Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 12.07.2014 10:53

Poistettiin pohjasta toiseksi alimmainen lauta muutaman kaarivälin mitalta. Purkujärjestys on mietitty sen mukaan, miten laudoituksen korjaus käy parhaiten. Alimman laudan vaihto ja kölin korjaukset tehdään sitten, kun vene on nurinpäin.

Sinkityn teräskaaren pinnassa on jonkun verran ruostetta, mutta niin hyväkuntoiselta se vielä näyttää, että se kunnostetaan puhdistamalla ja maalaamalla.

Tämä lauta oli kova mutta hauras, se hajosi aika kevyellä iskulla palasiksi. Lahoa laudoissa on niissä kohden, missä mahonki on kosteassa ollut kosketuksessa tammeen, kuten kaarten, tai keskemmällä venettä pitkittäisjäykkääjien, stringerien alla. Kosketusyhteys eri puulajiin näyttää pitkän päälle vaurioittaneen sekä tammea että mahonkia.

Tammiset stringerit katkaistiin yhden kaarivälin mitalta, että saatiin tilaa kaarien vaihtamiselle. Stringerien alapäihin oli lovettu kolot kaaria varten, sivuilla minimaalisen pienet lovet veden kulkua varten. Stringerit ovat ulottuneet moottorin takapuolelta yhden pohjatukkien välin takahytin puolelle, aika lyhyen matkaa koko veneen pituudesta. Näkyviä vaurioita ei rungossa näyttäisi rasituksesta aiheutuneen, joten rakenne on ilmeisesti ollut riittävän vahva. Jatkossa mietitään, tarvitaanko perään lisää vahvikkeita, ja miten ne toteutettaisiin. Pohjatukkien yläpinnan yläpuolelle ei tukirakenteita oikein voi tehdä, että takahytin käytettävyys säilyy.
Liitteet
Yksi pohjalauta katkaistu.jpg
Yksi pohjalauta katkaistu.jpg (137.62 KiB) Katsottu 4112 kertaa
Avattu pohjalauta altapäin.jpg
Avattu pohjalauta altapäin.jpg (115.33 KiB) Katsottu 4112 kertaa
Stringerin pätkät.jpg
Stringerin pätkät.jpg (80.87 KiB) Katsottu 4112 kertaa

Avatar
ADAMAS
Viestit: 109
Liittynyt: 02.06.2014 18:14
Paikkakunta: oulu

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja ADAMAS » 16.07.2014 20:45

Moi!
parasta herkkua mulle ikinä.Vähentää Tyhmiä kysymyksiä tuol keskustelu osiossa.Onhan tämä siis kaikin puolin juhlavin huvivene tässä kokoluokassa, mitä silmiin on sattunu(katson jo valmiiksi laitettuna).Kiitos tämän hetkisistä dokumentoinneistasi ja seikkaperäisistä selonteoista projektista.Näistä tulee olemaan paljon arvokasta apua,tällaselle tee se itse yritykselle ku mulla on meneillään,rakenteelliset ongelmat eri saumakohdissa ja niiden pohdinta tässä topicissa on myös arvokasta tietoa.veneen rakentelu on rentouttavaa puuhaa,kun ei ole tuli perän alla saada veteen.Tsemppiä vain niin sinulle kuin veistäjällekkin luomuksen saattelemiseen,tälle vuosituhannelle,näyttämään millaisia kaunottaria on ennen vesillämme seilannut.jään mielenkiinnosta soikeana odottamaan lisää:)
mun mielestä..

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 22.07.2014 21:53

Tämä projekti on vasta alussa… arvioin itse, että työstä on nyt tehty jotain viiden - kymmenen prosentin luokkaa. Tekemistä riittää vielä useammaksi vuodeksi.

Veistäjä Viinikainen lähetti pari kuvaa, oli asentanut peräosan uudet kaaret paikalleen. Kun uudet kaaret ovat paksummat kuin aikaisemmat, paksuus riittää siihen että kiinnitys tehdään ilman muttereita tai niittausta. Ruuvien kärjet jäävät kaarien sisään.

Laminoidut kaaret istuvat tasasaumalaudoitukseen aivan täydellisesti. Laudoituksesta osa vaihdetaan, mutta tässä vaiheessa annetaan vanhojen lautojen olla paikallaan, vene pysyy siten tukevampana purku- ja kääntövaiheessa.

Kuten kuvista näkyy, peräosan kaaret uusittiin kokonaan. Kun vanhoissa kaarissa oli ehjää vain vesilinjan yläpuolisella osalla, ylä- ja alapäät olivat lahoja, koko kaaren vaihtaminen oli toimivin vaihtoehto. Katsotaan sitten keulaan päin edetessä, onko tammikaarissa millään osalla venettä säilyttämiskuntoisia. Vähintään malliksi niitäkin voisi jonkun alkuperäisen jättää.

Lähikuvassa näkyvä ruotsalaistyyppinen vinoliitos on vesilinjan paikkeille osuvassa, aika huonokuntoisessa laudassa. Noita vinoliitoksia ei korjata samanlaisiksi, vaan uudet jatkoskohdat tehdään Suomessa tavanomaisemmalla liitoksella; lautojen jatkos kaarivälin keskelle ja sisäpuolelle tukiklossi.
Liitteet
Perän kaaret styyrpuuri.jpg
Perän kaaret styyrpuuri.jpg (37.99 KiB) Katsottu 4001 kertaa
Peräkajuutta kaaria paapuuri.jpg
Peräkajuutta kaaria paapuuri.jpg (36.54 KiB) Katsottu 4001 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 30.07.2014 21:04

Tässä kun alkuvuoden ajan olen miettinyt miten veneen pentterin paikalle saisi mahtumaan kaiken sen mitä kunnon venekeittiöön tarvitsee, vasta nyt lomalla tajusin, että lähtökohta on ollut ihan pielessä. Hyvin tehtyjä alkuperäisiä kalusteita ei lähdetä muuttamaan, tarvittava uusi varustus tehdään erillisenä, siirrettävinä irrallisina kalusteina ja varusteina.

Veneeseen asennetaan eri puolille riittävästi 12V virran ulosottopistokkeita, että saadaan eri laitteille virtaa, ja akkuja kannen alle riittävästi. Tällöin saadaan joustava järjestelmä, kun tarpeet kuitenkin ajan mittaan muuttuvat.

Myös navigointilaitteet ym. valitaan käytettävissä olevan tilan mukaan, kalusteiden ja tilojen mitoitusta ei lähdetä muuttamaan. Laipioissa ym. on kyllä sen verran lahopaikkoja, että todennäköisesti uusiksi menee suuri osa kajuuttojen rakenteista, mutta ne tehdään samoilla mitoilla kuin ennenkin.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 02.08.2014 0:19

Tukholman merihistoriallisen museon arkistossa on hyvin materiaalia, ja vielä netissä selailtavassa muodossa. Käytettävyydeltään ja sisällön laajuudeltaan arkisto on aivan eri luokkaa kuin suomalaisten museoiden sivuilta löytyvät. Helppo hakutoiminto, esim. hakusanoilla Stig Tiedemann löysin satoja piirustuksia ja kuvia. Kuvanlaatu skannatuissa riittää siihen, että näkee mitä kuva esittää, parempilaatuisia kopioita saa tilaamalla.

http://www.sjohistoriska.se/sv/Fordjupn ... rna/Arkiv/" onclick="window.open(this.href);return false;

Oman veneeni piirustuksia en sieltä löytänyt, mutta hyvin samankaltaisia detaljeja muista veneistä kyllä. Valomastosta, peräsimestä ja potkuriakselin tuennasta, yläsarjojen rakenteesta ja pentteristä löytyi hyvin samanlaiset kuvat. Tuskin kaikkia noita on erikseen joka veneeseen piirretty, vaan sovellettu tapauksen mukaan.

9,6 m Tiedemann-veneen rakenneleikkaus liitteenä. Puulajit ja dimensiot näyttävät olevan aika lailla samoja kuin veneessäni. Runko, yläsarjat ja listat hondurasia. Kannen tukirakenteet; palkit, leeholtti ja karveli honkaa. Kajuutan katon laudoitus kuusta, päällä maalattu kangas. Kajuutan katon palkit ovat tässä veneessä saarnea. Kansi 16 mm paksua tiikkirimaa. Skantäkkilauta ja kajuutan viereinen kansilauta mahonkia. Tässä ei näytä olevan niitä ylimääräisen näköisiä kansilistoja mitä veneestäni löytyy, varmaan kannen alusvanerien lisäyksen yhteydessä lisättyinä.
Liitteet
2000_8_98_2 Rakenneleikkaus.jpg
2000_8_98_2 Rakenneleikkaus.jpg (63.07 KiB) Katsottu 3855 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 23.08.2014 23:26

Veistäjä maalaa ennen uusien pohjalautojen asentamista teräskaarten uutta laudoitusta vasten tulevat pinnat ruosteenestopohjamaalilla. Tähän mennessä puretulla osalla teräskaaret ovat olleet piilossa olleilta pinnoiltaankin kohtalaisen hyväkuntoisia.
Liitteet
Uutta laudoitusta pohjaan, kaaren sinkkipintaa.jpg
Uutta laudoitusta pohjaan, kaaren sinkkipintaa.jpg (41.84 KiB) Katsottu 3716 kertaa
Ruostesuojamaali.jpg
Ruostesuojamaali.jpg (104.7 KiB) Katsottu 3716 kertaa
Pohjalaudan taivutusta paikalleen.jpg
Pohjalaudan taivutusta paikalleen.jpg (104.97 KiB) Katsottu 3716 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.08.2014 12:06

Veneen pohjalaudoitus alkaa kohta olla perässä vaihdettu siltä osin, mitä tässä vaiheessa kannattaa tehdä. Laudoitus vaihdetaan molemmilta puolilta samaan tahtiin. Vesilinjan yläpuolella laudoista sitten vaihdetaan yksittäiset vaurioituneet osat, pohja päädyttiin uusimaan kokonaan. Uusi laudoitus kiinnitetään ruuvaamalla ja tapittamalla puukaariin, pulteilla teräskaariin ja liimaamalla kiinni toisiinsa.

Niittaus teräskaariin on alun perin tehty 5,5mm niiteillä. Kuumasinkittyjen pulttien ja mutterien koot kun alkavat 6 millimetristä, kaarien reikiä täytyy porata vähän isommaksi. Alkuperäistä niittausta jää jäljelle kylkilaudoitukseen, sille osalle jossa vanha laudoitus säilyy.

Uudet pohjalaudat on veistäjä höylännyt parikymmenmilliseksi. Vanha pohja oli jonkun verran ohuempi, ohuimmillaan 13mm. Siitä on ajan kuluessa hiottu jonkun verran pois, ja jyrkimmän taivutussäteen kohdalla paksuutta on tainnut mennä myös lautojen pinnan muotoiluun. Kyljillä laudoituksesta tulee ohuempi, vanhojen lautojen paksuuden mukaan.

Nyt käytettävä khaya on jonkun verran vaaleampaa kuin alkuperäinen hondurasmahonki. Väriero ei rungossa tietenkään maalin alta näy, mutta sitten aikanaan kun päästään lakattaviin osiin, värieroja sovitetaan petsaamalla. Pikkuveneessäni veistäjä sai värin petsaamalla niin lähelle samaa, että itse en erota ulkonäöstä mikä osa on khayaa, mikä hondurasia. Siinä tosin taisi khayakin olla vähän tummempaa.

Vesirajan paikkeilla olevan jyrkimmän taivutussäteen kohdalla veistäjä pasuttaa lautoja, ja taivuttaa ne sitten paikallaan oikeaan muotoonsa.
Olin itse ajatellut, että pohjalautojen jatkokset sovitettaisiin pidemmälle matkalle eri muotokaariväleihin, mutta veistäjällä oli kyllä hyvät perustelut sille, miten jatkokset tehdään samaan metallikaarien väliin, tosin sovitettuna eri puukaariväleihin. Pohjalautojen pituusliitokset vahvistetaan yhtenäiseksi rakenteeksi sisäpuolelle kaariväleihin laminoiduilla tukiliuskoilla, ei siis jokaista lautaa erillisillä tukiklosseilla. Yhtenäiseksi liimatussa pohjassa tuollaisen rakenteen pitäisi toimia.

Puukaaret ulottuvat tässä vaiheessa köliin asti, mutta niistä leikataan köliä ja alinta lautaparia tehtäessä päistä parin sentin palat pois, että pilssivesi pääsee valumaan keulaan päin kaariväleissä.

Alun perin teräskaariin oli tehty vain loveukset siten, että alalaippa ulottui köliin asti. Silloin lienee ajateltu, että alalaipan paksuudelta, muutama millimetri vettä, ei niin haittaa. Muuten vähän omituinen ratkaisu, ei köliin asti ulottuvalla alalaipalla voi oikein olla rakenteellistakaan merkitystä. Tuskin se sentään ulottuu kölin läpi, jolloin se vahvistaisi rakennetta. Tuon nyt näkee sitten kun aletaan korjaamaan kölirakennetta.
Liitteet
Pohjalaudan taivutusta.jpg
Pohjalaudan taivutusta.jpg (105.5 KiB) Katsottu 3688 kertaa
Peräkajuutta uutta pohjaa.jpg
Peräkajuutta uutta pohjaa.jpg (113.85 KiB) Katsottu 3688 kertaa
Pohjalautojen jatkosalue peräkajuutassa.jpg
Pohjalautojen jatkosalue peräkajuutassa.jpg (102.61 KiB) Katsottu 3688 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 25.08.2014 0:25

Veneen köli on tammea, samoin kuin perästeevin tukipolvio. Puun kuivaessa sen halkeamat ja sälöt tulevat näkyviin. Takakajuutan osalla kölin muodostaa vain vaakasuuntainen lankku ja sen alapintaan liitetty mahonkilaudoituksen paksuinen tammilauta. Itselleni on arvoitus miksi tuo lauta edes on tehty eri puusta kuin muu laudoitus, kun se ei muuten maalattuna mitenkään erotu pohjan muusta laudoituksesta.

Veistäjän vahva näkemys on, että kaikki korjattavat tammiosat kannattaa vaihtaa eri puulajiin, kölin ja steevien osalta irokoon. Tammeen kun ei oikein voi tehdä liimauksia epoksilla, ja se on voimakkaista parkkihapoistaan johtuen pitkän päälle vähän ongelmallista suhteessa metalleihin ja muihin puulajeihin. –Nyt alan jo olla sitä mieltä, että kölikin vaihdetaan. Ei se läpimätä ole, mutta sen verran halkeillut ja sälöillyt, että ei sillä enää olisi samaa käyttöikää kuin muulla rungolla. Ja tässä kunnostuksessa kölikin on helpompi vaihtaa kuin alkaa venettä purkaa uudelleen lähimmän kymmenen vuoden sisällä.

Peräsin ja potkuriakselin tuenta on tehty jossain välissä uusiksi, samankaltaisella muotoilulla kuin alkuperäiset. Tiedemannien piirustuksissa on hyvin saman näköisiä osia, mutta 50-luvulla ei kyllä ole käytetty haponkestävää terästä niin kuin tässä veneessä nyt on.
Liitteet
Perästeevin alapää ja tukipolvio.jpg
Perästeevin alapää ja tukipolvio.jpg (116.32 KiB) Katsottu 3646 kertaa
Vaihdettua pohjaa perästä.jpg
Vaihdettua pohjaa perästä.jpg (129.54 KiB) Katsottu 3646 kertaa

Avatar
ADAMAS
Viestit: 109
Liittynyt: 02.06.2014 18:14
Paikkakunta: oulu

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja ADAMAS » 30.08.2014 9:40

moro ilkka,hienosti etenee,vaik valtavan mittavasta kunnostusproggiksesta on kyse.tuleeko pohjalautojen väliin mitään?
mun mielestä..

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 30.08.2014 11:58

Moi;

Lautojen väliin ei tule muuta kuin epoksiliima. Rungosta tulee yhteneväinen jäykkä rakenne, jossa laudat on pulteilla ja muttereilla kiinni teräskaarissa, ruuveilla ja liimalla kiinni puukaarissa ja liimalla kiinni toisissaan. Kylkilautojen väleistä ne vanhat, joiden saumat eivät ole revenneet auki jätetään silleen, kuivaessaan auenneet rimoitetaan.

Tällaista rakennetta voidaan käyttää tällaisessa veneessä jossa on vahvat teräskaaret ja runkolaudoituksena hyvin vähän kosteudessa elävä puulaji.

Avatar
ADAMAS
Viestit: 109
Liittynyt: 02.06.2014 18:14
Paikkakunta: oulu

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja ADAMAS » 31.08.2014 10:26

selvä,näin olen käsittänyt,että mahonki elää kosteudesta hyvin vähän kotimaisiin perinteisesti veneissä käytettäviin puulajeihin,avain asemassa sulla varmaan on kuitenkin noi vankat teräskaaret jottei lautavälissä tarvitse käyttää mitään matskua,mulla on lautavälissä käytetty jotain narua.hienoa työtä tekee tää sun valitsema veistäjä,näyttää siltä että oikein nauttii kun saa tehdä vanhasta uutta.selvähän se on et kun vene joskus valmistuu,tulee siitä myös veistäjälle hieno osoitus että nouhau on perinneveneiden rakennuksessa kohdillaan,hyvä ja ansaittu mainos tulevaan:)
mun mielestä..

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 01.09.2014 13:09

Joo, en olisi alkanutkaan tähän projektiin, jos minulla ei olisi ollut tiedossa veistäjää jolla on osaaminen, tilat ja työkalut työhön. Ja itselläni yhden veneen aikaisemmin samalla veistäjällä korjauttaneena kohtalainen käsitys siitä, miten yhteistyö voi toimia tällaisessa vuosia kestävässä projektissa.

En nyt oikein tiedä tarvitseeko Viinikainen enää tätä venettä mitenkään erityisesti referenssikseen, eiköhän hänellä ole jo osaamista ja näyttöjä ihan tarpeeksi, mukaan lukien pari saman kokoluokan mahonkivenettä. Mutta kyllä tämä nyt olisi tarkoitus tehdä siihen tasoon että sitä veistäjäkin kehtaa sen työkseen mainita.

Miten paljon veneessä vaihdetaan osia ja miten paljon säilytetään vanhaa lähtee siitä, että vene tehdään turvalliseen merikelpoiseen kuntoon, ja niin, että sen normaalilla vuosihuollolla pystyy pitämään kunnossa vuosikymmeniä.

Osa korjaustarpeesta on ihan jo veneen iästä johtuvaa, esim. haurastuneille pohjalaudoille ja puukaarille tai kuivaessaan halkeilevalle kölille ei voi osoittaa varsinaisesti huollon puutteesta johtuvaa syytä. Sinkitty teräskaari, tammi ja mahonki nyt kymmenien vuosien kuluessa näyttävät vaurioittaneen toisiaan. Osa veneen vaurioista taas johtuu aikaisemmissa korjauksissa tehdyistä rakenteellisista virheistä, kuten kannen alusvanerin tuomisesta partaalla ulkopintaan asti. Myös kannen yläpuolisissa rakenteissa näyttävät joskus vaihdetut osat olevan usein huonommassa kunnossa kuin alkuperäiset, joten joko alkuperäistä vaurioiden syytä ei ole korjattu tai korjaustapa ei ole ollut oikea –tai sitten veneestä vain lahoavat tietyt kohdat helpommin. Osansa vaurioissa on varmaan puutteellisella tuuletuksella ja pintojen kunnossapidolla.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 04.09.2014 19:24

Nyt kun pohjassa alkaa olla jo tukevana rakenteena uutta pohjaa, veistäjä alkoi sovitella perälautaa tilapäisesti paikalleen laudan sivujen kulman muotoilua varten.

Perälauta liitetään runkoon poskilaudoilla ja perästeevillä, jonka uusittavaa tukipolviota veistäjä parhaillaan liimaa kokoon irokosoiroista. Sisäpuolelle lisätään myös pystysuuntaiset tukipuut, että perästä saadaan riittävän vahva uimatasoa varten. Ja tulee rakenteesta samalla riittävän vahva myös ankkurilaitetta varten, jos sellainen tähän tulee asennettua.
Liitteet
Perälaudan sovitusta paikalleen.jpg
Perälaudan sovitusta paikalleen.jpg (114.4 KiB) Katsottu 3352 kertaa
Perälaudan tukipolvion aihion liimaus.jpg
Perälaudan tukipolvion aihion liimaus.jpg (129.92 KiB) Katsottu 3352 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 05.09.2014 21:34

Eilen lähettämäni tukipolvion liimauskuva oli sen verran työvaiheesta, että siinä oli vasta yksi puristin pitämässä puunippua kasassa. Kyllä niitä tuli siihen enemmänkin. Tämä nyt vain sillä, ettei kuva johda harhaan…

Jatkan varusteiden ja kajuuttarakenteiden purkamista. Tässä tarvitaan nyt paljon laatikoita ja kannellisia purkkeja kaikenlaisille heloille ja laitteille, ja valokuvia jokaisesta osasta ja liitoksesta ennen purkamista. Sähköjohdot on järkevin katkoa niin, että laitteeseen jää liitos ja pätkä johtoa, kun en monestakaan laitteesta tiedä miten päin johdot pitää kytkeä.

Otin auki etukajuutan katon ja sivusarjojen liitoksen. Koetan tässä vaiheessa purkaa osat niin suurina yhtenäisinä kappaleina kuin mahdollista. Mahonkiset kattopalkit ovat aika hyvässä kunnossa, mitä nyt vanhat mustaa rautaa olleet ruuvit ja naulat ovat syöpyneet ruostejauhoksi ja syöneet myös puun rikki kostuneilta alueilta. Liitoksia on sittemmin vahvistettu messinkiruuveilla, jotka saa ruuvaamallakin irti.

Etukajuutan kattopaneelilaudoitus menee uusiksi. Oksatonta kuusta kapeina lautoina kuten ennenkin. Näyttää olevan pääkaupunkiseudullakin jokunen höyläämö josta saa samankaltaista tavaraa.

Laipiot näyttävätkin olevan rimalevyä, niin kuin 50-luvulla käytettiin. Päälle päin sitä ei vanerista erota, kun näkyvät kantit on viimeistelty puulistoilla. Koetan irrottaa niitä kokonaisina, vaikka monessa niistä näyttääkin olevan lahopaikkoja. Saa niistä sentään vähintään malleja jos niitä joudutaan vaihtamaan.
Liitteet
Etukajuutan kattolaudoituksen purkua.jpg
Etukajuutan kattolaudoituksen purkua.jpg (135.11 KiB) Katsottu 3288 kertaa

Avatar
stuuvari
Viestit: 303
Liittynyt: 05.09.2014 21:02

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja stuuvari » 06.09.2014 1:22

IlkkaL kirjoitti:Moi;

Lautojen väliin ei tule muuta kuin epoksiliima. Rungosta tulee yhteneväinen jäykkä rakenne, jossa laudat on pulteilla ja muttereilla kiinni teräskaarissa, ruuveilla ja liimalla kiinni puukaarissa ja liimalla kiinni toisissaan. Kylkilautojen väleistä ne vanhat, joiden saumat eivät ole revenneet auki jätetään silleen, kuivaessaan auenneet rimoitetaan.

Tällaista rakennetta voidaan käyttää tällaisessa veneessä jossa on vahvat teräskaaret ja runkolaudoituksena hyvin vähän kosteudessa elävä puulaji.
Mielenkiintoinen seurata tällaisia projekteja..

Käyttääkö veistäjä epoksiliimassa täyteaineita, jos niin mitä ja kuinka paljon? Kätetäänkö jossain kohdin urtsiliimaa vai meneekö kaikki epoksilla?

Mielenkiintoinen tuo peräsimen vipuvarsien kokoelma kun tullaan akselille useamman varren kautta. Joku hyötyhän siinä on ajateltuna.

Minulla on suunnitteilla myös jolla, pienempi kyllä (2m) mutta malliltaan aika samaan suuntaan. Tuo näyttää ehkä kuitenkin paremmalta ajatukselta, onko tuosta tarkempia piirroksia ja mittoja laittaa ehkä tännekin tarpeeseen.

Ollapa verstas ja tällainen vastaava projekti "hallinnassa". Niinpä...

Vastaa Viestiin