Puuvene tärkeä elämäntapa

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 15.12.2021 21:11

Paljon kiitosta ehkä täällä foorumissa sopii myös tämäntapaista.
Ei kukaan uskonut että minusta tulisi puuvene veistäjä, mutta siinä näkee että ei se geneistä ole kiinni vaan se tulee ihmisen sisältä ja ajan elämän luottamusta katse tulevaisuuteen joka nykyään on poistettu ihmisiltä ja tarve luoda jotain konkreettista joka voi nähdä ja käyttää jolla pystyy elättämään itsensä.
Minulla oli joitakin muistoja 1968 kun olimme hakkamassa venetukkeja yhdestä paikasta kun oli talvi tietysti tammi, helmikussa ne aina hakattiin ja oli isoja mäntyjä joka piti riittää kahteen silakkapaattiin joka yleensä oli 22 – 25 jalkaisia. Noin 30 tukkia ja jotain muuta joka aina tulee kans. Sahattiin justerilla ja kirveellä karsittiin oksat jotka tuonkokisissa oli suuria ja täällä rannikolla männystä tulee vain kaksi kunnon tukkia. Yleensä ne oli kuusimetrisiä. Ja ne ajettiin tienvarteen hevosella ja lamuskalla yksi tukki kerralla mistä sitten puutavara auto vei ne sahalle. Saha oli pieni yksityinen saha joka oli sahannut venelautoja 80 vuotta ja ne sahattiin 1 1/4” 1” ja 7/8” laudoiksi ja väärät, latvat ja isot oksat 3” ja 2” lankkuja veistokaariksi ja pohjatukeiksi. Minä sain olla mukana monessa vain sentakia että en koskaan valittanut ja oli hyvä kärsivällisyys niin että en ollut koskaan riesaksi. Joku vuosi sitten löysin sen paikan mistä olimme tukkipuut ottanut kävelin ympäri katsoen latvoja ja muistellen kaikki jotka olivat mukana ovat kuolleita vain minä yksin tässä modernssa mailmassa joka on yrittänyt rakentaa puuveneitä viemällä se tähän päivään asti. Kun lautakasa tuli sahalta suurinpirtein pääsiäseksi niin se kipattiin yhteen läjään. Ja minä jouduin aina koulun jälkeen parkkaaman laudat ja taapuloimaan niitä kun uusisä oli laittanut alun ja aina sydänpuu ylöspäin ja jouduin vähän siksakkia niitä tyvi, latva, tyvi että mahtui enemmän taapulin kieroksille. Vaikka sanoin ”jouduin” niin minä tykkäsin parkkaamisesta erittäin paljon koska se oli miesten työtä siihen aikaan ja näkyvää jälkiä mitä oli tehnyt. Vain yksi huono homma oli ne isot kovakuoriaiset jotka viihtyy tuoressa puussa ja lenteli niskaan jota pelkäsin. Tästä on myös muistoja kun laudat höylättiin isolla oikohöylällä jossa oli kotitekoinen rulla kutterin päällä joka jousivoimalla painoi lautaa. Ja sitten yksi mies joka päässä joka lykkäsi ja veti ja puruja oli lattia täynnä ja sitten minä seisoin siellä kutterin vierellä jossa remmit veti ihan avoin ilman suojaa ja yritin kädellä pyyhkiä pois jotain ja yhtäkkiä kutteri repi vanttu minun kädestä mutta oli onni meni vain vanttu. Miehet olivat kiukkuisia minulle ja aloin itkeä enkä saanut olla mukana enään höyläämässä. Kun laudat oli parkattu niin oli se hemmetin polttopuu läjä joka piti heittää liiverin sisälle ja läjä ei vähentynyt millään ja aina piti koulun jälkeen edes jotain joka päivä ja se häiritsi vapaaika harrastuksia mm uiminen. Polttopuuta oli erittäin paljon koska se oli lämmitykseen ja saunaan ja se suurin kuluttaja paasunin kattilan lämmitykseen. Ja minulla oli hyvä maine kattilan lämmittäjänä ja istuin sen edessä ne päivät kun ei tuullut likaa silloin meni enemmän puita ja höyry ei tahtonut nousta tarpeeksi. Mutta samalla nämä asiat valkeni minulle niin kantapään kautta kun olla ja voi kun laitoin jalat oman pöydän alle veistäjänä. Ja niinkun ei tämä kesä harrastuksia haittama olisi siihen loppunut niin sitten alkoi tietysti heinätyöt äidin kanssa kun meillä oli pari lehmää, noin kymmenen lammasta ja kanoja. Ja meillä oli pikkuvalmetti ja niittokone ei muuta laitettiin heinät seipäälle tai kuivaheinää kun oli mahdollista mutta monta viikkoa siinä meni kesähelteestä. Saimme samana vuonna myös 50 kalkkunaa maksuna isosta 40 jalkaisesta huviveneestä sisustustyöstä kun asiakas oli mennyt konkurssiin ja vene oli meidän pihassa monta vuotta. Siinä oli noin puolen vuoden työ joka maksettiin kalkkunoilla ja se oli ainut maksu joka tuli. Mutta se ruoka oli tärkeä kans vaikka siillä ei maksettu laskuja. Sama talvi minä kans naulasin ja niittasin koko soutuvene kun oli laudat sovitettu valmiiksi yhdelle kauppialle ja sain uuden polkupyörän. Me tehtiin monta venettä sille kauppiaalle ja vaihdoimme tavaraan veneitten hintaarvio oli 200- 300 mk/ kpl. Olen saanut joitakin hinta käsitteitä mitä vene silloin 60 – 70 luvulla maksoi mutta vaikea soveltaa nykyrahaan tuntipalkat oli ja polttoaine hinta mutta 1962 oli mies maksanut 600 mk 19 jalkaisesta kalastusveneestä mutta siihen aikaan oli ollut devalvaatio tai oliko se jopa nollien leikkaus joten epävarma. Mutta 1970 oli 17 jalkainen maksanut 800 mk ja 1975 oli 18 jalkainen kalastusvene hinta 2000 mk puuvalmiina nämä. Mutta siihen aikaan materialikustannukset oli alhaiset ja kaikki saimme ostaa kyläkaupasta kupari naulat ,prikat, hankaimet, messinkipultit, litteät kummasinkityt, taottut kuumasinkityt monta kokoa, tervaa, rivettä ja beslaagit ja tammerliimaa ja maito ja ruokaa. Meillä ei ollut kameraa siihen aikaan tai edes 70 luvullakaan että mitään ei ole voitu sälyttää muistoja mutta eihän siihen aikaan ollut mitään ihmellistä uuden puuveneen valmistus tai työvaiheita. Uusi vene piti häipyä eikä jäädä pihalle pyörimään uuden veneen alku oli mukavampaa kuin valmistunut vene. Uusi köli uusi elämä.

jovi
Viestit: 3
Liittynyt: 30.03.2015 19:13

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja jovi » 16.12.2021 18:27

Hienoa lukea juttua ajalta jolloin on itsekin ollut noista asioista kiinnostunut. Lapsuuteni olen elänyt meren rantakylässä Satakunnassa . Veneiden kanssa tekemisissä jo polven korkuisesta lähtien ,purjehdittu spriili purjeisilla veneillä pitkin lahden poukamia ja saaria. Kansakouluikäisenä oli kova halu lähteä veneenrakennus alalle mutta elämän tie vei muualle . Purjehdusta jatkoin kyllä mutta nyt sekin on ollut jo tauolla useamman vuoden. Muistan hyvin tervan tuoksun kun veneet tervattiin keväisin ja puuvillaiset rysät ja pyydykset.

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 24.12.2021 8:55

Kiitos jovi!

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 24.12.2021 8:58

Tässä uusia näkemyksiä! Toivotan hyvää joulua teille!
Kun olin 10 vuottta vanha niin meidän kylässä oli 7 vene veistäjää 5 veistämöä ja kahdessa oli isä ja poika. Ja nämä veistäjät teki tilaus työnä veneitä. Ja sai elantonsa siittä. Näiden ikä keskiarvo oli erittäin korkea noin 70 v joten ne lopetti noin 5 -10 vuoden sisällä myös minun uusisä lopetti 1978 ja viimeinen lopetti 1984 ja sen jälkeen ei tilaamalla saanut meidän kylästä utta puuvenettä. Ja minä olin rakentanut ensimmäinen oma vene 80 luvun alussa mutta aloin vasta 1988 tilaus työnä rakentaa. Joten kyllä meillä ehkä oli ollut vähän ylituotatoa veneistä mutta täytyy ottaa huomioon että ei lähi kylillä ollut ollenkaan tuotantoa 50 km etelään ja 50 km pohjoiseen ja suurin syy oli tietysti kans kesähuviloiden valtavaa rakennus buumia 60 -70 luvulla. Se nelaisi suuri määrä puumiehiä ja niistä veistäjistä jotka olivat olleet mukana rakentanentamassa jonkun veneen ja sitten ne jonka ansiosta tämä buumi oli tehnyt timpureita. Mutta meidän ylituotantoa veistäjistä oli kyllä peräisin purjelaiva aikakauden ajoista mutta en aijo käsitellä sitä nyt. Elikkä 60 - 70 luku oli kyllä työllistävä mutta kun palkka oli olematon se aiheutti muutto Ruotsiin. 60 luvulla kun minä Skaftunkiin tulin niin saaristo oli kaunis ja koskematonta luontoa ja saariin sai rantautua missä vain ja muistan kun me oltiin uusisän kanssa veneellä keräämässä polttopuita joka oli puutavarauitto aikakaudella runsaasti ulkosaaristossa. Se oli tavallaan täällä asuvien bonusta että ” meri ottaa ja meri antaa”. Kylä oli köyhä mutta erittäin vapaata elämää en tiedä missään vastavaa kun nälkää ei ollut sillälailla paha kun aina oli kalaa tietysti. Ja tänne tulleet ulkopaikkakuntalaiset toi tietysti rahaa ja vaurautta kun ne tilasivat veneen joka soveltui meidän matalavesille mutta siinä oli toinen hieno asia ne luotti venehankinnoissa meidän sanaan myös. Meillä oli ennen ainoastaan suippoperäsiä veneitä soutaen tai moottorilla mutta 60 luku toi sitten tasaperäiset joka muutti venekultturia täydellisesti perämoottorilla. Mutta soutaminen oli erittäin normaalia kalastuksessa.
Ja vielä siihen itse rakentamiselle niin aina kun oli isompi vene menossa niin oli kyllä paljon kiinnipitämistä ja piti olla käytettävissä heti kun tilanne vaati ilman kaiken maailman selityksiä koska siittä työstä tuli meidän raha vaikka en silloin semmosta ajatellut muuta kun että en päässyt uimaan joka oli tärkeää. Ja aina ennenvanhaa niin oli sillai että mestari määräs ja mitään ei saanut tehdä omaaloitteksi koska se ammattiylpeys joka oli niin suuri että se piti olla hän ja hän joka on tämän veneen tehnyt. No meillä ei kyllä ollut niin oikeastaan en koskaan kokenut semmoista mutta apumiestä tarvittiin pitää vastaan moukarilla naulankantoja veneen alla makasin selällä ja kaarinaulankannat piti erottaa ettää mikä niistä oli työn alla joko niittamalla vai kotkaamalla onko se oikea nimi ja siirtyä seuraavaan teitäen että mihinkä suuntaan mennään koska veneen sisällä huomasi heti ettää onko oikealla naulalla ja välillä uusisä sano että huilaa välillä nyt kun oli painava pitää pienet kädet ylöspäin pienelle pojalle. Kerran yksi asiakas sano että kyllä hän voi tulla pitämään vastaan kaarinauloja sitten mutta uusisä sano että nytt ei ollut tarpeeksi paljon nauloja mutta valehteli hän halus ett minä pidän vastaan joka osasi ja se nosti valtavasti minun itseluottamista ja kyllä minä ymmärrän hyvin sen nyt, meidän välillä oli jotain yhteistä että me emme tarvinneet puhua mitään, jotakin suomalaista ehkä. Olin herkkä mutta erittäin rehellinen poika joka oli nöyrä ja paljon elämää jo koennut halusin aina tehdä niin hyvin kun vain ammattimies voi vaatia.

Avatar
Qubik
Viestit: 1058
Liittynyt: 03.04.2014 23:06
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Qubik » 24.12.2021 11:39

Kiitos! Ja hyvä joulua! Mä luen näitä sun kertoomuksia äänen emännällekin. Kunnioitettavia muistoja!
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 31.12.2021 17:44

Tällä tekstillä kiitos Qubik! Hyvää Uutta vuotta kaikille.
Veneen korjaukset on aina ollut kannattavaa puuhaa siinä sai aina jotenkin normaalia työpalkkaa joka on uuden veneen rakentamisessa mahdotonta. Ajankohta veneiden korjaamiselle oli tietysti kun oli tarpeellista jos oli akuuttii tilanne tai sitten suunnitelmallisesti sopiva. Ja kalastusveneissä se oli se. Isoimmat veneet oli normaalia pitää Idgrundin kanavassa talven yli sai sitoa niitä molemmille sivuille ja oli helppo landgongilla päästä katsomaan niitä, siinä oli aina yli 5 – 7 kappaletta lohipaatteja talvehtimassa ja ne irtosi keväällä nopeasti virtauksen ansiosta.
Niissä veneessä oli pellitys joka oli yleensä kuumasinkittyä peltiä noin 2 mm paksua mutta joillakin oli kuparipeltiä mutta se oli tietysti paljon arvokkaampaa. Mutta pellityksen käyttöikä oli usein kulutuksesta riippuvainen kun se tahtoi peruuttamisessa repiä naulatut pellijatkot laiturista ta jäästä kun ne oli naulattu niin kuin kalan suomut ja pellit meni vesilinjan yläpuolelta köliin noin 40 cm leveät ja aloitus ahterista noin 5 cm ylityksella missä oli tiheä naularivi.
Veneet vedettiin maihin yksinkertaisilla käsi pelillä tai traktorilla missä oli yksi ploki ja alla tietysti pyöreät puupöllit tai lyhyitä tukkeja. Mutta se oli aika vaikeaa vetää vene suorana kölillä jos oli sivupukkeja sivuilla kaksi per sivu niin meni niitä siirtämällä mutta oli myös mahdollista päästää vene kaatumaan slaagin päälle heti vedessä kun rupesi vetää.
Pellitys poistettiin ja kaikki tuhannet naulat joiden reijät veistettiin puutikkuja ja sitten uutta pellitystä ja tervattua kangsta alla. Silloin tuli 60 luvun lopussa jo lasikuitu joka korvasi pellit.
Vanhemmissa veneissä oli matala hytti joka aiheutti erittäin vähän tuulenvastusta ja ei ollut reelinkiä kään vasta 70 luvulla tuli se ja korkeat hytit. Mutta kun nämä 40 – 50 jalkaiset veneet ui erittäin matalalla 1,20 m - 1,40 m meidän matalarannikkoiselle vesille tehtyjä ja oli vakaita kun puolet oli veden alla ja toinen puoli veden yläpuolella. Ja kun niissä ei ollut mitään barlastia niin sen ansioista ne pilattiin usein korkeilla hytillä ja relingillä kun piti näyttää trolarilta joka on runkomuodoiltaan ihan eri vene. Meidän reimari väylät oli 1,50 m ja saa kyllä lähteä 2 mailia ulos rannikolta ennen kuin tulee 20 m syvää.
Mutta nämä matalahyttiset veneet kulki erittäin ketterästi pienillä koneilla 50 hv – 100 hv myös tuulen vastaan ja oli sivu tuulessa rauhallisia ja pystyi työskentelemään hallitusti. Ja oli hyvä työasento nojaamalla polvella livhultin päällä maha sargia vastaan. Kun lohikoukku rivi oli monta kymmentä kilometria niin se asento kesti koko päivän. Ne veneet eivät koskaa kerinnyt tulla kymmenen vuotta vanha kun oli uusi vene alla ja käytetyt lohiveneet meni kaupaksi heti kuin kuumille kiville ja niistä tehtiin huviveneitä. 40 jalkaista venettä on aika raskas työ rakentaa itse olen vain tehnyt kaksi semmoista mutta on paksut 1 1/4”laudat jotka on painavaa pasuttaa ja sovittaa yksin täytyy rakentaa apu nikseja koko ajan ja paljon kiipeämistä veneen sisälle ja ulos mutta kaikki menee tietysti kun haluaa ja tilipussia ei tarvitse jakaa.
Ja kun ensimmäistä 40 jalkaista venettä sain laudoitettu niin minun uusisä halusi jotenkin tulla vastaan ja ehdotti että mennään hänen metsään kaatamaan tukkeja mistä sai sahattua 3” kaari lankkua veistokaariksi koska minulla ei ollut siihen aikaan vielä omaa metsää kun veistkaariin menee hirveästi puu tavaraa. Se oli ainut kerta kun sain häneltä apua veneveistämisessa mutta en ollut koskaan pyytänytkään apua hän ei jotenkin ollut edes kiinostunut veneveistämisestä enään.
Ihmeellinen tämä elämä mutta uusisä ei koskaan kehununt minua kasvo kasvotusten ja se olisin mielestäni ansainnut kuulla olemalla hänlle niin uskollinen kuolemaan asti vaikka hänen viimeinen puhelu minulle sairaalasta oli kyllä että kuinka sinä tulet jaksamaan hän sanoi kaksi kertaa ja seuravana päivänä hän oli poissa.

Avatar
Qubik
Viestit: 1058
Liittynyt: 03.04.2014 23:06
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Qubik » 31.12.2021 21:48

Kiitos, ja hyvä uutta vuotta!
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 31.03.2022 20:46

En ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään en tiedä syytä siihen, on ollut raskas tämä talvi ainakin kaksi kuukautta pidempi kuin normaali ja ei ole päässyt ulkohommiin. Jos ei ole paljon lunta niin tavara on kiinnijäätynyt. Ja sitten tietysti ajatukset ovat liikkuneet sodan uutisilla ja tietysti se että ”mitä jos” kun ittellä on 5 poikaa 27 - 37 v ja perheet ja 10 lastenlasta.
Minä muistan 90 luku alku ja vuosi ansiot puuvene veistämisestä niin ne liikkui plus miinus 50 000 mk brutto. Sitten alvi ja muut siittä pois mutta lapsilisä oli tärkeä ja sillä maksettiin paljon kuukauden ruat. Mutta sitten meillää oli perunamaa, mansikkamaa, marjapensaita, lampaita, joka vuosi possu ja kanoja teurastin itse. Ja heinätyöt tietysti myös kun lampaita noin 20 kpl. Ja lampaat kuljetettiin veneellä keväällä saareen ja syksyllä pois, sekin kans niin kuin ennenvanhaa kun olin itse pieni. Nykyään sekään ei ole enään mahdollista siellä on nyt 5 huvilaa. 13 vuotta meillä oli eläimiä olimme aikalailla omavaraisia. Ja me tietysti kalastettiin verkolla paljon ja roskakaloja joka nyt aina tuli oli isoja särkiä ja haukia perattiin ja lihamyllyllä jauhettiin ja tehtiin kalapihviä, paistettiin ja laitettiin pakastimeen.
Mutta kun lukee vanhoja kirjoja veistäjistä ennen vanhaa niin justiin näin ne eli ei ne silloinkaan elännyt veistämällä veneitä. Ja tilauskanta oli joskus oikein hyvä joka käytännössä tarkoittaa ett kun teet yhtä venettä niin toinen venetilaus on jo tullut. Kerran minulla oli neljän veneen tilaus joka pistää kyllä vipinää kinttuihin ja se tietysti luo turvallisuutta mutta myös suuria paineita. Muistan hyvin kun joku tilaus oli tullut joka tuli yllättäen kun asiakas lähti juoksin sisälle niinkuin pikkupoika joka oli saanut karkkia ja sanoin entiselle vaimolle hymyillen että ”arvaa mitä” no tuli venetilaus. Joskus tuli puhelinsoitosta yllättäen venetilaus niin koskaan ei voinut aamulla tietää mitä ilta tuo. Ja jännitys oli aina tietysti suuri että tuleeko jotain vai ei vai tuleeko liika että ei selviä siittä. Varsinkin kun teki suurempaa venettä ja justiin alkanut niin tuotiin jo moottori tai jopa seuravaan veneeseen joka ei ollut edes alettu tekemään. Siinä tuli jotenkin nollatuksi että pieni ihminen ”Peter” sai paineita. Kyllä meidät luokiteltiin köyhiksi mutta minulla oli kyllä hyvä ja luotettu maine ja mitään ei jäänyt maksamatta. Yhden pojan kaveri oli alaste koulussa kysellyt häneltä että miksi te olette köyhiä varmaan hänen vanhemmat oli kotona puhunut.
Mutta vaikka aika oli lainoja ja vekseleitä täynnä niin selvittiin.
Kun pojat sitten rupesi auttamaan se oli suuri etu ja kun aika oli helpottunut niin laitettiin eläimet pois niin että jäi vähän vapaaikaa. Olimme jopa 2000 alussa pidemmällä reissulla Parkanoon 70 km vuokrattiin mökki 4 päivää.
Ja vielä pojilla on tänäpäivänä sama luotettava maine. Vanhin poika oli 2000 alussa kesä töissä kylän sahalla ja omistaja oli sanonnut että näkee kyllä että on Peterin poika. Vähän täytyy kehua mutta pojat ei ole jatkanut veneen rakennusta vielä ainakaan, mutta tässä näette että puuveneet on ehdottomasti elämäntapa se on paljon sen ympäri joka täytyy suurella otteella muodostaa ja ehkä tyytyä vähempään ansiossa mutta laadussa se tulee takaisin monenkertasesti niin ainakin minulle on tullut. Mutta voin rehellisesti sanoa että oli helpompaa puuveneveistäminen 80 – 90 luvulla vaikka aika oli vaikea niin tänäpäivänä se on paljon vaikeampaa.

Avatar
Qubik
Viestit: 1058
Liittynyt: 03.04.2014 23:06
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Qubik » 03.04.2022 19:03

Päivitystä tässä onkin odotettu. Kiitos taas!
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 04.04.2022 20:03

Sitten taas vähän korjaus kertomuksia. Tässä on kuvia vanhasta postisoutuveneestä joka oli rakennettu Vasan pohjoispuolella joka oli ollut mukana merenkurkun postisouduissa kuten myös ahvananmaan ylityksessä ruotsin puolelle kymmeniä kertoja. Minä myös ompelin purjeet tälle ja kaikki mastot ja kaksipari airot ”rundhult ruotsinkielellä”.
Ja tällä veneellä oli reunoilla ”skvättbord” nimisiä korotuksia. Vaikka minulla on kyllä ollut aina vähän vaikeaa ymmärtää näiden lisä laidat että miksi ei tehdä heti yksi laitapari lisää jo rakennusvaiheessa. Mutta nämä korotukset alkaa Korsnäsissa ja loppuu Maksamaassa rantaviivaa pitkin. Mutta sillä on satavuotiset perinteet. Meilläpäin ei koskaan ollut niitä. Mutta tämä vene oli korjattavana 2000 luvun alussa ison reiän takia joka oli tietysti syntynyt nostovaiheessa niinkuin ylensä kaikki vauriot syntyvät. Murtumia oli kolmessa laudassa niinsaaotusti miehenkokoinen reikä. Ja jokunen kaari mutta kyllä sekin saatiin korjattu se näyttää pahemmalta kuin todellisuudessa on. Lahoaa tietysti oli ei se muuten noin iso vaurio olisi. Venettä arvioidaan pisteillä perinteiden mukaan ja paikkalaput sai jopa enemmän pisteitä kun se oli kunnossa ja korjattu niin kuin aikanaan varmasti jouduttiin posti venettä korjamaan koska se joutui aina kovalle koetukselle. Miehen vaatetus oli kans periteistä. Luulen että jonkunmoinen kone täytyy olla turvallisuussyystä tai sitten saattovene. En oikein ole säänöistä perillä. Mutta sillä soudettiin monta vuotta korjauksen jälkeen lahden yli mutta nyt luultavasti silloisen omistaja ei elä enää mutta hän arvosti paljon minun asennettä ja taitoa perinneveneissä. Kyllä kaikki loppuu aina aikanaan ja elämä jatkuu.

Postroddbåt1.JPG
Postroddbåt2_LI (4).jpg
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 04.04.2022 20:09

Tässä toinen vene valkoinen kalastusvene sileäpaatti mutta kuiduttu ja tämä korjaus oli sama ajankohtaa kuin edellinen joko ennen tai jälkeen mutta sama kevät. Tämä omistaja oli itse korjannut veneen sudbandit joku vuosi ennen ja lahoa oli paljon mutta se näyttää hirveältä katsoa kun taivutuksen kohdilla on rima pala palan jälkeen kun taivutus ei ole hallittua. Rimat törröttää toisensa jälkeen. Ja lahoaa oli että kädellä sai pala keralla pois. Hän oli meillä sitten kerran ennemmin kysymässä uutta venettä kun oli luovuttanut ettei sitä voi korjata enään. Minä sanoin että eikai se niin paha voi olla ja noin 60 v se oli mutta hienolinjainen vene ja hyvä kuitu päällä. Sanoin että 1000 mk per sivu ja hän suostui heti. Purkasin niin kuin aina ennen ulko ja sisä sudbandit pois ja laitoin joku metri per sivu 5 – 10 cm leveää lautaa uutta ja naulasin kantii sitä niin syvällä että terve lauta veti. Ja sitten höyläsin sprongi alkuperäiseen mukaan koska sisä ja ulko sudbandi pitää saada terve lauta välissä että niitä saa kiinni koska niissä on suuri väntö joka lujittaa veneen runkoa. Ja sitten paasamalla uudet sudbandit paikalle ja vene oli niin kuin uusi taas. Hän oli erittäin iloinen kun tuli hakemaan ja sanoi että ei olisi voinut kuvitellakaan että siittä tulisi niin kaunis. Sanoi vielä että olisi pitänyt tuoda se jo silloin kun itse korjasi sitä ensimmäinen kerta. Suudbandit on todella tärkeä ulkonäky veneelle mutta vatii kyllä vähän ammattitaitoa.
Kjells Båt1_LI (2).jpg
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 21.06.2022 21:10

Saa melkein sanoa että hyvää juhannusta kaikki.
Minun täytyy kirjoittaa jotain nyt taas kesän 3 kappaleen venekorjauksen jälkeen joka ei ole mitään merkittävää lausua vaikka ei pitäisi ajatella niin. Mutta tänäpäivänä pitää olla erittäin voimakkaasti vakuuttunut puuveneveistäjän olemuksella. Mutta luulen että meitä ehkä tarvitaan vielä vaikka joskus ei näytä enään siltä. Tämän päivän sävel veneilyllä on ”iso, kallis, ja nopea”ja siihen pieni puuvene sopii huonosti vaikka kaikki on alunperin lähtenyt siittä jokaisen pienen ihmisen ensimmäisestä soutuveneestä. On kyllä melkoinen hetki kun joku tuntematon kysyy mitä teet työksesi ja kun vastaa puuveneveistäjää niin se tulee useasti jaa ostaako joku vielä niitäkin niin täytyy vastata että no vähemmän kyllä nykyään turha valehdella. Luullaan kyllä että puuvene on elännyt aikansa mutta kun on kolmessa polvessa rakentanut niin ei ajatella sillä viisii. Sehän on sitä mitä ainoastaan osaa niinkuin ne tapaa sanoa. Mutta puuvenekultuurissa elää kaikki vanhat termit ja sanonta pohjana. Ota esimerkiksi Evert Taubin koskettava laulu ” Möte i monsunen” minulla tulee aina tippa silmään kun kuntelen sitä sillai että jos olisin itse ollut mukana siihen aikaan. Ei minusta olisi ollut semmoista miestä että olisin siihen pystynyt kun ole lukenut kaikki kirjat purjealus aikakaudelta. Joka kukaan ei tänä päivänä jaksa kuulla loppuun sen 17 säkeisen kun se on niin huono laulu ajatellaan. Mutta siinä laulussa on kokonainen arre kätkettynä. Ja monta A4 menee sanojen selittelyyn mutta kukaan ei luule tarvitsevansa semmoista enään. Ja myös se koskettava laulu ” Brevet från lillan” lapsi joka kertoo isällen kesän tapahtumat saaristossa se ihana yksinkertaisuus joka meren kanssa kytketään siinä tuntee heti oma lapsuuskin saaristossa. Mutta pitää seistä lujana puuveneveiston takana koska sen tiedän kyllä että olen niitä viimeisiä meidän paikkakunnalla joka tietää, ja se paikkakunta voi olla aika suuri loppujen lopuksi. En ole mikään nikkari spesialisti mutta se ei ole se joka lasketaan. Mutta yhdessä asiassa olen spesialisti tunteissa ja kertomisessa ja se ei kukaan pysty arviomaan olenko hyvä vai huono. Mutta ihminen vanhenee ja visastuu vuosien kuluessa, mutta kaikki nämä poismenneet vanhat taitavat veistäjät näyttää sen että renkaat vedessä häviää nopeammin nyt kun niitä taitoja ei käytetä enään jokapäiväsessä arjessa. Tänäpäivänä on vaikeata käyttä sitä kieltä päivisin mitä ennen oli ihan luonnollista. Kukaan ei tajua yhtään mitä tarkoitat. Kun joku kysyy minulta että mitä sinä Peter olet tehnyt tänään, niin minun täytyy miettiä kenelle minä vastaan ja onko se ihan turha että vastaan täydellisesti. Täytyy nyt vastata ruotsiksi koska näitä termeja ei ole olemassa suomeksi ” nå ja har sortera fram makan till en gång och resta av med rie två bord som ja kanta och basat två för och akterhalsar ” silloin näkee ett ei kukaan tiedä mitä on tehnyt ja se näkyy myös mun nykyinen vaimo joka ei ymmärrä, ja sama asia on ne joka tuo veneen korjattavaksi, se ei ole niinkuin edellinen vaimo joka ymmärsi kaikki mitä tarkoitin, ett niin puuvene perinne elää tänä päivänä.

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 14.08.2022 15:56

Ajattelin tällä kertaa käsitellä veneitä joka käytettiin matalavesi alueilla kuten joet, jokisuut ja lammet missä ulettui pohjaan. Olen tehnyt niitäkin jokunen mutta harmi ei löydy kuvia.

1- Öikstock = en tiedä suomenkielistä nimeä mutta ( Aamukastehöylä) veneellä on kanttiset reunat. Pituus noin 5 m ja leveys noin 1 m laita korkeus noin 0,35m pohja on keulassa ja perässä ylöspäin kaartava ja sivut kallistaa vähän ulospäin. Tällä tavalla saadaan paljon merikelpoisempi vene joka on loppujäykkä mikä neliskanttinen laatikko ei ole lainkaan. Jos seisoo ihan takana niin runko painuu vain pikkuusen ja liike on hallittua. Sen nimi on ylitys luulen että se on suomenkielen nimi. Tällä on helppo rantautua ja vene ui 5 cm syvyydellä. Kaislikoissa se kulkee huonosti ja se on tarkoitettu työntämällä kovemmasta pohjasta. Jos siirretään mutaisimalle pohjalle tai syvämmille noin 3 m syvyyten niin on parempi käyttää airoja jossa hankaimet on korotettu paljon ettei airot ota polviin soutaessa. Näillä on kalastettu paljon ja ovat erittäin kantavia. Huonoja aallkossa ei seura aaltoja vaan menee niinkui silitysrauta ja vettä roiskuu yli reunojen se on erittäin painava 300 kg 22m – 25 mm lautaa. Noin 8 – 10 kpl veisto kaarta. Voi käyttä perämoottoria.

img196.jpg

2- Öikstock keulalla = on samantapainen perän pohja kallistaa ylös mutta ei keula se on suora pohjan kanssa ja terävä auramallinen ja mitat samat kuin edellisella. Tämä keula menee paljon paremmin kaislikossa. Vielä huonompi aallokossa kuin edellinen kun keula menee aaltojen läpi mutta se ei ole tarkoitettu semmoisiin mutta joskus siihen voi joutua. Samat mitat laudoilla ja painolla ja kaari tyypit kuin edellisellä. Voi käyttää perämoottoria.

3- Dory on samanmoinen muoto kuin edellisella mutta pohja kaartaa enemmän melkein kuin keinutuolin jalka ja pohja laudutus on poikittain kun laudat täytyy kaartua. Näitä en ole paljon nähnyt suomessa. Voi käyttää perämoottoria.

4- Haapio = haapatukista veistetty pohja ja laita ja levitetty lämmittämällä ja väkisin painettu leveämmäksi ja veistokaaret paikalle sitten yksi lisä lauta lyöty vielä jolla se on korotettu ja mitat noin 4 m leveys noin 0,60 m. Pyöreä pohjamuoto ui syvemmällä kuin edelliset noin 20 cm ja tätä melottiin melalla ja oli erittäin ketterä kääntyi heti ja lähti liikkeelle heti nopea vene hallinta. Käytettiin metsästyksessä ja kalassa. Aika hutera että vaati oppimista ja balannssia.
Olen ajatellut tehdä mutta ei ole ollut järkevää käyttä sille.

5- Ruuhi = pyöreä pohjainen normali veneenmalli mutta keula ja perä peräpeilillä tasaperäsiä ja molemmat nousee veden yläpuolelle että tulee ylitys . Jyrkempi perä ja loivempi keula peräpeili kaksi kertaa levempi kuin etupeili. Rannikolla tällä oli kaksi köliä vierekkäin joka kulki hyvin lykäkä jäällä kelirikon aikaa. Ui noin 20 cm erittäin kantava vain soudettiin. Näitä olen tehnyt noin kyymmenen kpl. Mukava lasten soudettava vene. Voi purjehtiä ja käyttä perämoottoria.
Eka 1.jpg
Eka 13 fot (5).jpg
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
Qubik
Viestit: 1058
Liittynyt: 03.04.2014 23:06
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Qubik » 22.08.2022 20:51

Ainahan oon ihmettelly sitä ruuhen tasaperäisyyttä. Taitaa ollaa vaan siksi, että helpompii laudoittaa, kun ei tarvii keulapuuhun uraa tehä.
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!

Lindqvist
Viestit: 103
Liittynyt: 26.03.2017 13:58
Paikkakunta: Kristinankaupunki

Re: Puuvene tärkeä elämäntapa

Viesti Kirjoittaja Lindqvist » 23.08.2022 16:09

Se on Qubik varmasti mahdollista. Mutta siinä on kyllä kans se että on paljon helpompi astua veneeseen kun keula on leveämpi , matalampi ja paljon kantavampi heti ja vielä se että pääset rantaan helposti ja keula on jo ranta alustan päällä kuivalla maalla vaikka muu vene on vedessä. Että sillai :)

Vastaa Viestiin