kuvia uudesta veneestämme ja sen projektista
http://picasaweb.google.com/matti.soininen88
m/s stella maris
-
soimat
- Viestit: 22
- Liittynyt: 04 Syys 2005 17:54
- Paikkakunta: savonlinna
kyllä vanha rouva tykkää hoidoista ! tietääkö simo ,että rouva on tehty kustavissa 1979 sellaisella veistömöllä kuin LAINE! onkohan siellä enään olemassa sellaista veistämöä ?? tietääkö joku onko stella mariuksella siskoja ???simo kirjoitti:OIKEAAN kotiin näytti vene päässeen....
vanhat rouvat tykkää, kun kyljistä rapsuttaa..
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
-
soimat
- Viestit: 22
- Liittynyt: 04 Syys 2005 17:54
- Paikkakunta: savonlinna
kiitos jape kannan otosta ! eli hionnan jälkeen internationaalin mahonkipetsi,Jape kirjoitti:Silmään pisti tuossa hytin ja kansien kunnostuksessa että tuliko sitä kyllästettyä missään välissä.
kyllästys/primer 2 kerrosta rylard V.G 61 sitten 7 kerrosta rylard 62 FAST
kansi ei ollut liukas vaikka viime kesä oli mitä oli !!
-
Jarmo Niinimäki
- Viestit: 701
- Liittynyt: 28 Syys 2005 12:55
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
Tästä aiheesta yritin jossakin vaiheessa jo hieman viritellä keskustelua, mutta ei oikein silloin ottanut tuulta, joten kokeillaanpa uusiksi 
Eli teen nyt villin oletuksen, että Jape tarkoitti "oikeaa" kyllästämistä pellavaöljyllä, Owalla tai Impregillä. Tuo Rylardin 61 ei mielestäni ole oikeastaan kylläste vaan lähinnä pohjuste.
Mutta asiaan. Ei-pohjoismaisia kirjoja tai artikkeleita lukiessani olen harvoin törmännyt kyllästykseen siinä mielessä kuin me siitä täällä puhumme (=puu oikeasti kyllästetään, eli sinne ajetaan niin paljon kamaa kuin se suostuu imemään, eli puu kyllästyy). Lähinnä nuo ohjeet neuvovat pohjustamaan, eli pintapuuhun laitetaan "kynnet" lakkaa tai maalia varten. Tai mahdollisesti mahonkia käsitellään öljyillä, jotta se saisi ja pitäisi värinsä. Pohjoismaisissa lähteissä sitten kyllästys saa perusteellisemman luonteen, mutta esim. jonkinlaisena guruna pidetty Thomas Larsson mielestäni opastaa kyllästämään perusteellisesti vedenalaiset osat sekä päätypuun, saumat yms. mutta pelkästään pohjustamaan vapaalaidat, kannet, ruffin yms. yhtenäiset pinnat (vai olenkohan ymmärtänyt väärin vaillinaisella kielitaidollani?).
Voisiko tämä pohjoismainen kyllästämistapa johtua siitä, että täällä veneet (lähinnä siis kyse tasasaumaisista) rakennettaisiin tiukalla, mahdollisesti limatulla saumalla ja muualla sitten käytetään joustavampia rakenteita (laminoinnit ovat sitten kokonaan eri juttu)? Tiukka rakennehan käsittääkseni edellyttää rakenteelta mahdollisimman vähäistä elämistä, mitä taas perusteellinen kyllästäminen edesauttaa.
Vai olenko aivan hakoteillä?
Eli teen nyt villin oletuksen, että Jape tarkoitti "oikeaa" kyllästämistä pellavaöljyllä, Owalla tai Impregillä. Tuo Rylardin 61 ei mielestäni ole oikeastaan kylläste vaan lähinnä pohjuste.
Mutta asiaan. Ei-pohjoismaisia kirjoja tai artikkeleita lukiessani olen harvoin törmännyt kyllästykseen siinä mielessä kuin me siitä täällä puhumme (=puu oikeasti kyllästetään, eli sinne ajetaan niin paljon kamaa kuin se suostuu imemään, eli puu kyllästyy). Lähinnä nuo ohjeet neuvovat pohjustamaan, eli pintapuuhun laitetaan "kynnet" lakkaa tai maalia varten. Tai mahdollisesti mahonkia käsitellään öljyillä, jotta se saisi ja pitäisi värinsä. Pohjoismaisissa lähteissä sitten kyllästys saa perusteellisemman luonteen, mutta esim. jonkinlaisena guruna pidetty Thomas Larsson mielestäni opastaa kyllästämään perusteellisesti vedenalaiset osat sekä päätypuun, saumat yms. mutta pelkästään pohjustamaan vapaalaidat, kannet, ruffin yms. yhtenäiset pinnat (vai olenkohan ymmärtänyt väärin vaillinaisella kielitaidollani?).
Voisiko tämä pohjoismainen kyllästämistapa johtua siitä, että täällä veneet (lähinnä siis kyse tasasaumaisista) rakennettaisiin tiukalla, mahdollisesti limatulla saumalla ja muualla sitten käytetään joustavampia rakenteita (laminoinnit ovat sitten kokonaan eri juttu)? Tiukka rakennehan käsittääkseni edellyttää rakenteelta mahdollisimman vähäistä elämistä, mitä taas perusteellinen kyllästäminen edesauttaa.
Vai olenko aivan hakoteillä?
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka
m/s Summanmutikka
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Entäs Pälvirannan "lakkakyllästys"?
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Joo tarkoitin ihan läpeensä kyllästämistä, jolla puu saadaan vettäimemättömäksi, ja se on mielestäni puuveneissä tärkein asia.
Jos venettä ei ole kunniolla kyllästetty niin lakan alla oleva kuiva puu imee vettä kuin pesusieni jos vaan lakkapintaan tulee halkeama, ja niitä tulee suomen sääoloissa varmasti. Ja samasta halkeamasta, josta vesi menee sisään se ei haihdu läheskään yhtä nopeasti pois. Sitten keväällä kun tekee huoltolakkauksen niin lakkapinnan saa ehjäksi, mutta puu lakan alla jää märäksi. Ja kun puu kastuu niin se turpoaa ja sen takia liimasaumat aukeilee ja kaaret katkeilee ja lakat irtoilee. Ja sitten taas kun vene joskus kuivuu niin puuhun tulee halkeamia kun puun solukko on turvotessaan puristunut kasaan.
Monesti veneissä on samat paikat, joista vuodesta toiseen lakat irtoaa ja niitä hiotaan joka kevät ja lakataan uudestaan ja taas seuraavana vuonna sama toistuu. Ja se johtuu vaan siitä että puu pääsee elämään ja se rikkoo lakkapinnan ja kosteus pääsee lakan alle.
Kunnolla kyllästetty ja lakalla tai maalilla pinnoitettu puu taas ei elä lämpötilan tai ilmankosteuden vaihtelujen mukana juuri ollenkaan ja lakkapinta pysyy paremmin ehjänä, ja vaikka siihen lakkapintaan tulisi halkeamia niin lakan alla oleva puu ei siitä huolimatta ime kosteutta kun se on vettähylkiväksi kyllästetty, ja lakkapinnan saa taas seuraavana keväänä huoltolakattua kuntoon.
Noita projekteja värkätessä on tullu se huomattua että täysin uusi, vedessä käymätön vene on jo lahonnut muutamassa viikossa ulkona ollessaan kun sitä ei ole kyllästetty, ja sitten on 50 vuotta vanhoja veneitä, jotka on kunnolla kyllästetty ja niissä puut on edelleen niinkuin edellisenä päivänä veneeseen laitettu, vaikka ne on olleet vedessä ja sateessa ja pakkasessa koko ikänsä.
Tämmösiä huomioita on tullu tehtyä vuosien varrella, ja sen takia herätti huomion noita kuvia katsellessa. Ja onhan se harmi jos noin suuri työ menee hukkaan muutamassa vuodessa, kun se voisi kestää hyvänä kymmeniä vuosia
Jos venettä ei ole kunniolla kyllästetty niin lakan alla oleva kuiva puu imee vettä kuin pesusieni jos vaan lakkapintaan tulee halkeama, ja niitä tulee suomen sääoloissa varmasti. Ja samasta halkeamasta, josta vesi menee sisään se ei haihdu läheskään yhtä nopeasti pois. Sitten keväällä kun tekee huoltolakkauksen niin lakkapinnan saa ehjäksi, mutta puu lakan alla jää märäksi. Ja kun puu kastuu niin se turpoaa ja sen takia liimasaumat aukeilee ja kaaret katkeilee ja lakat irtoilee. Ja sitten taas kun vene joskus kuivuu niin puuhun tulee halkeamia kun puun solukko on turvotessaan puristunut kasaan.
Monesti veneissä on samat paikat, joista vuodesta toiseen lakat irtoaa ja niitä hiotaan joka kevät ja lakataan uudestaan ja taas seuraavana vuonna sama toistuu. Ja se johtuu vaan siitä että puu pääsee elämään ja se rikkoo lakkapinnan ja kosteus pääsee lakan alle.
Kunnolla kyllästetty ja lakalla tai maalilla pinnoitettu puu taas ei elä lämpötilan tai ilmankosteuden vaihtelujen mukana juuri ollenkaan ja lakkapinta pysyy paremmin ehjänä, ja vaikka siihen lakkapintaan tulisi halkeamia niin lakan alla oleva puu ei siitä huolimatta ime kosteutta kun se on vettähylkiväksi kyllästetty, ja lakkapinnan saa taas seuraavana keväänä huoltolakattua kuntoon.
Noita projekteja värkätessä on tullu se huomattua että täysin uusi, vedessä käymätön vene on jo lahonnut muutamassa viikossa ulkona ollessaan kun sitä ei ole kyllästetty, ja sitten on 50 vuotta vanhoja veneitä, jotka on kunnolla kyllästetty ja niissä puut on edelleen niinkuin edellisenä päivänä veneeseen laitettu, vaikka ne on olleet vedessä ja sateessa ja pakkasessa koko ikänsä.
Tämmösiä huomioita on tullu tehtyä vuosien varrella, ja sen takia herätti huomion noita kuvia katsellessa. Ja onhan se harmi jos noin suuri työ menee hukkaan muutamassa vuodessa, kun se voisi kestää hyvänä kymmeniä vuosia
-
soimat
- Viestit: 22
- Liittynyt: 04 Syys 2005 17:54
- Paikkakunta: savonlinna
joopa joo !! mikähän se sellainen kylläste on ,joka menee 30mm paksun mahonkilankun läpi ??Jape kirjoitti:Joo tarkoitin ihan läpeensä kyllästämistä, jolla puu saadaan vettäimemättömäksi, ja se on mielestäni puuveneissä tärkein asia.
Jos venettä ei ole kunniolla kyllästetty niin lakan alla oleva kuiva puu imee vettä kuin pesusieni jos vaan lakkapintaan tulee halkeama, ja niitä tulee suomen sääoloissa varmasti. Ja samasta halkeamasta, josta vesi menee sisään se ei haihdu läheskään yhtä nopeasti pois. Sitten keväällä kun tekee huoltolakkauksen niin lakkapinnan saa ehjäksi, mutta puu lakan alla jää märäksi. Ja kun puu kastuu niin se turpoaa ja sen takia liimasaumat aukeilee ja kaaret katkeilee ja lakat irtoilee. Ja sitten taas kun vene joskus kuivuu niin puuhun tulee halkeamia kun puun solukko on turvotessaan puristunut kasaan.
Monesti veneissä on samat paikat, joista vuodesta toiseen lakat irtoaa ja niitä hiotaan joka kevät ja lakataan uudestaan ja taas seuraavana vuonna sama toistuu. Ja se johtuu vaan siitä että puu pääsee elämään ja se rikkoo lakkapinnan ja kosteus pääsee lakan alle.
Kunnolla kyllästetty ja lakalla tai maalilla pinnoitettu puu taas ei elä lämpötilan tai ilmankosteuden vaihtelujen mukana juuri ollenkaan ja lakkapinta pysyy paremmin ehjänä, ja vaikka siihen lakkapintaan tulisi halkeamia niin lakan alla oleva puu ei siitä huolimatta ime kosteutta kun se on vettähylkiväksi kyllästetty, ja lakkapinnan saa taas seuraavana keväänä huoltolakattua kuntoon.
Noita projekteja värkätessä on tullu se huomattua että täysin uusi, vedessä käymätön vene on jo lahonnut muutamassa viikossa ulkona ollessaan kun sitä ei ole kyllästetty, ja sitten on 50 vuotta vanhoja veneitä, jotka on kunnolla kyllästetty ja niissä puut on edelleen niinkuin edellisenä päivänä veneeseen laitettu, vaikka ne on olleet vedessä ja sateessa ja pakkasessa koko ikänsä.
Tämmösiä huomioita on tullu tehtyä vuosien varrella, ja sen takia herätti huomion noita kuvia katsellessa. Ja onhan se harmi jos noin suuri työ menee hukkaan muutamassa vuodessa, kun se voisi kestää hyvänä kymmeniä vuosia
-
matti
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 12 Maalis 2005 15:31
Mahongista ei ole kokemusta, mutta kyllä ainakin mänty kyllästyy hieman paksumpanakin.
Otin äsken rojektin vannasputken reijän ulkopäästä tulpan pois mitatakseni kuinka pitkä vannasputki tulee olla.
Sikalla tiivistetyn tulpan laitoin reikään toukokuussa(tänä vuonna) ja siitä lähtien on vannasputken reikä ja kölipulttien reijät olleet täytettynä pö-seoksella jota olen tarvittaessa lisäillyt, luulen, oikeastaan olen varma, että perätievi,5" paksu, on läpeensä kyllästynyt.
Matti
Otin äsken rojektin vannasputken reijän ulkopäästä tulpan pois mitatakseni kuinka pitkä vannasputki tulee olla.
Sikalla tiivistetyn tulpan laitoin reikään toukokuussa(tänä vuonna) ja siitä lähtien on vannasputken reikä ja kölipulttien reijät olleet täytettynä pö-seoksella jota olen tarvittaessa lisäillyt, luulen, oikeastaan olen varma, että perätievi,5" paksu, on läpeensä kyllästynyt.
Matti
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Pöö menee vaikka 50 millisen mahonkilankun läpi - ajan ja vaivan kanssa.
15 millisessä Khayassa ensimmäiset kareenilla ohennetut pööt tulevat läpi alle tunnissa ja sitten alkaa myös pineenillä ohennettu menemään läpi ja pikkuhiljaa voi vähentää pineenin määrää kun puu alkaa vetämään.
Pöössä on se verraton etu modernimpiin kyllästeisiin verrattuna että sillä kyllästäminen voi kestää vaikka puoli vuotta kunhan pitää huolen että pinta ei pääse nahoittumaan välillä.
Toisaalta onko väliä 50 millisessä tavarassa sillä että onko se läpi kyllästetty vai "vain" 15mm puoleltaan - mielestäni ei juurikaan.
Eiköhän tuo Matin vannasputken ympäristö ole kyllästynyt
15 millisessä Khayassa ensimmäiset kareenilla ohennetut pööt tulevat läpi alle tunnissa ja sitten alkaa myös pineenillä ohennettu menemään läpi ja pikkuhiljaa voi vähentää pineenin määrää kun puu alkaa vetämään.
Pöössä on se verraton etu modernimpiin kyllästeisiin verrattuna että sillä kyllästäminen voi kestää vaikka puoli vuotta kunhan pitää huolen että pinta ei pääse nahoittumaan välillä.
Toisaalta onko väliä 50 millisessä tavarassa sillä että onko se läpi kyllästetty vai "vain" 15mm puoleltaan - mielestäni ei juurikaan.
Eiköhän tuo Matin vannasputken ympäristö ole kyllästynyt
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Olen tässä viimeaikoina funtsaillut tuota kyllästyskysymystä sillä tavoin että onko se lipsahtanut kyllästämiseksi kyllästämisen takia vai onko se yhä veneen suojausta kosteutta vastaan?
Onko esim. joku ruorin puuosien liottaminen 3 viikkoa kyllästeessä kyllästämistä vai mitä?
Paljonko kyllästettä tarvitsevat aikuisten oikeasti esim. semmoiset veneen sisäpuoliset rakenteet jotka eivät ole rungon kanssa tekemisissä?
Entä veneen rungon sisäpinta vesirajan yläpuolella?
?
Pekka "puupää" kirjoitteli puolitosissaan yhdessä vaiheessa pelkäävänsä että puuveneitä aletaan tuhota kyllästämällä niitä turhan usein ja joskus ihan turhanpäiten.
Ja itselleni on tullut vastaan semmoinen tapaus että hiotaan hieno hondurasmahonki vene kauniin punaisen pinnan ja kunnollisen kyllästyksen takia niin ohueksi että kupariniitit korkkaavat kannoistaan läpi ja kauniista sekä arvokkaasta veneestä tuli kokkotavaraa...
Ja kaikki tämä vain sen takia että jossain Wooden Boats-lehdessä on juuri sen värisiä mahonkiveneitä ja puuvenetissä neuvotaan kyllästämään mahdollisimman hyvin säännöllisen väliajoin...
Onko terveen mahongin väri sittenkin enempi keltainen kuin punainen?
Se kellastunut (mutta riittävästi kyllästetty) pintahan itse asiassa suojaa ydinpuuta ja jos se säännöllisin väliajoin poistetaan niin kierre on valmis...
Kyssyypi yhellaine pölijä puupää Varijakasta
Ai niin, eihän mun tästä pitänyt kirjoittaa vaan kehua "Soimatin" venettä - kyllä saa omistaja olla todella tyytyväinen veneeseensä tuommoisen työn jälkeen!
Ja kelepaa siitä vähän olla törstinäki...
Onko esim. joku ruorin puuosien liottaminen 3 viikkoa kyllästeessä kyllästämistä vai mitä?
Paljonko kyllästettä tarvitsevat aikuisten oikeasti esim. semmoiset veneen sisäpuoliset rakenteet jotka eivät ole rungon kanssa tekemisissä?
Entä veneen rungon sisäpinta vesirajan yläpuolella?
?Pekka "puupää" kirjoitteli puolitosissaan yhdessä vaiheessa pelkäävänsä että puuveneitä aletaan tuhota kyllästämällä niitä turhan usein ja joskus ihan turhanpäiten.
Ja itselleni on tullut vastaan semmoinen tapaus että hiotaan hieno hondurasmahonki vene kauniin punaisen pinnan ja kunnollisen kyllästyksen takia niin ohueksi että kupariniitit korkkaavat kannoistaan läpi ja kauniista sekä arvokkaasta veneestä tuli kokkotavaraa...
Ja kaikki tämä vain sen takia että jossain Wooden Boats-lehdessä on juuri sen värisiä mahonkiveneitä ja puuvenetissä neuvotaan kyllästämään mahdollisimman hyvin säännöllisen väliajoin...
Onko terveen mahongin väri sittenkin enempi keltainen kuin punainen?
Se kellastunut (mutta riittävästi kyllästetty) pintahan itse asiassa suojaa ydinpuuta ja jos se säännöllisin väliajoin poistetaan niin kierre on valmis...
Kyssyypi yhellaine pölijä puupää Varijakasta
Ai niin, eihän mun tästä pitänyt kirjoittaa vaan kehua "Soimatin" venettä - kyllä saa omistaja olla todella tyytyväinen veneeseensä tuommoisen työn jälkeen!
Ja kelepaa siitä vähän olla törstinäki...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
lacrits68
- Viestit: 463
- Liittynyt: 31 Heinä 2006 16:42
- Paikkakunta: ulkomaat, Uumaja, Swe
- Viesti:
moi!
täälläpäin sanotaan että hyvän puuveneilijän tunnistaa auringon kellastamasta mahongista!
On lakat pysynyt pinnas, veneestä on huolehdittu ja näin ei ole ollut tarvetta puulle ottamisesta ja värin "tummentamisesta"-"hyvä puuveneilijä"
Paikallinen veneveistämö http://www.blogtown.se/blog.php?date=20 ... tbyggeriet sotkee lakan sekaan joka kevät petsiä jotta pinta pysyy "kauniina"
itellä on veneen sisäpuoli "puulla" ja tulevaisuudessa olisi tarkoitus pitää kyllästeet kunnos "sisäpuolelta". kun ulkopuoli on nyt tehty ja em sisäkyllästeellä ylläpidetään en ole suunnitellut veneen uudellen hiomista 10-15 vuoteen! ;)
--Janne--
ps: sorry jos tämä topikki nyt eksyy alkuperäisestä aiheesta!
täälläpäin sanotaan että hyvän puuveneilijän tunnistaa auringon kellastamasta mahongista!
On lakat pysynyt pinnas, veneestä on huolehdittu ja näin ei ole ollut tarvetta puulle ottamisesta ja värin "tummentamisesta"-"hyvä puuveneilijä"
Paikallinen veneveistämö http://www.blogtown.se/blog.php?date=20 ... tbyggeriet sotkee lakan sekaan joka kevät petsiä jotta pinta pysyy "kauniina"
itellä on veneen sisäpuoli "puulla" ja tulevaisuudessa olisi tarkoitus pitää kyllästeet kunnos "sisäpuolelta". kun ulkopuoli on nyt tehty ja em sisäkyllästeellä ylläpidetään en ole suunnitellut veneen uudellen hiomista 10-15 vuoteen! ;)
--Janne--
ps: sorry jos tämä topikki nyt eksyy alkuperäisestä aiheesta!
"Twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn't do, than by the ones you did do. So throw off the bowlines. Sail away from the safe harbor. Catch the trade winds in your sails. Explore. Dream. Discover." - Mark Twain
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Kyllästeistä Owatrol ja Impreg on sellaisia että ne imeytyy vuorokauden aikana sen minkä imeytyy ja sitten jämähtää puun sisään. Ja Owatrol menee parissa tunnissa 20 millisen mahongin läpi.soimat kirjoitti: joopa joo !! mikähän se sellainen kylläste on ,joka menee 30mm paksun mahonkilankun läpi ??
Sitten perinteisempi aine on pellavaöljy, johon on sekoitettu lahon- ja homeenestomyrkkyjä. Se imeytyy hitaammin, mutta ei jämähäkään niin äkkiä. Käsittelyä voi jatkaa vaikka puoli vuotta ihan sen mukaan minkä paksuista tavaraa on kyllästettävänä.