Tietoja nopeasta Pellinkiläisestä kaivataan
-
- Viestit: 793
- Liittynyt: 25 Marras 2003 13:43
Kyllä täytyy edelleen ihmetellä noita Pelkkarin vauhteja. Musta 10m venelle vaikkapa 80 hv koneella 22 solmua on hieno saavutus. Plaanaavallekkin se on hyvä suoritus joten kyllä siinä pohjan muodossa joku ihme taika on. Plaanavahan tommonen pelkkari ei kyllä ole joten kaippa tommonnen puikula on sitten semmonen muoto jolla nk. rukonopeuden pystyy pienillä tehoilla ylittämään.
- terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
-
- Viestit: 313
- Liittynyt: 16 Huhti 2003 11:59
- Paikkakunta: Mynämäki
- Viesti:
Morjens
Tässä jostain joskus imuroimani videon pätkä. Toivottavasti kukaan ei pahastu... http://www.turuntoivepuu.fi/muut/banaani.wmv
Tuo Banaani oli telkkarissakin noin vuosi sitten jossain höpöhöpö veneilysarjassa, jossa puolet ajasta oltiin pentterin puolella ruokaa tekemässä. Siihen oli tehty aivan hirmuiset vahvistukset ja rungon alla on ilmeisesti jonkinlaiset "sukset", joiden päällä se plaanaa. Tehoa on n. 400 hp, ja vauhtia riittävästi. Oikea Sleeper...Veli-Matti kirjoitti:Tulipa yhtäkkiä mieleen se jonkun venelehden juttu fiskarista nimeltään Banaani - suora veto, 8,5 litran V8 turbolla ja suora putki. Huippunopeus n. 50 solmua eikä edes kunnon plaanilevyjä ;)
Tässä jostain joskus imuroimani videon pätkä. Toivottavasti kukaan ei pahastu... http://www.turuntoivepuu.fi/muut/banaani.wmv
-
- Viestit: 94
- Liittynyt: 28 Elo 2003 18:28
- Paikkakunta: tampere
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Tuo Janmarriini tiisselillä oleva on isolla rahalla tehty kisakampe jolla ei ole muuta tekemistä fiskarin kanssa kuin vesilinjan yläpuolella näkyvä laudoitus. Vesolinjan alapuoli on teräsvahvisteista kusilaitua ja täysin liukuvaa mallia. Teho on muistaakseni hiukan "vajaa" 400hp.
Banaani on sitten Pelle Pelottomien romiskamppeista rakentama fiskari jossa on isolohko bensa V-8.
Arvatkaas kumman puolella on meitsin sympatiat ;)
Banaani on sitten Pelle Pelottomien romiskamppeista rakentama fiskari jossa on isolohko bensa V-8.
Arvatkaas kumman puolella on meitsin sympatiat ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
- Lill-Klas
- Viestit: 84
- Liittynyt: 30 Maalis 2004 21:34
- Paikkakunta: Vantaa
Ei se Fanny nyt ihan pelkkä "kisakampe" ole, ennemminkin erikoinen työvene. Esim. tänä kesänä, kun aivan samoilla vesillä ollaan, niin Fanny on tullut vastaan usein, kun sillä on kyyditetty elämysmatkailuryhmiä Sipoon Saaristossa. Fannyllä on omat kotisivut osoitteessa http://www.friddemartin.net/fanny/indexfi.html
Samoilla vesillä näin nyt elokuussa muutaman kerran myös valkoisen "kuitufiskarin" joka kulki plaanissa, mutta koneena siinä oli äänen perusteella ISO turbo-dieselkone.
Alla kuvassa Fanny toi omistajansa katsomaan Simsalön-soutu kisoja.

Samoilla vesillä näin nyt elokuussa muutaman kerran myös valkoisen "kuitufiskarin" joka kulki plaanissa, mutta koneena siinä oli äänen perusteella ISO turbo-dieselkone.
Alla kuvassa Fanny toi omistajansa katsomaan Simsalön-soutu kisoja.

Lill-Klas
- JLN
- Viestit: 266
- Liittynyt: 10 Elo 2004 17:02
- Paikkakunta: Porvoo
Fannyn pohja on muutoin fiskari, mutta siinä on nousulistat, sekä järjettömän kokoiset sukset/palteet (osittain koverat), joiden päissä on pienet säädettävät trimmitasot.
Kusilaidulla ja teräksellähän se kyllä kasassa pysyy.
Kusilaidulla ja teräksellähän se kyllä kasassa pysyy.
-- puolipuuveneilijä --
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
- Lill-Klas
- Viestit: 84
- Liittynyt: 30 Maalis 2004 21:34
- Paikkakunta: Vantaa
- Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Tommosen veneen bongasin pari vuotta sitten kotkassa. Puuta se ei ole enkä ole varma onko se pellinkiläinen mutta liu'ussa se meni.
http://groups.msn.com/japekki/shoebox.m ... PhotoID=21
http://groups.msn.com/japekki/shoebox.m ... PhotoID=21
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Oulussa Hollihaan venesatamassa oli -80 luvun alussa Juntusen veljeksillä 10 metrinen fiskari kantosiivillä ja 6-petterillä varustettuna. Pitivät semmoista vaatimatonta 18-22 solmun marssivauhtia sillä. Äijät parruparlamentissa veikkailivat roville lyhyttä ikää mutta kyllä se ainakin vielä vajaa 10 vuotta sitten liikennöi samalla vauhdilla.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Niin ne jutut muuttuu kun kulkevat "suusta suuhun", sillä minulle informoitiin Fannyn pohjarakenteen olevan kopioitu liukuvasta veneestä, joka olisi jopa jonkun nimekkään suunnittelijan kynästä lähtöisin ;(
No näin ne asiat lutviutuu kohdilleen ;)
Työvenehän se on jos sillä kerran tuloja hankitaan oli se sitten vaikka elämysmatkailua - ja sitä se varmasti onkin noilla vauhdeilla!
No näin ne asiat lutviutuu kohdilleen ;)
Työvenehän se on jos sillä kerran tuloja hankitaan oli se sitten vaikka elämysmatkailua - ja sitä se varmasti onkin noilla vauhdeilla!
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
- Viestit: 8
- Liittynyt: 22 Huhti 2007 00:26
Isälläni oli ns. nopea pelinkiläinen. Asuimme, ja asun sekä minä että vanhempani edelleen porvoossa.
En osaa ulkomuistista sanoa kuka veneen rungon oli tehnyt.
Niin kuitenkin että jos katselette jostain 70-80 -luvuilla otettua kuvaa porvoon ranta-aitoista niin siinä näette todennäköisesti myös saman veistäjän rungon. Siis runko on varmasti saman veistäjän mutta onko vene ollut kotona kuvanottoihetkellä, siitä en tiedä.
Vene ei kulkenut kovaa. Ihan runkonopeutta vaan. Laineessa oli pirun hyvä. Miksi ei kulkenut kovaa, johtui siitä että siinä oli koneena ilmajäähdytteinen lister-merkkinen diesel. Mutta sen huomasi siinäkin veneessä että jos painoi kaasua yli runkonopeuden niin se ei kyllä painanut perää alaspäin.
Kun isä vaihtoi venettä luopui hän samalla tästä puufiskarista. Uusi omistaja lykkäsi siihen sisään jonkun about 120 heppaisen volvon koneen. Kantoa hän hiukka paransi sillä että veneen kölissä oli semmoinen kämmenen levyinen rauta takimmalla 2/5 osalla kölin pituudesta. Sen jälkeen vene kulki useamman kuulemani lähteen mukaan yli 20 solmua mutta pääsi marssivauhdillakin likelle kahtakymmentä.
Veneessä oli runko ihan huolellista ja vankkaa puutyötä, eli ei se tämän veneen osalta perustunut mihinkään älyttömään keveyteen tai ohueen puumateriaaliin.
ja oli veneessä ihan kajuutta ja ajohyttikin. Mitään minkään valtakunnan siivekkeitä ei ollut Perä vaan kaartui takaa niin että siellä oli pintaa liukuun.
En tiedä koska runko oli valmistettu mutta se oli joka tapauksessa kyllästetty hylkeen traanilla. Perhe jolta isä veneen osti oli nimittäin vähintään puoliammattikalastajia ja kevätjäiltä hylkeitä pyysivät. Se kun oli silloin joskus 60-luvulla ihan laillinen saaliseläin.
Pellinkiläisten kalastajien veneitä tuli silloin pikkupoikana 70-luvulla ihasteltua. Niissä oli edessä hyvin pieni kajuutta ja sitten ajohytti ja pitkä avotila perässä. Pirun kovaa menivät kyllä.
Mutta itse väittäisin kyllä että nopeus perustui aina siihen että oli iso kone. Löpön hinta on noussut rajusti. Aikoinaan se ei ollut niin olennaista mitä vene kulutti. Olihan tuossa edellä mainutussa 40:n solmun veneessäkin yli 400 heppaa koneessa.
En osaa ulkomuistista sanoa kuka veneen rungon oli tehnyt.
Niin kuitenkin että jos katselette jostain 70-80 -luvuilla otettua kuvaa porvoon ranta-aitoista niin siinä näette todennäköisesti myös saman veistäjän rungon. Siis runko on varmasti saman veistäjän mutta onko vene ollut kotona kuvanottoihetkellä, siitä en tiedä.
Vene ei kulkenut kovaa. Ihan runkonopeutta vaan. Laineessa oli pirun hyvä. Miksi ei kulkenut kovaa, johtui siitä että siinä oli koneena ilmajäähdytteinen lister-merkkinen diesel. Mutta sen huomasi siinäkin veneessä että jos painoi kaasua yli runkonopeuden niin se ei kyllä painanut perää alaspäin.
Kun isä vaihtoi venettä luopui hän samalla tästä puufiskarista. Uusi omistaja lykkäsi siihen sisään jonkun about 120 heppaisen volvon koneen. Kantoa hän hiukka paransi sillä että veneen kölissä oli semmoinen kämmenen levyinen rauta takimmalla 2/5 osalla kölin pituudesta. Sen jälkeen vene kulki useamman kuulemani lähteen mukaan yli 20 solmua mutta pääsi marssivauhdillakin likelle kahtakymmentä.
Veneessä oli runko ihan huolellista ja vankkaa puutyötä, eli ei se tämän veneen osalta perustunut mihinkään älyttömään keveyteen tai ohueen puumateriaaliin.
ja oli veneessä ihan kajuutta ja ajohyttikin. Mitään minkään valtakunnan siivekkeitä ei ollut Perä vaan kaartui takaa niin että siellä oli pintaa liukuun.
En tiedä koska runko oli valmistettu mutta se oli joka tapauksessa kyllästetty hylkeen traanilla. Perhe jolta isä veneen osti oli nimittäin vähintään puoliammattikalastajia ja kevätjäiltä hylkeitä pyysivät. Se kun oli silloin joskus 60-luvulla ihan laillinen saaliseläin.
Pellinkiläisten kalastajien veneitä tuli silloin pikkupoikana 70-luvulla ihasteltua. Niissä oli edessä hyvin pieni kajuutta ja sitten ajohytti ja pitkä avotila perässä. Pirun kovaa menivät kyllä.
Mutta itse väittäisin kyllä että nopeus perustui aina siihen että oli iso kone. Löpön hinta on noussut rajusti. Aikoinaan se ei ollut niin olennaista mitä vene kulutti. Olihan tuossa edellä mainutussa 40:n solmun veneessäkin yli 400 heppaa koneessa.
- ceebbari
- Viestit: 42
- Liittynyt: 06 Elo 2006 21:18
Itä Helsingistä löytyy kuidutettu 10 metrinen etukajuutallinen jossa sivuilla tasot ja kulkee gps:n mukaan 16s. Kone on Fordin 2704 ET ilman cooleria eli 150hv ja velvetin 1/1 kytkin.
Omassa etu ja takakajuutallisessa on vastaavat tasot, mutta ne on jatkettu koko perään ja pituutta on 1,5m enemmän, painoa vähintään 1500kg enemmän sekä koneessa vain 108hv. Kytkin paragonin 2/1 ja Noilla eväillä se kulkee 11 s gepsuun
Omassa etu ja takakajuutallisessa on vastaavat tasot, mutta ne on jatkettu koko perään ja pituutta on 1,5m enemmän, painoa vähintään 1500kg enemmän sekä koneessa vain 108hv. Kytkin paragonin 2/1 ja Noilla eväillä se kulkee 11 s gepsuun
-
- Viestit: 17
- Liittynyt: 18 Huhti 2007 23:22
Fanny
On kyllä "perinteinen" sipoolainen kalastajalle rakennettu joskus 60 luvulla, eli ei mikään "suurella rahalla" rakennettu peli. Rahalla sitä on ehkä modifioitu.
Sipoossa on pitkät perinteet näiden lentävien fiskareiden suhteen. Joku voi vaikka penkoa 70-luvun venelehtiä jossa Granqvistin Klasu vie venelehden toimittajan ajelulle fiskarilla joka kulkee yli 30 solmua. Vielä pari vuotta sitten helsingin kauppatorillakin saattoi ihailla plaanaava sipoolaista puufiskaria. Ei se tosin siinä laiturissa plaanannut mutta matkalla sinne ja takas nopeus liikkui jossakin 30 solmun paikkeilla.
Lisäksi rannikolla on järjestetty näitä fiskarikisoja, joissa 80-luvulla Granqvist ja Vuosaarelainen Boström kilpailivat keskenään.
Boströmilla oli modifioitu puufiskari, joka kulki yli 40 solmua -tietääkseni myös Sipoossa rakennettu.
Sipoossa on pitkät perinteet näiden lentävien fiskareiden suhteen. Joku voi vaikka penkoa 70-luvun venelehtiä jossa Granqvistin Klasu vie venelehden toimittajan ajelulle fiskarilla joka kulkee yli 30 solmua. Vielä pari vuotta sitten helsingin kauppatorillakin saattoi ihailla plaanaava sipoolaista puufiskaria. Ei se tosin siinä laiturissa plaanannut mutta matkalla sinne ja takas nopeus liikkui jossakin 30 solmun paikkeilla.
Lisäksi rannikolla on järjestetty näitä fiskarikisoja, joissa 80-luvulla Granqvist ja Vuosaarelainen Boström kilpailivat keskenään.
Boströmilla oli modifioitu puufiskari, joka kulki yli 40 solmua -tietääkseni myös Sipoossa rakennettu.
-
- Viestit: 246
- Liittynyt: 23 Huhti 2007 11:58
Tervehdys kaikille, hommasin tunnukset näille sivuille kun luulen tästä tästä aiheesta jotain tietäväni.
Pellinkiläis tyyppinen runko toimii kuten mikä tahansa uppoumarunko, vauhtia voidaan kasvattaa moottoritehoa lisäämällä siihen asti kunnes rungon nopeus raja saavutetaan, jonka jälkeen perä painuu, keula nousee ja tehon tarve kasvaa kohtuuttomaksi. Tästä jos halutaan nopeutta lisätä, niin silloin runkoa on muutettava esim. tasoilla. Jolloin siirrytään enemmin tai vähemmin liukuvan rungon suuntaan.
Liukuvia runkoja on lasikuituisissa paljon, ne tunnistaa tasaisesta pohjasta ja yleensä niissä on vielä nousulistat.
Näiden kahden runkomuodon toiminta periaate on eri, vaikka molemmissa on teräväperä. Välimuotona on sitten uppoumarunko jota on tasoilla muuteltu. Mutta kuka osaa sanoa missä menee tasojen ja kokonaan uuden liukuvan pohjan raja?
Pellinkiläisen tehontarpeesta. Otetaan esimerkiksi vaikka väittämä 10 m vene 80 hv ja 22 solmua. Tämä tekisi n. 0,7l/ mpk eli liukuvana ei tuohon kulutukseen pääse, joten runko pitäisi olla n. 0,5 m kapeampi vesilinjasta kuin mitä ne yleensä on, jotta se kulkisi kuten uppouma runko.. en usko tuohon nopeuteen. Normaalisti tuon kokoisien kulutus on 0,9- 1,3 l (dieselillä) ja rungon raja tulee vastaan 16-18 solmussa jonka jälkeen kulutus (= tehontarve) kasvaa rajusti. Näin siis ilman tasoja.
Pellinkiläis tyyppinen runko toimii kuten mikä tahansa uppoumarunko, vauhtia voidaan kasvattaa moottoritehoa lisäämällä siihen asti kunnes rungon nopeus raja saavutetaan, jonka jälkeen perä painuu, keula nousee ja tehon tarve kasvaa kohtuuttomaksi. Tästä jos halutaan nopeutta lisätä, niin silloin runkoa on muutettava esim. tasoilla. Jolloin siirrytään enemmin tai vähemmin liukuvan rungon suuntaan.
Liukuvia runkoja on lasikuituisissa paljon, ne tunnistaa tasaisesta pohjasta ja yleensä niissä on vielä nousulistat.
Näiden kahden runkomuodon toiminta periaate on eri, vaikka molemmissa on teräväperä. Välimuotona on sitten uppoumarunko jota on tasoilla muuteltu. Mutta kuka osaa sanoa missä menee tasojen ja kokonaan uuden liukuvan pohjan raja?
Pellinkiläisen tehontarpeesta. Otetaan esimerkiksi vaikka väittämä 10 m vene 80 hv ja 22 solmua. Tämä tekisi n. 0,7l/ mpk eli liukuvana ei tuohon kulutukseen pääse, joten runko pitäisi olla n. 0,5 m kapeampi vesilinjasta kuin mitä ne yleensä on, jotta se kulkisi kuten uppouma runko.. en usko tuohon nopeuteen. Normaalisti tuon kokoisien kulutus on 0,9- 1,3 l (dieselillä) ja rungon raja tulee vastaan 16-18 solmussa jonka jälkeen kulutus (= tehontarve) kasvaa rajusti. Näin siis ilman tasoja.