Törmäsin tänään hirvijahdissa kummalliseen yhtälöön:
yksi vanha hirven papana=varttikilo suden paskaa...
Mielenkiintoista faktaa
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
manteli
- Viestit: 596
- Liittynyt: 10 Maalis 2004 08:51
- Paikkakunta: Täl pual jokke
- Viesti:
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Ääh, tota mää vähän itekki funtsailin...
Tosiasiassa homman nimi on se että alueemme n. 10000ha pohjoisosassa ei ole yhtään hirveä ollut kuukauteen kahteen vaan sitä käyttää kaksi susilaumaa (5 ja n. 10 eläimen laumat) lepoalueenaan. Alue on samalla ylänköä joten osansa on kuivuudellakin että hirvet ovat kaikonneet. Sen sijaan samankokoisella eteläalueella on kyllä lampia, puroja ja soita mutta sieltäkään ei ole kuin yksi jälkihavainto hirven osalta ja susista toistakymmentä.
Mitenkäs tämä liitty tuohon jätekeskusteluun?
No, sen verran että jäte on ihmeellistä kun on kaksi identtistä jätekasaa metrin välein niin toinen voi olla vaarallista ongelmajätettä ja toinen ei ole jätettä ollenkaan...
Tosiasiassa homman nimi on se että alueemme n. 10000ha pohjoisosassa ei ole yhtään hirveä ollut kuukauteen kahteen vaan sitä käyttää kaksi susilaumaa (5 ja n. 10 eläimen laumat) lepoalueenaan. Alue on samalla ylänköä joten osansa on kuivuudellakin että hirvet ovat kaikonneet. Sen sijaan samankokoisella eteläalueella on kyllä lampia, puroja ja soita mutta sieltäkään ei ole kuin yksi jälkihavainto hirven osalta ja susista toistakymmentä.
Mitenkäs tämä liitty tuohon jätekeskusteluun?
No, sen verran että jäte on ihmeellistä kun on kaksi identtistä jätekasaa metrin välein niin toinen voi olla vaarallista ongelmajätettä ja toinen ei ole jätettä ollenkaan...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Saima
- Viestit: 502
- Liittynyt: 21 Helmi 2004 09:36
- Paikkakunta: Raasepori
Re: kuivavessoista
En katsonut Huussin sivuilta, miten sitä perusteltiin, mutta ainakin kompostoituminen vaatii ilmavaa tilaa ja pökäleen luonnollinen paikka on ihan taivasalla, kun luontoa ajatellaan. Ehkä neuvon tarkoituksena on se ettei tehtäisi mitään syvää poteroa mihin saavillinen ainetta kaadettaisiin. Luonnossa yksittäisen hätätilanteen mentyä ohi olen yleensä peitellyt vain kevyemmin taideteokseni sammaleella ja laittanut risun merkiksi, ettei kukaan siihen heti astu.caracal kirjoitti: Huussi ry:n sivulla neuvottiin, ettei kompostoimatonta käymäläjätettä haudattaisi maahan. Sitä en oikein ymmärrä, näinhän puuceen tyhjennyksessä on tehty iät ja ajat. Kuvittelisin pussillisen maatuvan aika kivuttomasti haudattuna, ainakin parempi menetelmä kuin mereen laskeminen.
Manner
-
Toni_V
- Viestit: 328
- Liittynyt: 19 Syys 2005 09:15
- Paikkakunta: Lpr
Re: kuivavessoista
No, ehkäpä tuossa haetaan sitä ettei tiukasti maahan tumpattu tavara hajoa nopeasti. Ääritilanteissa pökäleet jäävät maahan säilymään hyvinkin pitkäksi aikaa. Nykyäänhän jaotellaan biojätekin erikseen, muistan kun kouluaikoina opettaja kertoi kaatopaikalta kaivauksissa löytyneen vuosia vanhan vihreän kurkun. Tiiviisti pakattuna ei biopöpötkään pääse hoitamaan hommaansa.caracal kirjoitti: Huussi ry:n sivulla neuvottiin, ettei kompostoimatonta käymäläjätettä haudattaisi maahan. Sitä en oikein ymmärrä, näinhän puuceen tyhjennyksessä on tehty iät ja ajat. Kuvittelisin pussillisen maatuvan aika kivuttomasti haudattuna, ainakin parempi menetelmä kuin mereen laskeminen.
Toinen seikka on se että maahan haudattuna pökäleitä huuhteleva vesi voi joutua kaivoon tai muualle jossa se on haitaksi.
-
hkhk
- Viestit: 678
- Liittynyt: 06 Maalis 2005 18:52
- Paikkakunta: Vantaa
Tuo bakteerijuttu on suhteellinen kysymys. Liittyy hyvin lähiyhteisön ja kansakunnan sietokykyyn. Luulen, ettei pökäleissä mitään sen ihmeellisempää ole kuin mitä on elollisessa maailmassa ja sitä mukaa ihmisissä. Luulenpa vain, että perhepiirissä on aivan sama peseekö kädet vai ei. Jos pesee bakteerja jää silti ja toisekseen nehän ovat niitä samoja, mitä yhteisössä on.
-Joskus olen tätä ajatellut, kun käyn oikein yleisessä vessassa ja koskettelen kahvoja ja hanoja, joissa varmaan on koko yhteisön bakteerikanta. Ajattelen, että minun pitää pysyä jengissä mukana; tarttukoon vain kaikki bakteerit, ketkä haluavat.
Oma lajinsa koko hommassa on kuormituksen määrä. Jos ihminen on heikossa kunnossa ja sitä pommitetaan valtavalla bakteeri yms. määrällä, niin se voipi hynkin sairastua. Bakteeri kuormassa pitää pysyä kansakunnalle sopivalla tasolla.
Tästä sietokyvystä on hyvä esimerkki kerran radiosta kuulemani juttu. Aikoinaan iso-rokko-alueella osa ei sairastavista kantoi myös rokkoa, mutta ei sairastunut. Yhteisö kesti sitä kait tuhansia vuosia. Rokko ei tappanut kaikkia, koska muuten siltä olisi mennyt elämän pohja.
Mutta auta armias, jos tuohon yhteisöön meni ulkopuoleta ja sai tartunnan, se oli varmaa menoa ennenaikaa. -Nyt kait iso-rokko on tapettu sukupuuttoon, itse en siihen usko.
Vastaavanlaiset sieto-tarinathan liittyvät mm. Intiaaneilta tuotuun kuppaan ja Eskimoille vietyyn tuberkeliin.
-Joskus olen tätä ajatellut, kun käyn oikein yleisessä vessassa ja koskettelen kahvoja ja hanoja, joissa varmaan on koko yhteisön bakteerikanta. Ajattelen, että minun pitää pysyä jengissä mukana; tarttukoon vain kaikki bakteerit, ketkä haluavat.
Oma lajinsa koko hommassa on kuormituksen määrä. Jos ihminen on heikossa kunnossa ja sitä pommitetaan valtavalla bakteeri yms. määrällä, niin se voipi hynkin sairastua. Bakteeri kuormassa pitää pysyä kansakunnalle sopivalla tasolla.
Tästä sietokyvystä on hyvä esimerkki kerran radiosta kuulemani juttu. Aikoinaan iso-rokko-alueella osa ei sairastavista kantoi myös rokkoa, mutta ei sairastunut. Yhteisö kesti sitä kait tuhansia vuosia. Rokko ei tappanut kaikkia, koska muuten siltä olisi mennyt elämän pohja.
Mutta auta armias, jos tuohon yhteisöön meni ulkopuoleta ja sai tartunnan, se oli varmaa menoa ennenaikaa. -Nyt kait iso-rokko on tapettu sukupuuttoon, itse en siihen usko.
Vastaavanlaiset sieto-tarinathan liittyvät mm. Intiaaneilta tuotuun kuppaan ja Eskimoille vietyyn tuberkeliin.
Kyyrö