Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Vastaa Viestiin
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 18.01.2014 6:35

Veistäjän lähettämässä kuvassa rungon ylimpiä lautoja avattuna partaalta. Kuva on keulapuolelta, jossa partaan päällä on reelinki joka näkyy lakattuna mahonkipintana maalatun rungon yläpuolella.

Parras on tehty siten, että sekä kannen alusvaneri että sen päälle asennettu skantäkkilaudan reuna ulottuvat rungon ulkopintaan asti. Vanerin kantti on vain kitattu ja maalattu yli. Edellinen korjaaja näyttää vaihtaneen leeholtin mutta jättäneen lahot kaarenpäät entiselleen. Rungon yläosan lautojen, kannen alusvanerin ja kaarien laho on jatkunut uudelleen, samoin vaihdettu leeholtti on homeessa.

Olisikohan alkuperäinen rakenne ollut rimakansi ilman alusvaneria, ja edellisessä korjauksessa 90-luvulla lisätty vaneri… vai tehtiinkö jo 50-luvulla teak-kansia alusvanerilla?

Olihan tuo jo ulkopuolelta katsottaessa nähtävissä että parras menee uusiksi, joten ei tuossa avattuna kovin ihmeellistä uutta tietoa tullut. Lisää ennakoimatonta puusepäntyötä vain on noissa vaihdettavissa kaarenpäissä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 18.01.2014 18:19

Ruffien katoista kirjoitin aikaisemmin, että takaruffin katto näyttää aika hyväkuntoiselta. Rakenne molemmissa kajuutoissa on rimoituksen päälle tehty maalattu kangaskatto. Suorilla kattopinnoilla se näyttää pitäneen vettä hyvin, mutta ongelmana ovat läpiviennit ja katolle asennettujen varusteiden kiinnitykset, joita etuhytin katolla on runsaasti.

Kattorakenteita ei ole vielä avattu, mutta sisäpuolelta on nähtävissä että varsinkin vessan katto on huonossa kunnossa, samoin kuin siihen liittyvät laipio- ja kalusterakenteet. Myös kattokaarten päissä on monessa paikoin pehmeää, joten rakenne taitaa vuotaa myös seinien ja katon liitoksesta.

Aivan huono ei tällainen rakenne ole, se on yksinkertainen ja vuodoista seuraa näkyviä vaurioita sisäpuolelle, joten ne ovat aika pian havaittavissa ja korjattavissa. Yksinkertainen rakenne pääsee myös hyvin tuulettumaan, kun rimoitus voi kuivaa alapuolelta. Tosin silloin vettä on jo rakenteessa ja korjaamattomana se aikaa myöten lahoaa.

Netissä törmäsin jonkun lapsuudenkesiään puuveneessä muistelleen tekstinpätkään:

http://mittnyaliv.se/?p=17036" onclick="window.open(this.href);return false;:
Båten vi hade då var en stor, fin Tiedemannkryssare (som pappa höll i ett vackert skick) att husera i, den var som ett litet hus för oss små, och pappa tejpade upp små vita plastmuggar i innertaket om och när det eventuellt regnade in. Vilket kunde vara på olika platser varje gång. Mamma tände fotogenlampor i dunklet och så spelade vi olika sällskapsspel medan regnet trummade mot däcket.


Kirjoittajalle on ollut mieleen jäävä lapsuudenmuisto se, että isä on teippaillut sateella muovimukeja veneen kattoon vuotopaikkojen kohdille. Itse en oikein osaa pitää sitä tavoiteltavana idyllinä.

Alan olla aika vahvasti samalla kannalla kuin veneenveistäjä Viinikainen: kattorakenne korjataan vaihtamalla lahonneet kattokaaret ja rimoitus, päälle asennetaan vaneri, jonka päälle epoksilla kuitukangas. Pintaan valkea maali. Lopputulos on sisäpuolelta entisen kaltainen, ja ulkoa sileä valkoinen pinta. Ulkopuolelta se erottuu alkuperäisestä rakenteesta siinä, että vanhemmiten puun kosteuseläessä maalatusta rimakatosta alkavat erottua rimat kankaan läpi. Vanerikatto ei elä.

Vessan kattokuvassa näkyy lahojen lisäksi vanhan kattovalaisimen runko. Kuuppakin löytyy, paksua prismamaisesti valettua lasia. Johdotus on alun perin vedetty näkyvissä pintaa pitkin, mutta nyt nuo johdotukset vedetään piilossa, laudoituksen ja kattokaarten takana.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 19.01.2014 20:33

Halvempi lienee vetää lasikuitumatto vanerin päälle hartsila, hioa se ja maalata. Vastaavasta epoksi versiosta ei erota mikään eikä kukaan. Lopputulos sama.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 20.01.2014 8:37

No joo, sinällään ei ole merkitystä maksaako aineet muutaman neliön suuruisten kattojen tekemiseen jonkun kympin enemmän tai vähemmän. Tarkoitus kun on tehdä sellainen ratkaisu joka kohtalaisella vuosihuoltotyöllä kestää päästämättä vettä läpi vähintään sen parikymmentä vuotta mitä itse olen ajatellut venettä käyttää.

Katsotaan tekijän kanssa sopivimmat aineet ja menetelmät.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 20.01.2014 15:59

Jossain aikaisemmassa tankkeja käsitelleessä viestiketjussa törmäsin kommenttiin, että dieseltankeissa saa olla läpivientejä tankin alaosassa vain jos ne on varustettu sulkuventtiilillä.

Tässä veneessä näyttää olevan tankkien välillä yhdysputki, ilman sulkuventtiilejä. Kun vene tulee katsastettavaksi, tämä asennus on siis ilmeisesti muutettava siten, että molemmin puolin tulee sulkuventtiilit ja välissä on sitten tuo kumiletku yhdysputkena.

Nuo venttiilit tulevat kyllä käytön kannalta aika hankalaan paikkaan, että niihin pääsee käsiksi pitää irrottaa vuoteiden pohjalaudoitukset. Vaneriset peitelevyt jäävät sentään sen verran auki alapäästä, että asennuksiin pääsee käsiksi niiden alta. Ja ilmeisesti noita venttiilejä tarvitsee käyttää hyvin harvoin, kun niitä ilman on tähän asti pärjätty.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 20.01.2014 23:01

Tuohon tankkien liittämiseen pitääkin perehtyä vähän tarkemmin. Katselin mitä venttiilejä ja liittimiä tuohon olisi asennettava, kaksin kappalein kaikkea tietysti. Monimutkaisen näköinen hässäkkä siitä tulee, ja kaikkien toisiinsa kosketuksessa olevien osien pitäisi ilmeisesti olla vielä haponkestäviä? Löytyykö tuohon edes kaikkea tarvittavaa noilla läpimitoilla. Tulee yhteelle melkoisesti hintaa, ja mietin vain, onko lopputulos yhtään sen turvallisempi kuin tuo nykyinen letku.

Eli ensin siis keskustelemaan katsastajan kanssa, mitä hän tuosta on mieltä. Ei tuohon mitään ylimääräistä viitsi alkaa väkertämään.

Avatar
CC
Viestit: 819
Liittynyt: 17.05.2008 1:50
Paikkakunta: JKLn MLK

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja CC » 21.01.2014 1:52

Ihmettelin itsekseni tämän ketjun alussa veneen painoa... Pituutta ei kuitenkaan ole kuin metrin verran vähemmän, kuin meidän Crisussa, mutta paino alle puolet. No, tuosta kuvasta sen kyllä selvästi huomaa syyllisen, kun katsoo noita hentoisia kaaria ja pikkuruisia runkopalkkeja.
36 Cavalier Crusader, nyttemin uudessa kodissa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 21.01.2014 8:55

Edellisessä kuvassa näkyvät pitkittäispuut eivät muuten ole runkopalkkeja, vaan vuoteiden rungon sivulaudat. Itsekin katselin kalustusta purettaessa, että missäs veneen pitkittäisrunko on, kun veneen perässä on pari metriä ilman runkopalkkeja ja kölipuukin näyttää niin sisältä kuin ulkoakin lähinnä lankulta.

Runkopalkit ulottuvat noin 3,6 metrin mittaisina vain takakajuutan etuosasta konetilan etuosaan. Myöskään keulakajuutan osalla ei siis ole runkopalkkeja. Muotokaaret ovat sinkittyä terästä, runkopalkit, jotka siis muodostavat lähinnä konepedin, taitavat olla puuta. Paksuutta niillä on vain tuuman verran ja korkeutta mitä nyt lie, 6-8 tuumaa.

Veneen runko on kapea, moottori aika lailla veneen painopisteessä keskellä ja runko perästä matala ja pyöreämuotoinen. Perään ei taida kohdistua tässä suuriakaan rasituksia. Vene näyttää olevan muodossaan, joten eiköhän runko ole mitoitettu aikanaan riittävän vahvaksi.

Chris Craft Cavalierissa runko on metrin verran leveämpi ja pohjanmuoto erilainen. Vaatinee siltäkin puolelta aika lailla vahvemman rungon kuin 2,6 metriä leveässä Tiedemannissa. Painoero veneiden välille tulee varmaan varustuksestakin. Tilavuutta CC:ssa kun on paljon enemmän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
CC
Viestit: 819
Liittynyt: 17.05.2008 1:50
Paikkakunta: JKLn MLK

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja CC » 21.01.2014 13:43

Juu, ei mitään tarkoituksella negatiivista tuossa mun edellisessä... Piti muotoilla paremmin, mutta ajatus katkesi, kun rouva hätyytti atk-tukihommiin.
Onhan se toki varmasti ihan sopiva rakenne, kun on tuohon ikään noin hyvin selvinnyt. Ja kulkemisenkin kannalta parempi, kun ei raahaa turhia tonneja mukana. Mutta pointti oli vähän sen suuntainen, että vaikka huomioisi kokoerot kaikilta osin, tuo Tiedemanni tuntuu vähän "mutuarvoja" hentoisemmalta, kun taas meillä rakenne on vastaavaa mutua selvästi vahvempi.
36 Cavalier Crusader, nyttemin uudessa kodissa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 21.01.2014 17:46

Itseäni huolettaa rungossa se, mitä pohjasta mahdollisesti löytyville ruostuneille teräskaarille voi tehdä. Muutama kaari ainakin on ruostunut kölin vierestä. Jos pahasti ruostuneita paikkoja löytyy, niistä pitänee leikata huonot kohdat pois ja niitata tilalle uutta kuumasinkittyä terästä. Ja mikäli pohjasta löytyy ruostuneita ruuveja, niiltä kohdin pitää myös runkolaudoitus uusia.

Veneen kevyistä rakenteista oli veistäjän kanssa puhetta. Viinikainen vahvistaa perälaudan kiinnitystä. Vanha kun oli kiinni polviolla kölipuuhun ja sen lisäksi ainoastaan suunnilleen laudanvahvuisesta rakenteesta tehtyjen poskien kautta muuhun runkoon. Uusi perälauta tulee polvioilla kiinni runkoon myös yläosastaan.

Tässä on vielä paljon paikkoja, joista voi tulla ikäviä yllätyksiä. Oikeastaan kaikki kohdat, missä on rakenne jota ei pääse kunnolla näkemään. Ja osa niistäkin, jotka päällepäin näyttävät hyvältä.

matti
Viestit: 2172
Liittynyt: 12.03.2005 16:31

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja matti » 21.01.2014 21:18

IlkkaL kirjoitti:Edellisessä kuvassa näkyvät pitkittäispuut eivät muuten ole runkopalkkeja, vaan vuoteiden rungon sivulaudat. Itsekin katselin kalustusta purettaessa, että missäs veneen pitkittäisrunko on, kun veneen perässä on pari metriä ilman runkopalkkeja ja kölipuukin näyttää niin sisältä kuin ulkoakin lähinnä lankulta.

Vene näyttää olevan muodossaan, joten eiköhän runko ole mitoitettu aikanaan riittävän vahvaksi.
Talvisäilytyksessäkin on oltu huolellisia, noinkin pitkä vene saattaa talven aikana mennä kissanselälle jos ei ole tuettu kunnolla!

Mikä se poikittaispalkki/kotelo on perähytissä punkkien sivulautojen alla tankkien edessä?

Tankkien yhdysputkesta selviää halvalla kun laittaa molempiin oman täyttöyhteen, jolloin yhdysputki voi olla esim 10mm |+|

Tuleeko tartuntakaiteet uusille katoille kuten aiemmin ulospäin harittaen vai pystyyn? (yksi kaveri tuli vartavasten minulta aikinaan kysymään, että etkait vaan laita niitä kaiteita ulospäin kallelleen? :-) )? Makuasia!

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 21.01.2014 22:04

Siihen poikkipalkkiin on tuettu potkuriakseli peräpäästään. On laitettu tukirakenne siihen mistä rasitukset tulevat.

Kaiteita en ajatellut lisäillä kansille, näyttää siistimmältä ilman. Ruffien katoilla kun on pitkät käsijohteet sekä keula- että peräpuolella, josko ne riittäisivät. Pitää tuosta jutella veneseuran katsastajan kanssa, hyväksyvätkö he tällaisen veneen laituriin ilman kaiteita. Jos uimatason lisääminen auttaisi siihen, että veteen pudonneet saadaan ongittua takaisin paattiin.

Ennen kuin kukaan ehtii kysyä, kuvassa potkurissa näkyvät tuoreimmat rosot sain aikaan löytäessäni Verkkosaaren Kulosaarensillanpuoleisen laiturin pinnan alle jätetyt betoniteräkset. Olin ohjaamassa venettä siihen kylkikiinnitykseen, kun potkuri alkoi kolista rautoihin. Tyhjäkäyntinopeudella, joten odottelin vain että kolina loppui ja työntelin sitten keksillä veneen irti laiturista. Mitähän sellaisiakin ansoja on jätetty pinnan alle ihan avoimen näköiseen paikkaan… ei tullut mieleen että laivalaiturista voi tuollaisia löytyä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 22.01.2014 14:42

matti kirjoitti:Tankkien yhdysputkesta selviää halvalla kun laittaa molempiin oman täyttöyhteen, jolloin yhdysputki voi olla esim 10mm |+|
Eipä tuokaan kovin toimivalta tunnu... kun noissa tankeissa jo on ne paksut yhdysputket, ne siis tulpattaisiin, sitten tehtäisiin uusi yhdysputki molemmissa päissä olevin venttiilein pienemmällä putkella.

Tankit pitää nyt kuitenkin ensin ottaa pois tieltä, että veistäjä mahtuu tekemään perän korjauksia. Katsotaan nyt sitten miten ne tehdään kun uudelleen kasaamisen aika on.

matti
Viestit: 2172
Liittynyt: 12.03.2005 16:31

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja matti » 22.01.2014 20:52

IlkkaL kirjoitti: Mitähän sellaisiakin ansoja on jätetty pinnan alle ihan avoimen näköiseen paikkaan… ei tullut mieleen että laivalaiturista voi tuollaisia löytyä.
Minä löysin viime kesänä Vergin ponttoonilaiturin, sen lännenpuoleisen, polttoainemittarien lähellä, sen vasemmalla puolen, siis tultaessa, on betoni porsas, n.1,5mx3m, olisikohan kaatunut maalaiturin osa tms, noin puolessavälin kohdalla, vettä päällä vain n 1m.
Laituriin tullessa POKS, köli koppasi kiinni, eihän siinä mitään käynyt, mutta ei olisi vaikeaa laittaa laiturin päähän syvyystietoa!
Jossain lukee, että se idempi on purjevenelaituri, mutta sähköjohto oli sillä toisella, niin mentiin piuhan päähän kun oli mahdollista.

Avatar
Kejonen
Viestit: 175
Liittynyt: 19.06.2007 19:53
Paikkakunta: Kotka
Viesti:

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Kejonen » 22.01.2014 23:00

Anna tankkien letkujen olla noin, ja tuudittaudu siihen, että se katsastusmies ei jaksa availla niitä kaikkia luukkuja ja nätiks pedattuja peräpunkkia. Niin mä tekisin =D

Mulla on kolme tankkia ja kaikkien pohjassa hanat. Letkut menee konehuoneeseen jakotukkiin, josta suodattimien kautta koneelle. Paluu menee aina vaan yhteen tankkiin. Senkin jos jaksaisi jakotukin kautta laittaa, niin ei tarvitsis huolehtia mahdollisesta tankkauksen jälkeisestä paluutankin ylitäyttymisestä, joka on kerran tapahtunut :D
iskänKaa ja äiskäKaa tuurinKaa tiusKaa

Vastaa Viestiin