Mahonkiveneen epoksipäällystys

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
Kimmoma
Viestit: 1
Liittynyt: 18.06.2003 19:55

Mahonkiveneen epoksipäällystys

Viesti Kirjoittaja Kimmoma » 30.11.2003 21:09

Puuveneiden lasikuidulla päällystämisestä on huonoja kokemuksia. Tietääkö joku, voiko mahonkiveneen käsitellä/pinnoittaa epoksilla ottamalla se ulkopinnaltaan puupaljaaksi ja sitten pinnoittamalla sen ohuella "matolla" ja päällystämällä sitten epoksilla ? Veneen sisäpuolella on kosteusvaihteluita tasaamassa aurinkokennolla ja akulla varustettu jatkuva tuuletin.
KM

cabana
Viestit: 313
Liittynyt: 17.11.2003 20:24
Paikkakunta: Tomminniemi
Viesti:

Mahonkiveneen pinnottaminen epoksilla

Viesti Kirjoittaja cabana » 01.12.2003 11:43

En menisi tekemään mitään vastaavaa puuveneeseeni.
Jos vene on historiallisessa mielessä arvokas tai on oletettavaa, että se joskus tulee olemaan, on hullua mennä tekemään mitään peruuttamatonta.
Mikäli tarkoituksena on saada ulkopinnaltaan helppohoitoinen vene tällä tavalla, on ehkä parempi miettiä asioita uudemman kerran.
Mielestäni hyvin hoidettu ja huollettu lakkapintainen vene, on varsin helppo saada käyttökuntoon keväällä. Tietenkin on tärkeää, että vene on terve laudoituksen ja muiden puuosien suhteen.
Lasikuitu puuveneen päällä on varsinkin täällä Oulun ympäristössä ihan yleinen tapa pinnoittaa. En kuitenkaan ole nähnyt yhtään mahonkivenettä, joka olisi kuidutettu.
Suvussani on muutama perinteinen verkkovene, jotka on päällystetty heti uutena lasikuidulla ja tervattu sisältä. Ne toimivat hyvin ja ovat suhteellisen helppoja ylläpitää. Sisäpuolen puuosat tervataan joka kevät ja ulkopinta pestään joka syksy vesiltä noston yhteydessä.

Harkitse siis veneesi kunnossa pitämistä perinteisin keinoin.
http://nietsu.spymac.com
"Sävyjen maailmassa - aistit tarkkana ja mieli herkkänä"

kms
Viestit: 605
Liittynyt: 16.07.2003 10:57
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja kms » 01.12.2003 16:34

Joo, kyllä minunkin mielestäni tuo idea tuntuu vähän vaaralliselta. Epoksihan tarttuu veneen pintaan hyvin - mikä sinänsä on hyvä asia. Muutenhan välissä pääsisi vesi juoksemaan - mutta "elämättömänä" materiaalina aiheuttaa varmasti jännitteitä rungon turvotessa. Uskaltaisin väittää, että saumojen rimoituskin on veneen kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto, joten mikäli haluat vähentää esim. vuotoja, suosittelen tämän vaihtoehdon selvittämistä.

t:kaapo

Jarmo
Viestit: 129
Liittynyt: 23.04.2003 11:40
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Jarmo » 02.12.2003 14:09

Tervepä terve!
On kyllä järkeenkäypää tuo, että epoksilla käsiteltyyn veneeseen tulee noita jänniterasituksia kosteuden ansiosta. Mutta entäpä, jos vene on kokonaan katettu ja pyrkisi huolehtimaan, että vesi ei pääse jatkuvasti pilssiin. Lisäksi, jos oletetaan että vene on huolellisesti lotrattu pellavaöljyä täyteen sisäpuolelta, niin luulisi maalaisjärjellä, että elämistä ei tapahtuisi ihan kauheasti. Tosin "maalaisjärjellä" on taidettu aika monta venettä pilatakin. Minun tapauksessani on nimittäin niin, että omistan kymmenen-metrisen rimaveneen. Se on tehty 20-millisestä rimasta, joten rakojakin on monta kilometriä. Kylki on niin mustunut, että vähintään se on maalattava. Joskus tosiaan epoksikäsittely kävi mielessä yhtenä vaihtoehtona, mutta enpä sitten tiedä.
t:Jarmo

cabana
Viestit: 313
Liittynyt: 17.11.2003 20:24
Paikkakunta: Tomminniemi
Viesti:

Mahonkiveneen epoksipäällystys

Viesti Kirjoittaja cabana » 02.12.2003 14:44

Kunnolla kyllästettynä se rimaveneesi uskoakseni turpoaa aika lailla tiiviiksi. Vannomaan en mene, mutta epäilen nin käyvän.
Ilmeisesti kyseinen vene on ollut pitkän tovin kuivilla ja alttiina auringolle ja kuivuudelle.....?
http://nietsu.spymac.com
"Sävyjen maailmassa - aistit tarkkana ja mieli herkkänä"

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Epoksoinnista

Viesti Kirjoittaja Northling » 02.12.2003 15:07

Moi
Jos vene on siinä kunnossa että se on joka tapauksessa jo maalattava ja muutenkaan sillä ei ole muuten historiallista arvoa. Ettei se ole jonkun kuuluisan suunnitelija/valmistajan ainokainen one off tms.
Eli jos veneen käyttöarvo on suurempi kuin sen muu arvo ja muilta osin se on vielä käyttökunnossa, niin silloin voisi ajatella kuiduttamista.
Olen joskus nuorena poikana kuiduttanut sulkaveneen, joka olis muuten ollut siinä kunnossa että köli, laudoitus ja kaaretkin olis pitänyt vaihtaa melkein kaikki ja vene oli ollut 7-8 kuivilla ja pahasti haristunut ja halkeillut. Rimakansi oli jo kuidutettu. Kuiduttamalla siitä tuli oikein hyvä käyttövene. Käytin ihan tavallista ohutta lasikuitumattoa (limilaudan reuna pyöristettiin) ja polyesteri hartsia. Sisäpuolelta kraappasin pois kaiken maalin ja kyllästin sen lahosuojalla niin että lauta kostuessaan kuivuu sisäkautta. Katkenneet kaaret vaihdettiin ja kölin pari läpilahoa lankkua.
Parempi tekniikka on käyttää rovinki mattoa ja epoksihartsia (mielistäni West on paras). Olen joskus lukenut jostain projekteista, joissa vene kuivataan rutikuivaksi ja kyllästetään molemmin puolin epoksilla, jolloin lakkaa rungon eläminen kokonaan. Rovinki siinä taidettiin laittaa vain ulkopuolelle. Samalla epoksi täyttää kaikki halkeamat ja korjaa myös lahokohtia. Elintärkeää ko. synsteemissä on se ettei puuhun jää kosteutta ja että joka ikinen neliösentti tulee käsitellä niin ettei kosteus pääse puuhun myöhemminkään. Tälläisellä tekniikallahan valmistetaan kokonaan uusia rimaveneitä nykyisin. mm Pertti Roininen tekee ko. tekniikalla; kts lisää http://www.puuvene.net/Lehti/2000-1/hii ... sare3.html

Terv Aki
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Jarmo
Viestit: 129
Liittynyt: 23.04.2003 11:40
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Jarmo » 03.12.2003 15:48

Jotenkin tuntuu, että isomman veneen molemminpuolinen käsittely epoksilla on melkoista tuulimyllyjä vastaan rimpuilua. Väkisinkin muoto- ja painokaarien alle jää paikkoja, joihin epoksi ei huomaa mennä, mutta ajanoloon vesi löytää varmasti. Tuntuu, että parempi olisi vain kunnolla kyllästää sisäpuolelta. Hiukan vain arveluttaa, että jos ja kun muoviin vuorattu massiivipuinen köli pääsee kastumaan pilssivedestä, niin eihän se kuivu tällä vuosituhannella. Kiinnostaisikin, että jos pilssiin uittaa pellavaöljyä oikein kunnolla, niin mahtaisiko estää köliä kastumasta. Veneeni tilanne tosiaan on se, että se ei ole vettä nähnyt viiteen vuoteen, ja epäilen, että siitä tulee sukellusvene. Kymmenmetrisen paatin äyskäröiminen voi olla hikinen homma. Köli on kyllä uutta puuta, mutta kaikkia halkeilleita rimoja ei vaihda pirukaan. Tilannetta pahentaa se, että rimat on lyöty toisiinsa ruostuvilla nauloilla. Tämä on tummentanut puun ja voisi kuvitella, että niiden lujuus on olematon ja minkähän verran rimojen sisällä naulojen ympärillä on lahoa. Kaaret on kyllä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kunnossa. (Taitavat olla tammea). Veneellä ei myöskään ole mitään historiallista arvoa vaikka pellinkiläismallinen onkin.
Mutta siitä mahonkiveneen kuorrutuksesta sen verran, että olen kyllä nähnyt Porissa epoksikäsitellyn mahonkisen pirtuveneen. Lasikangasta ei huomannut lainkaan, maan mahonki näkyi kivasti läpi. Kokonaan toinen juttu sitten on, kuinka pitkäikäisestä veneestä oli kysymys.

kms
Viestit: 605
Liittynyt: 16.07.2003 10:57
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja kms » 03.12.2003 15:59

Kuriositeetti: millainen vene siis olikaan kysymyksessä? Pellinkiläistyyppinen uppoumarunkoinen fiskari? Jos pystyisit liittämään/linkittämään mahdollisimman tuoreen kuvan veneestäsi, valottaisi se asiaa. Nimittäin tuo äskenmainittu juttu kölin kuivumisesta taitaa pitää hyvinkin paikkansa. Vettynyt, kuivumaton köli rikkoontuu viimeistään siinä vaiheessa, kun pakkanen iskee. Itse en ainakaan uskaltaisi ottaa sitä riskiä, että luottaisin siihen, että kölissä on veden sijaan pelkkää kyllästettä...

k

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Kuidutuksesta

Viesti Kirjoittaja Northling » 03.12.2003 17:11

Moi
Kuiduttaminen tuntuisi olevan järkevin ratkaisu tuontyyppiselle veneelle tuossa tilanteessa. Veneestä tulee varmasti vielä täysin käyttökelpoinen ja pitkäikäinen kun homman oikein tekee.
Joo se voi olla viisaampi jättää se sisältä tuulettuvaksi. Kyllä se menetelmä on täällä meidän suunnalta paljon käytetty varsinkin työveneissä ja troolareissa jääsuojauksena. Ja on veneitä joissa on kymmeniä vuosia ollut lasikuitu päällä ja edelleen ovat kunnossa. Se on täysin hoidosta kiinni ja siitä että se on oikein alunperin tehty.
Kyllästämisessä kannattaa ottaa huomioon se että epoksi ei imeydy öljyttyyn puuhu kovin hyvin eli epoksilla kyllästettävä ja matolla laminoitava pinta pitää olla mahdollisimman puhdas rasvaton ja hyvin karhennettu, jotta saavutetaan kunnon tarttuvuus. Ja erittäin tärkeä asia rungon vedenalaisten osien suojaaminen kosteudelta sitten käytössä. Eli vesieristys vedenalaisissa osissa on tehtävä erittäin huolellisesti primereillä.
Itseasiassa puuveneen vedenpinnan alaisten osien kannalta lasikuiduttaminen ei muuta tilannetta oikeastaa puun hengittämisen kannalta miksikään. Onhan pohjan oikeaoppisesti suoritettu maalaus myös täysin hengittämätön vesieriste! Joten ei sen pitäisi sen enempää lahottaa kuin ehjä maalipintakaan. Ongelmia tulee silloin jos kuidutus ei ole kunnolla pinnassaan kiinni ja sinne pääsee muodostumaan vesitaskuja tai kosteussulku on puutteellinen sillä lasikuitu päästää lävitseen vettä. Erityisen huolellinen pitää myös olla suljettujen tilojan tuuletuksesta varsinkin syksyllä ennen pakkasia että ylimääräinen kosteus pääsee haihtumaan sieltä pois, eikä jäädy vetenä rakenteeseen jos venettä säilytetään talvella luonnon armoilla. Reikäporalla vaan tarpeeksi tuuletusritilöitä perä- ja keulapiikkiin, kaappeihin ja punkkaitten alle!
Sellainen kannattaa myös ottaa huomioon että metallin päälle ei kannata yrittää laminoida, eli köli on käsiteltävä erikseen ja tehtävä joustava sauma rajapintaan. Keularaudat asennettava myös vasta kuidutuksen päälle. Metallin ja muovin lämpölaajenemiskertoimien ero on niin suuri että muovitettu kuitu napsahtaa metallista irti varsinkin jos on metalli ja puu vierekkäin. Me veistettiin rautakölin yläpuolella olevaan puuköliin viiste johon lasikuitu matto naulattiin kerrosten välissä pronssisilla kampanauloilla. Lasikuidun ja rautakölin sauma olisi sitten pitänyt rajata sikaflexillä mutta tein sen virheen että vedin gelcoattia myös ferreksillä maalatun rautakölin päälle suoraan yli liitoskohdan. Gelcoattihan napsahti rautakölistä heti irti ja vesi meni sinne väliin. Lasikuitu kuitenkin on pysynyt puukölissä kiinni kuin täi tervassa ...onneksi. Samoin pitää olla huolellinen kaikissa läpivienneissä, lasikuitu pitää vetää läpiviennin laipan alle ja sika lasikuidun ja metallilaipan väliin.
Kyllähän sen sitten näkee jos siellä kölissä alkaa jotain muhimaan lasikuidun alla. Lasikuitu pullistuu pakkasessa ja koputellessa kuulostaa ontolta, niin silloin ei muuta kuin rälläkkä käteen, vanhat pois ja uutta tilalle. Niin... ja onhan niissä muovipaateissakin puuta kuitujen välissä näissä (yl. pinnan yläp.) ns sandwich-rakenteissa, eikä ne mihinkään lahoa, jollei sinne pääse vettä.

Lisää asiaa koskevia linkkeja alla:
http://www.terpol.fi/puuvene.html
http://www.puuvene.net/phuhta/artikkelit/kuitu.htm

Ohhon, tulihan tekstiä...taitaa olla hiljainen päivä töissä...

Terv:aki
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Jarmo
Viestit: 129
Liittynyt: 23.04.2003 11:40
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Jarmo » 04.12.2003 9:45

kms kirjoitti: millainen vene siis olikaan kysymyksessä? Pellinkiläistyyppinen uppoumarunkoinen fiskari?

Alkuperäinen kysymys oli Kimmoman mahonkiveneestä. Aihe vain liippasi niin läheltä omaa ongelmaani, että päätin ottaa osaa keskusteluun ja sain sen valitettavasti riistäytymään oman veneeni ympärille. No toivoakseni heränneestä keskustelusta on iloa myös hänen projektiaan ajatellen.
Eli vastaus kms:n kysymykseen: Minun veneeni on ohuesta mäntyrimasta muotokaarille ruuvattu 10x2,8m pellinkiläismallinen puoliliukuva fiskari. Muotokaaret ovat 60 cm:n välein ja painokaaret 20cm:n. Kylkirimat on naulattu toisiinsa ruostuvin nauloin. Kansi on erittäin hieno mahonkinen ja hyväkuntoinen, samoin ylärakenteet ovat mahonkia. Hytin ikkunasarjat olen purkanut ja uudet mahonkilaudat odottavat sahausta. Veneessä on edessä makuuhytti ja keskellä ajohytti. Moottori on Volvo md 21. Valitettavasti en saa tällä hetkellä kuvia, sillä jouduin ottamaan veneen talveksi pihaani pressun alle. Kunnostaminen on ajanpuutteen vuoksi useiden vuosien harrastus. Tähän mennessä olen rapsutellut vanhan lahonneen kölin alta pois ja rakennellut uuden. Pilssin olen raaputtanut puulle jo puoliksi. Kyseessä on projekti, jossa ei ole kenenkään muun mielestä mitään järkeä, mutta harrastuksena se on loistavaa vastapainoa meluisalle opettajantyölleni. Tällä hetkellä, vaikka kuiduttamisesta tässä puhutaankin, olen kuitenkin säilyttämässä venettä puuveneenä, mutta mistäpä tietää mitä huomenna. Kaikenlaisia ajatuksia pyörii mielessä.

Vastaa Viestiin