulkopuolelle rakoa, (mitä leveempi sitä parempi).

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Viesti Kirjoittaja keelson » 13.10.2007 13:01

Tuo on asiaa mitä nordling kirjoitti, mutta se ei oikeastaan antanut vastausta jarskyn kysymykseen, että miksi Sika ei voi laittaa jo auenneeseen saumaan mutta puuriman voi, vaikka puurima ei jousta Sikankaan vertaa?

Avatar
Northling
Viestit: 2634
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

rima

Viesti Kirjoittaja Northling » 13.10.2007 13:39

Moro Keelson

Kyllä sekin vastaus siinä on jos luet ajatuksella...

t:a
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Re: rima

Viesti Kirjoittaja keelson » 13.10.2007 13:50

Moi vaan, taidan olla hippasen hitaampi hahmottaja kun en varsinaista vastausta sieltä löydä... ja arvaamaankin ole aina ollut hirveä huono. Valitsen aina väärän :( Mutta tarkoitat varmaan allaolevaa vastaustasi? Ajatus päässäni oli vaan hieman laajempi.

nordling kirjoitti:Nämä raot pitää jollain korjata ja paras konsti silloin on jyrsiä lyttääntynyttä puusolukkoa laudan reunasta pois ja korvata se mahdollisimman saman laatuisella puuaineksella syy-rakenteeltaan, -tiheydeltään ja -suunnaltaan.
Eli pohdintani on se, jos rimoitus on paras tapa niin mistä syystä (tai syistä) se syrjäyttää Sikan, joka joustaa vähän mutta rima ei yhtään? Eikä Sika ole tällaiseen paras ratkaisu jossa on jo puu tavallaan "tuhottu"? Eli tuossa vastauksessasi en löytänyt tilannetta Puurima vs. Sika, jota jarskykin pohti palstalla, ja jota minä onneton olen uskaltanut pohtia sitä vain mielessäni. Mutta ajatusta on helppo jatkaa kun sen joku muu aloittaa ;-)

Tietysti Sika ei ole puuta, joten se saattaa olla siksi huono juttu puuveneilijälle. Mutta jos pohtii asiaa vain ja ainoastaan - ja ilman tunteita - siltä kantilta että koettaa löytää "parhaan" materiaalin jo rikoontuneen laudoituksen väliaikaiseen paikkaamiseen. Tuhohan on jo tapahtunut.

Mutta puurima on korjaus ja Sika tms on viritys, tämä lienee kuitenkin se pääpointti.
Viimeksi muokannut keelson, 13.10.2007 22:10. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Pellis
Viestit: 434
Liittynyt: 10.09.2007 20:57
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Rimasikabitumi...

Viesti Kirjoittaja Pellis » 13.10.2007 19:31

Sian taidan valjastaa käyttöön ja jos tulee jotain yli 5 mm rakoja niin laitan riman. Puuveneen pitää elää, vaikka runsan owatrolkäsittely hieman tappaakin elämistä ja aiheuttaa kyseisiä onkelmia ettei turpoa enää kohdilleen. Sika on mahtava veneenrakennusaine! Aina pelastaa pinteestä.
Oksa on puun kukkanen.

kms
Viestit: 605
Liittynyt: 16.07.2003 10:57
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja kms » 13.10.2007 20:43

Älä ny laita sitä Sikaa, kun se ei tule sieltä saumasta ulos laudan turvotessa samalla tavalla, mitä se rakennuskemian bitumivalmiste. Sitäpaitsi se bitumi on halvempaakin, joten tässä tapauksessa ei ole mitään perusteita käyttää Sikaa.

-k

keelson
Viestit: 359
Liittynyt: 06.09.2007 15:23

Viesti Kirjoittaja keelson » 13.10.2007 22:06

Itse aikoinaan käytin TÄTiä koska se on elastisempaa kuin Sika. TÄT pursuaa lautojen läpi sisäpuolelle kun turpoaapi vene.

Itse en laittaisi sen enempää Sikaa, bitumia kuin TÄTiäkään kuin max kaudeksi jos sellainen tarve on - siis periaatteesta - jonka jälkeen saumat olisi korjattava rimoittamalla.

Toisaalta, jos laudoissa on sellainen rako että vuotaa vaikka miten turvottaa, on ihan sama mitä sinne laudan väliin tunkee, sillä ainoa joka auttaa pidemmän päälle on rimoitus. Mutta nuo täytekumit on kuitenkin kaikkea muuta kuin ikuista.

MÖsteri
Viestit: 1157
Liittynyt: 11.07.2006 23:34
Paikkakunta: Dragsfjärd

Viesti Kirjoittaja MÖsteri » 13.10.2007 22:28

Terve!

Tätä rimoitushommaa oon minäkin aprikoinut. Joku joka tietää, voisi valaista...

Lueskelin jostain kirjallisuudesta, kuinka voidaan tasasaumainen korjata tiiviiksi ja suorastaan uutta paremmaksi rimoittamalla ja varsinkin liimaamalla ne epoksilla kiinni. Tulisi niinkun yhtäpuuta olevaksi koko runko, jäykistyisi ja tiivistyisi hyväksi. Ja tätä voi kuulemma tehdä niin uusille, kuin vanhoillekin veneille.

Siis hä? Eli sinne saumaan ei saa laittaa melkoisen pehmeää kittiä eli tahnaa, kun se pullauttaa kyljen siihen kuntoon, että ensi vuonna paatti on vielä harvempi seula. No miten sinne sitten saapi laittaa puuriman, joka ei ole vain kittiä lujempi, vaan suorastaan paisuu raossa..?

Rima-epoksilla voidaan tehdä vene, jossa kylki on yhtä ja samaa palaa partaasta köliin. Siinä turpoaminen pyritään estämään kuorruttamalla koko hoito molemmin puolin epoksilla ja lasikankaalla. Silloinhan vesi ei pääse turvottelemaan mitään.

Mutta miten sitten toimii tämä rimoilla yhtenäiseksi liimattu tasasaumainen lautarunko? Siinähän on rima-epoksi rakenne, joka on tehty rimojen sijaan niitä leveämmistä laudoista. Ja rakenne on vielä ilman vedestä eristävää pinnoitusta. Toki siinä kirjallisuudessa muistettiin mainita, että runkoa ei saa rimoittaa liian piukaksi, koska silloin voi kaaritus napsahtaa poikki.. Niinpä!

Voisiko saumaan laittaa tosiaan jotain, mikä tulee saumasta pois, kun se turpoaa umpeen..? Soutuveneessä joku 10 millin rako ei vielä meinaa mitään, kiinni se menee viikossa.

Vastaa Viestiin