Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 27.11.2013 23:09

Kiitokset kannustuksesta. Näpräämistä on, joo, sen lisäksi että tuossa on veneenveistäjälle ensiksi aika paljon ammattimiehen töitä.

Veneessä on minulle vielä paljon selvittämistä siinäkin mitä kaikkea se sisältää, joten en vielä tarkemmin edes pysty arvioimaan koko homman laajuutta. Kun esimerkiksi olen katsonut, että veneessä on liesi, mutta kun sitä ei ole kytketty, en osaa arvata onko se romu vai muuten vain irrallaan.

Ja sen huomaan myös, että kymmenmetrinen vene on paljon isompi kuin viisimetrinen.

Veneeseen tutustuessa tulee otettua paljon kuvia eri puolilta. Paikan päällä ei huomaa kaikkea oleellista, minkä jälkikäteen saattaa tajuta kuvista. Tässäkin kuvasin lähinnä pilssin ja kaarien kuntoa. Kuvatessani en edes huomioinut erikseen tekniikkaa, katsoin vain että asennukset näyttävät siististi tehdyiltä. Kuvasta katsoen huomaa sitten esim. että talinauhatiivisteessä on vain yhdet letkunkiristimet puolellaan. Vähintään siihen täytyy lisätä toiset. Toisaalta pitää nyt selvittää, onko tuokaan enää sen mallinen osa jota kannattaa käyttää jos ja kun kone joudutaan irrottamaan.

Tässä veneessä on paljon asennuksia joiden käytöstä en tiedä mitään. Öljyn vedenpoistosuodatin esimerkiksi, sen huomaan että se on asennettu hyvin saavutettavaan paikkaan, ja se näyttää siistiltä. Mutta sitä en hahmota, onko tuo nyt normaalin näköinen ja onko tuo möhnä pohjalla vettä vai mitä.

Toiseen kuvaan, johon kuvasin lahopaikkoja vaatekomeron laipiossa, on sattunut myös lämmittimen kansiläpivienti. Pitää senkin järjestelmän toiminta selvittää jossain vaiheessa. Miten letkut menevät hytteihin, missä ovat katkaisimet ja onko koko järjestelmä ylipäänsä kunnossa ja käytössä. Venettä ostaessa ei tuollaisia toissijaisia asioita tullut kyseltyä niin tarkkaan.

Tästä veneestä pitääkin laatia huoltokirja. Kirjata eri järjestelmien tarkistusväli, käyttöohjeet ja melkein tärkeimpänä eri järjestelmien toimittajien yhteystiedot.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 29.11.2013 3:13

Olin jo ulkopuolisen tutkimisen jälkeen ajatellut mahdollisena vaihtoehtona sitä, että venettä täytyisi lyhentää perästä. Suuri osa runkolaudoituksen päistä kun näytti huonokuntoisilta. Sisäpuolelta asia näyttää aivan erilaiselta. Perälaudan tukirakenteet ovat jykeviä, hyvin tehtyjä ja hyväkuntoisia. Myös perälauta näyttää yleisesti hyväkuntoiselta, vauriot siinä ovat paikallisia.

Perän hyvä kunto selittyy varmaan sillä, että veneen pohjan matalin kohta on paljon keulemmassa, etukajuutan kohdalla, eikä pilssiin mahdollisesti tihkunut vesi jää koskaan seisomaan perään. Perälauta ulottuu tässä mallissa vain noin kymmenkunta senttiä vesilinjan alapuolelle, mikä oli itselleni pieni yllätys kun vene nostettiin kuiville. Vedessä rungonmuoto kun vaikuttaa paljon tynnyrimäisemmältä.

Perän korjaussuunnitelma tarkentui nyt niin, että perälaudasta uusitaan vaurioituneet osat. Myös kylkilaudoista uusitaan lahot päät siten, että korjausten saumat tulevat eri kaariväleihin. Liitoksissa käytetään veistäjän mielestä teknisesti parasta tapaa, lauta ratkaistaan suoraan kaarivälin keskeltä ja se kiinnitetään sisäpuolisen klossin avulla. Veneen alkuperäiset lautajatkokset pystyy tällöin erottamaan sisäpuolelta siitä, että niissä liitos on ruotsalaistyyppinen ja nyt korjatut laudat on tehty tämän päivän toimivimmalla tekniikalla. Sisäpuolelta alkuperäinen karneeraus peittää jatkosten saumat, ulkopuolelta ne jäävät maalin alle.

Perälaudan pintaan olen nyt ajatellut lakattua mahonkipintaa. Vanhan korjattavan mahonkiperälaudan pintaan n. 10mm paksuista, mahdollisimman leveistä mahonkiviiluista liimattu, ruuvattu ja tapitettu mahonkipinta.

Vaihtoehtona on korjatun perälaudan maalaus samannäköiseksi kuin ennen korjausta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Eeppo
Viestit: 163
Liittynyt: 30.04.2012 9:18
Paikkakunta: Outokumpu

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Eeppo » 29.11.2013 11:53

Upelta näyttää kaikki - alus, asenne tekijät ja resurssit!

Täältä ääni mahonkiselle perälaudalle :-)

Eeppo

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 29.11.2013 22:17

Veneen takakajuutan sisäpuolen puupinnat ovat lakkaamattomia. Kaappi ja koijien rungot ovat sen verran punaisempia pintoja, että ne on ehkä joskus petsattu. Vaneripinnat ja rungon karneeraus vaaleampia, näyttävät kauhtuneelta mahonkipinnalta. Vettä on päässyt pinnoille, mutta mustunutta lahoa ei sisäpuolella enemmälti näy.

Tilan ilme vähän erisävyisine maalaamattomine puupintoineen on aika kiva, siinä on vanhan kajuutan tunnelmaa. Kun takakajuutta on ulkopuoleltakin kauhtuneita lakkapintoja lukuun ottamatta aika hyväkuntoinen, tämän voisi kunnostaa niin vähin muutoksin kuin suinkin. Jopa maalattu kangaskatto näyttää tässä ehjältä, enkä löytänyt sellaisia vauriopaikkoja jotka näyttäisivät vuotaneen katosta.

Jostain syystä lahopaikkoja kyllä on kajuutan edessä molemmin puolin olevien komeroiden laipioissa. Näyttäisivät lahot olevan kannen ja ruffin liittymäkohdassa enimmäkseen, ja osin ikkunakarmeissa.

Takakajuutassa voisi kokeilla ensin vain pintojen puhdistusta ja öljyämistä niin, että vanhan kajuutan tunnelman saisi säilymään. Ei pintojen maalausta tai kiiltäviä lakkapintoja, vaan matta puupintaa.

Samoin täytyy katsoa, vieläkö hytin vanhat sisustusvalot ovat elvytettävissä toimivaan kuntoon. Voihan olla että niistä puuttuu vain polttimot. Valot ovat laipioihin upotettuja vanhan autotuhkakupin näköisiä krominvärisiä heloja, joista avaamalla kääntyy lamppu valaisuasentoon.

Tuo nyt on sitä näpertelyosastoa, mutta koetan tässä hahmottaa millainen yhtenäinen kokonaisuus tästä muodostuu. Rungon korjausvaiheessa kun täytyy irrottaa vanhoja karneerauksia ja kalusteita, täytyy katsoa ettei rikota tai hukata sellaista, joka asennetaan uudelleen paikalleen.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
Oqu
Viestit: 226
Liittynyt: 16.06.2010 22:15
Paikkakunta: Turkkune

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Oqu » 29.11.2013 23:09

Mahtaakohan tuossa kajuutan takaseinässä -siis tuossa joskus vanerilla korvatussa osassa- ollut alunperin ikkunaa ollenkaan? Se pisti silmään jo noissa ensimmäisissä kuvissa jotka laitoit, että ei varmasti ainakaan ole alkuperäisen mallinen.. Nuo komeroiden/laipion vanereiden ongelmat saattaa johtua ihan vaan huonosta tuuletuksesta talvisäilytyksen aikana. Ollut varmaan ovi kiinni hela tiden ja kosteus päässyt tekemään tuhonsa. Tietysti siitä kannen ja kajuutan saumastakin on vettä varmaan päässyt.

Tuo "yöpöytä" sekä vanhat valot on kivoja yksityskohtia.

Hienoa seurata kuinka vauhdilla ja tarmolla proggis on lähtenyt käyntiin. Toivottavasti virtaa riittää samanlailla vesillelaskuun saakka!
Kaikki paitsi hyvä kyllästys on turhaa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 30.11.2013 19:09

Tämä veneen kunnostus on aloitettu niin kuin on suunniteltukin, nyt syksyllä pohjan ja rungon puhdistus ja kunnon arviointi. Kun tiedetään tarkemmin mitä tarvitsee tehdä, hankitaan tarvittavat materiaalit, aikataulutetaan ja tehdään rungon kunnostustyöt. Ja sitten siirrytään muihin osa-alueisiin. Ei tässä mistään kiirehtimisestä ole kyse, runko vain on hyvä saada kuivamaan ennen kuin veneelle voi oikein mitään muuta tehdä.

Siihen laatutasoon mitä ollaan tekemässä tämä on vähintään kahden talven projekti. Ja jos jotain yllättävää lisätyötä ilmenee tai varusteluvaiheessa aletaan hifistelemään varustuksen kanssa, voi kestää pidempäänkin. Siis vesillelaskua ei vielä tiedetä vielä edes vuoden tarkkuudella. Eikä tarvitse tietääkään.

Veneen takaikkuna tuskin on alkuperäinen. Mutta kun se istuu muotoilultaan veneen linjoihin ja on sitä paitsi takakajuutan viihtyisyyden kannalta hyvä, se säilytetään, oli se alkuperäinen tai ei.

Tämä kunnostustyö ei ole museointikunnostus, vaan veneestä tehdään käyttövene. Veneen historian aikana siihen mahdollisesti tehdyistä muutoksista säilytetään ne, jotka istuvat kokonaisuuteen.

Varsinaisesti uusia tarvittavia osia ei ole toistaiseksi ilmennyt muita kuin uimataso perään. Sellaisen toteutuksesta veneen linjoihin sopivaksi on Tiedemann –veneissäkin hyviä esimerkkejä. Veneestä puuttuu myös esim. kajuuttojen ovia ym. tarpeellista varustusta. Ohjaussillan korkeusasemaa nostetaan hieman niin, että se tulee moottoritilan kannen tasoon, ja muutakin pieniä muutoksia tarvitaan, lähinnä uuden varustuksen siistin asennuksen vuoksi. Mutta pääasiassa on kyse veneen rungon, kannen ja muiden rakenteellisten vaurioiden korjaamisesta, ja pintojen yleisestä kunnostuksesta.

Liitekuvana tällä kertaa veistäjän kädenjälkeä muutaman vuoden takaa, kun hän kunnosti pikkuveneeni. Tämä nyt esimerkkinä sillä, että ei Tiedemannkryssaren kunnostus nähdäkseni ole tekijän osaamisesta kiinni.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

matti
Viestit: 2172
Liittynyt: 12.03.2005 16:31

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja matti » 01.12.2013 9:39

Hieno vene! :)) :))
Lukaisin pikimmmiten läpi, pari huomiota; se suodin/ vedenerotin on OK, (kallis) ja hyvä,((tosin jos olis kyseessä ammattilaite tulisi olla yhdysrakenteinen metallikuppi, johon pa sopii, lasiosan alla))
Leeholtti kannen kulma; ilmeisesti yleisin moottoriveneeseen tehty rakenteellinen erehdys= umpinainen alhaalta auki oleva tuulettumaton kotelo johon yksi harvoja ilmaa kevyempiä kaasuja, siis vesihöyry kerääntyy, ja kulman ollessa kylmä vesi tiivistyy nähdyin seurauksin.
Vrt laitat märät saappaat kuivumaan ylösalaisin, kestää "ikuisuuksia" jos kuivuu ollenkaan, jätät lämpöiselle lattialle pystyyn, niin huomenna ovat kuivat :)

Matti

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 01.12.2013 15:37

Veneen sisätilojen tuuletus on tosiaan ollut alun perinkin aika heikosti järjestetty. Laipioissa on aikanaan ollut muutama tuuletusventtiili, jotka joku on jossain vaiheessa korjannut parempaan talteen. No,onpahan ilmanvaihto siltä osin parantunut. Viime vuosien lahovaurioihin venttiilien vähäisyydellä tuskin on ollut merkitystä. Veneessä kun ei ole edellisen omistajan mukaan ollut ovia koko sinä aikana kun se oli hänen omistuksessaan, joten kajuutat ja komerot ovat viimeisen toistakymmenen vuoden ajan tuulettuneet keskellä olevan avotilan kautta. Ja veneestä löytyneet lahopaikat ovat kyllä paljon tuoreempia.

Aikaisemmin lähettämääni korjattua ja uudelleen homehtunutta kannen alusrakennetta näyttävän valokuvan otin parin sateisen päivän jälkeen, kun vene odotti veistämön pihalla siirtoa halliin. Homehtuneet pinnat olivat aivan märät, joten kyllä todennäköisin kosteuden lähde on ulkopuolella, luullakseni ruffin ja kannen saumasta pääsevä sadevesi.

Veneen tuuletusta pitää kyllä parantaa. Matin kommentti siitä, että tuollaiset kotelomaiset paikat homehtuvat herkimmin antaa hyvän ohjeen siihen suuntaan, että ilman kierto ja venttiilien paikat laipioissa kannattaa järjestää niin, että ilma vaihtuu juuri noiden hyllyjen ja koteloiden kautta. Sisätilan ulkonäönkin puolesta on parempi ratkaisu, että venttiilit sijoitetaan hieman sivummalle. Tässä olen selaillut Toplichtin sivustoa, sieltä näyttää löytyvän kaikenlaisia katseenkestäviä venttiilejä ja muita heloja, sitten kun niiden valinta tulee ajankohtaiseksi.

Koko keulan ilmanvaihto nyt on kysymys, veneessä kun ei ole kannessa tai rungossa mitään venttiilejä koko keulaosalla. Poistoilmaventtiilit löytyvät pentrystä ja toiletista ja tuloilma tulee heti vierestä keskeisen avotilan kautta. Koko keula on hyvin huonosti tuuletettu. Ei oikein miellyttäisi uusien reikien tekeminen runkoon. Pitää miettiä.

Liitekuvissa näkyy keulahytin pahimpia lahovaurioita. Ylempi kuva on muutama kaariväli keulaan päin aikaisemmin lähettämästäni. Tässä kuvassa näkyy vasemmassa laidassa vaihdetun leeholtin ja vanhan rakenteen liitos. Kuvassa näkyy myös ikkunan karmirakenteissa aikaisemmassa korjauksessa noudatettu periaate, että puuta on vaihdettu niin vähän kuin suinkin. Lopputulos on aika risaisen näköinen, varsinkin kun lahon leviämisestä uusittuihin pintoihin näkee, että vaurion varsinaista syytä ei ole korjattu. On vain vaihdettu uutta puuta pahimmin lahonneen tilalle. Ei oikein vastaa näkemystäni asiallisesta korjauksesta.

Alemmassa kuvassa vastaava kohta veneen oikealta puolen. Sieltä löytyi sisätilojen suurin lahosieni. Tälläkin puolen on aikanaan vaihdettu kannen alusvaneri ja tukirakenteet. Pahimmin vaurioitunut on vanha kattopalkki tuulilasin alapuolella. Tälläkin puolella näkyy vähän heikon näköistä työnjälkeä. Noita vaihdettuja katon tukirakenteita ei näe hytissä seistessä, mutta sohvalla makaillessa ne ovat suoraan näkökentässä. Eikä tuollaisessa mitallistetusta kakkoskakkosesta pätkityssä rakenteessa silmä lepää, kun vieressä on vanha muotoon veistetty palkki. Särmien kynäpyöristys olisi jo auttanut paljon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 01.12.2013 18:55

Olinkin edelliseen viestiin liittänyt eri kuvan paapuurinpuolelta kuin oli tarkoitus. Tässä näkyy kannen alapuoli paremmin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 04.12.2013 1:11

Moottori on edellisen omistajan asentama. Sitä ennen veneessä on ollut Chryslerin V8 50-luvulta, ja aivan alkuun joku muu kone.

Moottori on aika siistin näköinen paketti, äänieristetty hyvin ja koteloitu ohjaussillan alle niin pieneen tilaan kuin mahtuu. Rungon korjausten vuoksi se täytyy nyt nostaa pois ja varastoida sen parin vuoden ajaksi, mitä puutyöt kestävät. Nyt koneessa on glykolit sisällä ja öljyt vaihdettu, täytyy vielä tarkistaa tarvitseeko tuo muuta suojausta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

ari nieminen
Viestit: 146
Liittynyt: 16.07.2008 13:35
Paikkakunta: helsinki

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja ari nieminen » 04.12.2013 17:33

Jumalaare. Tosta tulee joskus vielä entistäkin hienompi. T. Entinen puuveneilijä

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 05.12.2013 1:27

Sivulta

http://www.sailsandsea.fi/moottoriveneita_motorboats/" onclick="window.open(this.href);return false;

bongasin tutun näköisen veneen kuvan kuvatekstillä ”Tuntematon vene Lauttasaaressa 2008”.

Siihen aikaan lakkapinnatkin näyttivät vielä aika hyviltä. Rungossa näyttää olleen jo silloin vähän elämistä, keulan varjopaikassa saumasta on maali irronnut alustasta.

Veneen kevätkunnostus näyttää jääneen vähän myöhäiseksi, vesillelaskukunnossa vasta keskikesällä, puiden lehdistä päätellen.

Seuraavaksi lähetän taas vähemmän siistejä kuvia. Veneen sisustuksia kun nyt aletaan purkamaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 05.12.2013 11:23

Veneen törmäyslistat oli kiinnitetty erikoisesti. Listat oli ruuvattu muutaman millin irti rungosta, ja ylä- ja alareunaan pursotettu palko sikaflexia. Massan tarttumisen parantamiseksi oli vedetty runkoon listojen alle vielä erikseen uurteet koko matkalle, joten kyllä tuo rakenne oli ihan tarkoituksella tehty. Onko mahdollisesti ajateltu, että törmäyslistat vaimentavat törmäystä, kun ne ovat irti rungosta… se ei tunnu järkevältä, kun ne on kuitenkin ruuvattu runkoon.

Mitä tuolla rakenteella onkaan tavoiteltu, ei se ole ollut toimiva. Lähes kaikki törmäyslistojen alustat ovat lahonneet aivan pehmeiksi. Rungosta joudutaan vaihtamaan laudoitus koko vesilinjan matkalta, jossa kulkee keulasta perään alin törmäyslista, samoin kuin melkein kaikki ylempien törmäyslistojen alla olleet laudat.

Täytyy samalla miettiä koko alimman törmäyslistan tarvetta. Siitä voi olla jotain hyötyä keulassa, jossa se saattaisi suunnata roiskuvaa vettä poispäin kannesta, mutta perässä en keksi sille mitään tarvetta. alkuperäiseltä se ei näytä, tuota listaa ei kokopitkänä ole muissa Tiedemann-veneissä. Keulassa se on muutamissa.

Törmäyslistojen kiinnitys muutetaan siten, että ne tulevat tiiviisti runkoon kiinni.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 06.12.2013 2:11

Liitekuvissa tähän asti arvioimani runkolaudoituksen vaihtamista vaativat lahovauriot kyljillä. Pohjaa ei vielä ole kokonaan katsottu.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 07.12.2013 19:16

Siskonmies poikineen tuli auttamaan veneen tyhjennyksessä. Nopeastihan se kolmestaan käy. Kaikki irtonainen ulos, ja sisustuksesta se mikä ilman isompaa väkivaltaa lähti. Osien kiinnityksessä oli käytetty sekaisin urakantaisia pronssiruuveja ja ristikantaisia rosteriruuveja. Jatkuvaa teränvaihtoa akkuvääntimeen. Purettiin ja varastoitiin karneeraukset, laatikostot, vuoteiden ja komeroiden aluslaudat ym. Lahoa löytyi lisää, mutta positiivista sentään on, että kalusteissa vaihdettava puu on piiloon jäävissä rakenteissa, näkyvät pinnat saadaan korjattua pinnan kunnostuksella.

Kun ajateltu muutaman tunnin työ oli hoidettu tunnissa, siskonmies alkoi siinä pohtia kuinka paljon veneestä voi vaihtaa puuta, että se on edelleen sama vene. Kysymystä alettiin käsitellä perusteellisesti, Platonin ideaopista lähtien. Veneen todellinen olemus olisi Platonille vedessä kelluva maljamainen objekti jonka ikuinen ja täydellinen edustaja sijaitsee ideamaailmassa, ja meille havaittavassa muodossa esiintyy vain epätäydellisiä kappaleita. Tätä venettä nyt voi sanoa muotoilultaan täydelliseksi, mutta kiistämättä se on sekä kunnoltaan epätäydellinen että kaikkea muuta kuin ikuinen. Pääteltiin, että Platon oli sen verran suurten linjojen mies että hän ei olisi jäänyt erittelemään lahoja laudanpäitä, vaan kuitannut veneenveiston epätäydellisen maailman ilmiöksi.

Luonnontieteiden esi-isä Aristoteleelta sen sijaan löytyy hyvinkin näkökulmia veneen korjaukseen, kategoriaopin kautta. Käsittelemällä kategorioita, kuten laatua, määrää, eri asioiden suhdetta, aikaa, tekemistä ja tekemisen kohteena olemista päästään käsiksi sekä siihen millainen korjattava vene on, että siihen mitä sille tehdään. Vaikka luonnontieteissä aristoteliset kategoriat onkin hylätty jo satoja vuosia sitten, veneen korjauksessa niitä voi hyvinkin käyttää. 5 kappaletta lahoja tammikaaria vaihdetaan, ja sitä rataa.

Siirryttiin sitten lähemmäksi puutöitä. Miten hirsirakennuksia kengitetään, ja japanilaisia puutemppeleitä joita on vuosisatojen ajan korjattu vaurioitunut puuosa yksitellen vaihtamalla. 700-luvulta peräisin olevassa Horuy-jin temppelissä ei liene enää montakaan alkuperäistä osaa.

Lopun keskustelulle laittoi paikalle tullut veistäjä Viinikainen. Hän totesi puheen nyt käsittelevän isoisän vanhaa kirvestä josta on terä vaihdettu kerran ja varsi kaksi kertaa. Ja veneistä puheen ollen vaihtaneensa kerran eräässä korjauksessa vähän Tiedemannkryssarea vastaavasta veneestä kaiken muun paitsi 30-senttistä laudanpätkää.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Vastaa Viestiin