Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 15.04.2014 19:23

Vanhemmista valokuvistani löytyi pari päivää sitten lähettämieni kuvien kohta avaamattomana. Suhteellisen siistiltäkin näyttävä rakenne voi olla sisältä mätä. Tosin jos osaa katsoa, tästäkin voi nähdä että kannen ja sivusarjan liitoksessa ei ole kaikki kunnossa. Alapuolisesta kulman tukipalasta on lakka korkannut irti, samoin kuin vanerisesta karttatasosta.

Kuvasta näkyy myös, mistä kohtaa sivusarja on aikaisemmissa remonteissa irrotettu. Alempana katkaisemalla tuhkakupin vierestä tukilista, ja ikknoiden kohdalta keskeltä nurkkaa, jossa näkyy sivusarjan pystykarmiin lohjennut repeämä. Kuvassa vasemmalla näkyvät tuulilasin karmit ovat uudempia kuin muut puuosat. Ne on tehty laminoimalla, eikä niitä ole sovitettu kunnolla nurkan pystykarmiin.

Joissain puuveneen korjausohjeissa neuvotaan, että venettä kannattaa ensin käyttää kesä, ja sitten vähitellen alkaa korjata osa-alue kerrallaan, ensimmäisenä talvena vaikka pohja, seuraavina sitten muu runko, kannet ja ylärakenteet… Sellainen työtapa nyt ei sovi tähän veneeseen (eikä minulle). Kun veneessä on näitä lahosieniä kukkivia paikkoja eri puolilla, ei se siitä parane, että sitä välillä liotetaan vedessä. Ja mieluummin vene laitetaan kerralla sellaiseen kuntoon, ettei sieltä hanki jo ensimmäisenä kesänä homepölykeuhkoa.

Toimenpiteet ovat sinällään yksinkertaisia; korvataan lahonneet ja vaurioituneet osat uusilla terveillä ja korjataan virheellisesti tehdyt rakenteet niin, että jatkossa vähennetään kosteuden pääsemistä rakenteisiin. Lisäksi parannetaan tilojen tuuletusta, että saadaan heikennettyä homesienten kasvuolosuhteita.

Dokumentoin samalla valokuvin ja kommentein miten muutettavat rakenteet on aikaisemmin tehty, mitkä rakenteet ovat mahdollisesti alkuperäisiä ja mitkä joskus muutettuja.

Rakennusvirheitä ja toimimattomia rakenteita ei museoida, veneestä kunnostetaan käyttövene ja siihen tehdään merikelpoisuuden ja käyttöturvallisuuden kannalta tarpeelliset muutokset. Muutokset tehdään veneen muotoiluun sovittaen, ei kuitenkaan välttämättä jäljitellen 50- luvun muotoilua. Tuollaisiksi muutostarpeiksi olen arvioinut ohjauspulpetin mitoituksen muuttamisen siten, että siihen saadaan mahtumaan siististi katsastusvarustukseksi vaadittava vhf-puhelin sekä tarpeelliset nykyaikaiset navigointilaitteet. Karttapöydän puolta kavennetaan vastaavasti, sillä puolella kun on nyt ylimääräistäkin leveyttä.

Toinen isompi muutos on jo aikaisemmin mainitsemani uimataso. Sitä pidän tässä veneessä turvallisuudenkin kannalta tarpeellisena, korkean laidan yli on muuten turhan vaikea päästä kiipeämään takaisin veneeseen.
Liitteet
Ohjaamon styyrpuurin puoli sisältä.jpg
Ohjaamon styyrpuurin puoli sisältä.jpg (50.63 KiB) Katsottu 3669 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 17.04.2014 22:11

Nettiä selaillessa kun voi löytää kaikenlaista, silmiin osui osoitteesta

http://www.kuriositeettikabi.net" onclick="window.open(this.href);return false;

kohdasta arkisto, 3/2006, Mikko ja Anna Merosen artikkeli Laivat ja veneet museossa, josta taas löytyi yhdysvaltalaiset historiallisten alusten korjausstandardit. Näitä periaatteita oli artikkelin mukaan käytetty pohjana Forum Marinumiin museoidun moottoritorpedovene Taisto 3:n kunnostustöissä.

Tiedemannkryssare kunnostetaan käyttöveneeksi, eikä venettä olla museoimassa. Museointi käsittääkseni tarkoittaa käyttöhistorian pysäyttämistä johonkin vaiheeseen. Käyttöveneeseen taas voidaan tehdä käytön kannalta tarpeellisia muutoksia. Tässä kuitenkin nuo alussa mainitusta artikkelista löytyneet korjausstandardit, joita veneen kunnostuksessa noudatetaan soveltuvilta osin:

______

1. Historiallinen alus tulisi saattaa käyttöön. Joko vanhaan käyttöön tai siirtää täysin uuteen käyttöön, joka vaatii mahdollisimman vähän muutoksia sen historialliseen olemukseen tai ulkoasuun.

2. Alusta määrittävät piirteet tulisi säilyttää. Historiallisten materiaalien, piirteiden ja tilojen, jotka ovat alukselle luonteenomaisia, poistamista tulisi välttää.

3. Jokaista alusta tulisi käsitellä käyttöaikansa ja -paikkansa fyysisenä tallentumana. Muutoksia, jotka luovat valheellisen kuvan historiallisista merkityksistä, kuten ylimääräisten piirteiden tai arkkitehtonisten rakenteiden lisäämistä, ei tulisi tehdä.

4. Monet alukset muuttuvat ajan myötä. Ne muutokset, joilla on historiallista merkitystä itsessään, tulisi säilyttää.

5. Alukselle ominaiset yksilölliset piirteet, viimeistelyt ja rakennustavat sekä esimerkit käsityötaidosta, tulisi säilyttää.

6. Kaikille aluksille tulisi luoda ohjelma ennaltaehkäisevään säilytykseen. Tuhoutuvat ja heikkenevät historialliset piirteet tulisi korjata ennemmin kuin uusia täysin. Silloin kun heikkeneminen on niin vakavaa, että osa täytyy uusia kokonaan, uuden osan tulisi sopia tyyliltään, väriltään ja malliltaan ja muilta visuaalisilta ominaisuuksilta ja jos mahdollista myös materiaaliltaan. Puuttuvien piirteiden uusimisen täytyy olla perusteltavissa historiallisella, fyysisellä tai kuvallisella aineistolla.

7. Kemiallista tai fyysistä käsittelyä, kuten hiekkapuhallus, joka aiheuttaa vahinkoa historiallisille materiaaleille ei tule käyttää. Aluksen pintojen puhdistus tulisi suorittaa mahdollisimman herkkävaraisin toimenpitein.

Säilyttämisen standardit

Säilytyksen tulisi suojata aluksen fyysinen kunto tuhoutumisen ja vahinkojen varalta, joita sääolosuhteet ja eläin- tai ihmistoiminta voivat aiheuttaa.

Jos jotain historiallista materiaalia tai piirteitä poistetaan, ne pitää tarkkaan rekisteröidä ja mikäli mahdollista säilyttää myöhempää käyttöä tai tutkimusta varten.

______

Avatar
venealeksi
Viestit: 484
Liittynyt: 17.04.2003 16:22
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja venealeksi » 17.04.2014 23:12

Moi.

Toi on ihan hyvää pohdintaa. Ja kannattaa tehdä ennen korjauksen aloitusta.
Ja selvittää itselleen mitä haluaa lopputulokselta.

Käyttökunnostus, Näyttelykunnostus, Restaurointi ja monia välivaihtoehtojakin on.
Kaikki tarvii työn tekemiseen erilaisen lähestymisen ja suunnitelman alkaen materiaali hankinnoista aina viimeistelytasoon.
Nuo tietysti kaikki vaikuttaa projektin kustannuksiin jopa moninkertaisesti.

Työn tilaajan onkin tärkeä tuoda oma tahtotilansa esille mahdollisimman ajoissa.
Ja työn tekijän on hyvä selvittää asiakkaan mieltymys ennen aloitusta.
Jälkeenpäin on yleensä turha itkeä jos alkuperäinen osa on jo korvattu.
Tai aineet on ostettu ja ne onkin alkuperäisestä poikkeavia mutta aivan käypiä käyttökorjaukseen.

Aleksi

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 18.04.2014 0:22

Tuossa mitä edellisessä viestissä kirjoitin korjausperiaatteiden seuraamisesta, paino on vahvasti sanoilla ”soveltuvin osin”. Erilaisissa käytännössä esiin tulevissa ratkaisuissa on kyse arvotuksista. Ei noista periaatteista saa suoraa ohjeistusta sille miten joku detaljikysymys pitäisi ratkaista, siinä on listattu asiat joita on syytä miettiä.

Aleksin kommentti siitä, että tilaajalla ja tekijällä pitää olla sama käsitys siitä mitä tehdään pitää täysin paikkansa. Veistäjä Viinikainen tekee nyt minulle toista veneen korjaustyötä, joten uskoisin että kummallakin osapuolella on aika samanlainen käsitys millaista lopputulosta tässä ollaan tekemässä.

Veneen tekeminen käyttöveneeksi ei tässä tarkoita sitä, että laatutasosta tingitään. Pikemminkin päinvastoin. Koska käyttöveneen pitää olla turvallinen ja käyttökelpoinen meriolosuhteissa, se on käytävä huolellisemmin läpi kuin satamaan tai näyttelyhalliin sijoitettu museoalus. Se on myös varustettava nykypäivän turvallisuusvaatimusten mukaan.

Lähtökohta osien vaihdossa on, että turhaan sitä ei tehdä mutta kaikki lahot ja rikkonaiset rakenteet ja materiaalit korjataan tai vaihdetaan. Ja lopputulos on aina vähintään samaa laatua kuin alkuperäinen.

Kiinnostava erityiskysymys on se, mitä veneeseen joskus tehdyistä aikaisemmista muutoksista säilytetään. Itselläni siitä on jo jonkinlainen käsitys, mutta se asia tässä vielä selvästi muotoutuu.

Tässä korjauksessa käytetään myös alkuperäisestä poikkeavia aineita ja työtapoja. Osin siksi, että alkuperäistä vastaavia ei ole enää saatavilla, toisaalta esim. liimat ovat nykypäivänä laadukkaampia kuin 50-luvulla. Myöskin osa rakenteista (joko alkuperäisistä tai joskus vaihdetuista) on ollut selvästi toimimattomia. Niihin tehdään ratkaisut, jotka ovat tämän päivän osaamisella parhaita.

Veistäjä käyttää myös jonkun verran erilaisia detaljeja kuin alkuperäiset, mikä sekin on tietoinen ratkaisu. Ammattimies tekee detaljit niin kuin ne nykypäivän osaamisella parhaiten kannattaa tehdä. Alkuperäisiäkin detaljeja veneeseen jää riittävästi vertailukohdaksi, tai ne dokumentoidaan muuten.

Avatar
CC
Viestit: 802
Liittynyt: 17.05.2008 1:50
Paikkakunta: JKLn MLK

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja CC » 18.04.2014 1:09

Ei nyt vallan aiheeseen osu, mutta tähän sivujuonteeseen kylläkin...
Venekorjaus, puusepäntyö yleensäkin ja moni muukin homma on sillai eksponentiaalisesti aikasidonnaista. Jos tehty vie tunnin, niin aika hyvin tehty vie 10 tuntia ja oikein hyvin tehty vie 100 tuntia. Arpoo nyt siitä välistä sitten sen, mitä tilaa, tai lähtee itse tekemään. Materiaalikustannus ei yleensä noiden vaihtoehtojen välillä heitä ollenkaan noin paljon, vaikka kyllä sekin nousee vaatimuksen mukana hieman.
36 Cavalier Crusader, nyttemin uudessa kodissa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 18.04.2014 2:40

Ei nyt ehkä ihan noilla kertoimilla mitä CC kirjoitat, mutta vähän sinnepäin kuitenkin. Itse kullakin on omat lähtökohtansa joiden mukaan sitten rajautuu mitä ne todelliset vaihtoehdot tekemiseen ovat. Eikä sitä useinkaan kannata sivullisten arvostella, että miksi noin tehtiin.

"Hyvin" ja "huonosti" tehdyn välillä ero työmäärässä syntyy suuresti näkymättömiin jäävien pohjatöiden laadusta. Tehdäänkö niin että pärjätään joku kesä eteenpäin, vai niin ettei samaan kohtaan tarvitse veneen käyttöikänä palata normaalia vuosihuoltoa enempää.

Ja materiaaleista; muovipinnoitettu profiilipelti on oikein pätevä vesikattomateriaali, mutta ei sitä käytetä arvorakennusten kattoihin.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 21.04.2014 1:26

Sekä etu- että takakajuutan katossa näyttää olevan alimpana siellä täällä jotain punaista väriä. Olisikohan niissä ollut alkujaan punaiseksi maalattu kangaskatto.

Tiikkikannen alusvaneri on ohut koko kannen paksuuteen nähden. Vaikuttaisi siltä, että tiikkirimat voisivat olla alkuperäisiä, irrotettuja ja asennettu uudelleen alusvanerin kanssa.
Liitteet
Takakajuutan katon reuna ohjaamoon päin.jpg
Takakajuutan katon reuna ohjaamoon päin.jpg (57.83 KiB) Katsottu 3497 kertaa
Tiikkikannen reuna takakajuuttaan.jpg
Tiikkikannen reuna takakajuuttaan.jpg (58.16 KiB) Katsottu 3497 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 21.04.2014 23:59

Osa laudoituksen saumoista alkaa jo olla auki. Raot ovat suurimmillaan kolmisen millimetriä.
Liitteet
Takakajuutta takaa.jpg
Takakajuutta takaa.jpg (49.95 KiB) Katsottu 3448 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 01.05.2014 14:13

Kansirakenne on lahonnut nimenomaan alapuolelta. Paksu tiikki on hyvin lujaa, mutta ohut alusvaneri on partaalta ja esim. ilmanottoaukkojen reunoista ihan sormiin hajoavaa näkkileipää. Kansi on alun perin tehty ilman alusvaneria, ja se on myöhemmin korjauksessa kasattu uudelleen vanerin kanssa.

Sivusarjojen kiinnitys kanteen on tehty niin lujasti ja kiinnitysmassaa runsaasti käyttäen, että peitelista ei lähde irti kuin pieninä tikkuina. Samalla selvisi myös se, miksi siinä ylipäätään on käytetty peitelistaa; vanhoista tiikeistä kootun kannen ja sivusarjan väliin jäänyt rako on täytetty mäntylistalla, jonka päällys on sitten tarvinnut peitteekseen listan. Kuvassa taltan vieressä näkyy massan alta paljastunut pala tuota mäntylistaa, aivan virheetöntä puuta tuossa kohtaa. Toisin paikoin sekin on enemmän vaurioitunut.

Ikävä kyllä tiikkejä ei taida saada käytettyä uudelleen. Koetan vielä, saisiko niitä edes ehjänä irti, mutta uudelleenkäyttäminen vaatisi, että rimat pitäisi asentaa tarkalleen samoihin paikkoihin suhteessa kannen tukipalkkeihin. Ne on myös kiinnitetty sekä liimamassalla, nauloilla ponteista että tapitetuilla ruuveilla, joten tuskin lähtevät irti mitenkään järkevällä työmäärällä.
Liitteet
Tiikkikannen avausta styyrpuurin puolelta.jpg
Tiikkikannen avausta styyrpuurin puolelta.jpg (100.07 KiB) Katsottu 3376 kertaa
Styyrpuurin kannen listoituksen poistoa.jpg
Styyrpuurin kannen listoituksen poistoa.jpg (119.05 KiB) Katsottu 3376 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 20.05.2014 23:33

Veistäjä Viinikainen on kohtsillään saanut keväällä veteen laskettavat veneet pois käsistään, ja pääsee lähiaikoina taas Tiedemanniin käsiksi. Puutavaran hankintaa tässä on valmisteltu, ja veistäjällä on seuraavana edessä perälaudan kiinnitys.

Itse olen nyt käyttänyt muutaman illan kuvassa etualalla näkyvän pikkuveneen kevättöihin. Kovin kauaa ei tuollaisen viisimetrisen lakkaukseen ja pohjan maalaukseen mene, kun vene on muutama vuosi sitten läpikotaisin kunnostettu. Olisihan tuo ollut syytä laskea vesille jo pari viikkoa sitten, mutta oli hieman muitakin kiireitä.

Thalattan tuulilasin kaaressa on vähän samoja linjoja kuin Tiedemannissa, vaikka Seppälän veistämöllä olivatkin modernisoineet lasinkehykset omaperäisesti todella keveän näköisiksi. Tiedemannin muotoilu on perinteisempää 50-luvun mallia.
Liitteet
Thalatta ja Tiedemann.jpg
Thalatta ja Tiedemann.jpg (44.62 KiB) Katsottu 3296 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.06.2014 21:06

Veneen rungon korjauksiin hankittiin tukki khayaa ja muutama lankku saarnea vaihdettavia kaaria varten. Veistäjä tekee kaaret laminoimalla ohuista liuskoista rungon muodon mukaan.
Liitteet
Khayaa.jpg
Khayaa.jpg (104.61 KiB) Katsottu 3171 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 04.07.2014 0:41

Veistäjä sai työn alle uudet kaaret. Hän sahasi saarnilankut liuskoiksi, joista taivuttaa ja liimaa yhteen kaaret paikoillaan rungon muodon mukaan.

Vanhat tammikaaret ovat haurastuneet, ja veneen peräosasta ne ovat järjestään poikki jyrkimmän taivutussäteen kohdalta. Muutama huonokuntoisin lähti suunnilleen paljain käsin palasiksi. Saarnen pitäisi olla tammea kestävämpää kaarimateriaalia kosketuksessa muihin puulaatuihin ja metalleihin.

Kun uudet kaaret ovat oikeassa muodossaan, veistäjä siistii ne oikeisiin mittoihin irrallaan, irrottaa vanhat kaaret ja kiinnittää uudet niiden tilalle.
Liitteet
Saarniliuskoja.jpg
Saarniliuskoja.jpg (102.52 KiB) Katsottu 3088 kertaa
Saarnikaarien taivutusta.jpg
Saarnikaarien taivutusta.jpg (104.97 KiB) Katsottu 3088 kertaa
Kaarien sovitusta rungon muotoon.jpg
Kaarien sovitusta rungon muotoon.jpg (86.84 KiB) Katsottu 3088 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 08.07.2014 19:37

Uusien kaarien teko etenee.

Uusista saarnikaarista tehdään hieman alkuperäisiä paksummat siten, että niiden sisäpinta tulee samaan tasoon teräskaarien kanssa. Tällöin yläpään kiinnitys leeholttiin ei tarvitse ylimääräisiä palikoita tai loveamisia. Kaarten leveys säilyy samana kuin aikaisemminkin. Sisäpuolen kantit pyöristetään. Karneerauksen ja verhoilujen taaksehan ne jäävät, mutta on silti siistimpi niin.

Näkymättömiin jäävien sisäpintojen käsittelystä on keskusteltu, vaikka siihen vaiheeseen onkin vielä aikaa. Pinnat suljetaan kyllästyksen jälkeen maalaamalla tai lakkaamalla.

Vanha kylkilaudoitus on paikoin aika hyvältäkin. Pohjasta ei vielä tiedetä kuin osin, mutta huonommalta se näyttää.
Liitteet
Paapuuri perä vaihdettavia kaaria sisältä.jpg
Paapuuri perä vaihdettavia kaaria sisältä.jpg (104.82 KiB) Katsottu 3023 kertaa
Paapuuri perä vaihdettavia kaaria ulkoa.jpg
Paapuuri perä vaihdettavia kaaria ulkoa.jpg (100.73 KiB) Katsottu 3023 kertaa
Styyrpuuri perä kaarten liimausta ulkoa.jpg
Styyrpuuri perä kaarten liimausta ulkoa.jpg (103.68 KiB) Katsottu 3023 kertaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 09.07.2014 23:55

Veistäjä uusii nyt tässä vaiheessa perästä muutamia pidemmältä matkalta vaihdettavia lautoja, partailta ja listojen alla lahonneita. Siten perälaudan saa riittävän hyvin kiinni, että se tukee venettä pohjan korjausvaiheessa kun runko käännetään ympäri. Ennen kääntämistä sisäpuolelle pitää myös rakentaa lisää tilapäisiä tukia, että runko pysy muodossaan. Samasta syystä vaihdetaan perän kaaria jo nyt, uudet kaaret tukevat paremmin kuin luutuneet ja haurastuneet tammikaaret. Myös peräkannen rakenteet pidetään vielä paikallaan. Kannen palkit ovat päistään saaneet vähän kosteutta, mustuneita ovat. Kansi alusvanereineen menee uusiksi, sen verran huonokuntoinen se on laidoilta ettei sitä purkamatta saa korjattua. Vähän harmittaa, että itse tiikit ovat kunnossa mutta rakenne on tehty niin pieleen, että laho kukkii alusvanerissa. Ja milläs sen korjaa muuten kuin purkamalla koko rakenteen.

Ennen kääntämistä veneestä puretaan tietysti sisustus, koneet ja laitteet ja kaikki kannen yläpuoliset rakenteet. Perä- ja keulakajuuttarakenteet koetan irrottaa kokonaisina, vaikka niissäkin on paljon vaihdettavia osia. Voisi jättää niiden purkamisen myöhempään, ja hyttien mitat pysyisivät paremmin tallessa kuin lautakasana. Veistäjä tekee myös uusittavat kaaret ennen kääntämistä, pohjan laudoituksen korjaukset ja uusimiset ja mahdolliset kölille tehtävät työt sitten nurin päin.

Köli onkin sitten asia erikseen, tammiköliä kun on liimauskorjauksissa vähän ongelmallinen. Nyt siitä näkee, että jotain sälöjä sieltä on kuivaessa auennut, mutta miten huonossa kunnossa se on, ei vielä ole tiedossa.

Käytän nyt kesälomastani jokusen päivän näpertelyhommiin veneen kanssa, tulppausten avaukseen ja muuhun hanslankarille sopivaan. Varsinainen työ etenee veistäjän aikataulun mukaan.
Liitteet
Ohjausvivusto.jpg
Ohjausvivusto.jpg (92.3 KiB) Katsottu 2971 kertaa
Paapuuri tapituksen avausta.jpg
Paapuuri tapituksen avausta.jpg (98.6 KiB) Katsottu 2971 kertaa

Avatar
CMK77
Viestit: 52
Liittynyt: 02.07.2014 8:44

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja CMK77 » 10.07.2014 8:23

Melkoinen työmäärä sinullakin mutta todella hyvän näköinen vene :)

Hyvin näyttäisi edistyvän

Vastaa Viestiin