Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Vastaa Viestiin
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.03.2014 12:33

Luin läpi edellä mainitsemani Thomas Larssonin kirjan. Hän kirjoittaa aika paljon eri metalleista puuveneissä ja korostaa, että toisiinsa sopimattomat metalliyhdistelmät ovat usein syynä isoihin korjaustarpeisiin puuveneissä. Myös eri puulajit reagoivat eri tavoin eri metalleihin. Mahonki ei valitettavasti ole helpoimmasta päästä.

Larsson kirjoittaa, että hän on itse käyttänyt 25 vuoden ajan haponkestävää terästä silloin kun on joutunut vaihtamaan sinkittyjä teräskaaria. Syynä tälle on sekä materiaalien saatavuus että käyttäjäystävällisyys, kun haponkestävää terästä käytettäessä hän voi tehdä suuremman osan kaarien muovaamisesta veistämöllä. Erityisesti silloin kun vaihdetaan vain osa kaaresta, on vältettävä metallien suoraa yhteyttä toisiinsa.

Metallikaarien tilalle vaihtoehtona hän mainitsee myös laminoidut saarnikaaret, huomauttaen että 30x30x3 mm teräskaarta vastaa Lloydsin määrittelyjen mukaan 34 mm korkea ja 31 mm leveä liimattu puukaari.

Tiedemannkryssaressa tulee eteen ainakin seuraavia tapauksia kaarien korjaamisessa:
- uusien lautojen kiinnitys vanhoihin teräskaariin. Tällöin on huomioitava että niitit, ruuvit ja mutterit sopivat sinkityn teräksen kanssa yhteen. Joko niittenkin on oltava kuumasinkittyjä, tai galvaanisen parin muodostuminen on muuten estettävä.
- teräskaarien tai niiden osien vaihtaminen. Tällöin on myös huomioitava kaarien ja kiinnitystarvikkeiden yhteen sopiminen, sekä mahdollisesti eri metallia olevien uuden ja vanhan kaarenosan liitos.
- vaihdettavat puukaaret tai niiden osat. Tämä on oikeastaan selkein tapaus, kun voidaan käyttää samanlaisia materiaaleja ja työtapoja kuin alun perin.

Tuossa onkin aika iso osa-alue korjauksista käytäväksi läpi veistäjän kanssa, ennen kuin varsinaiseen korjaustyöhön päästään käsiksi.

Alun perin ajattelemani aikataulu rungon korjaamisesta tänä talvena ei ole mitenkään mahdollinen. Koetetaan nyt ensin hahmottaa mitä kaikkea pitää tehdä, niin aikataulu muotoutuu sitten sen mukaan.

Allt för sjön- messuilla sattui silmään toukokuun lopulla pidettävän veteraanivenetapaamisen juliste, siinä kun näkyy pari Tiedemann-venettä. Olen koettanut selvitellä veneeni historiaa, ja mikäli tuolla tapahtumassa on vastaavia veneitä, niistä saattaisi saada vihjettä miltä veistämöltä omani on lähtöisin. Ja ohjaamon tuulilasien detaljeja voisi myös katsoa, miten se mahdollisesti on alun perin tehty.

Eräs Tiedemannklubbenin aktiivi kommentoi millä veistämöllä on tehty samankaltaisia detaljeja kuin veneessäni, ja myös joissain Sjöhistoriska Museetin arkistosta löytyneissä piirustuksissa on tutunnäköisiä yksityiskohtia. Oman veneeni piirustuksia en sieltä kuitenkaan löytänyt.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 25.03.2014 17:46

Keskusteltiin veistäjän kanssa kaarien korjaamisesta. Totta kai Viinikainen sitä oli jo miettinyt. Vaihdettavien runkolautojen kiinnitykseen hänellä oli ratkaisuna ulkopuolelta ruuvattavat pultit, sisäpuolelle mutteri. Kuumasinkittyjä pultteja löytyy 6mm koossa, mikä näyttäisi olevan hieman suurempi kuin vanhat niitinreiät. Hyväntuntuinen ratkaisu, sen pitäisi toimia kuten alkuperäinen niittauskin.

Teräskaarien kunto näyttäisi nyt katsottuna siltä että kokonaisia kaaria tuskin tarvitsee vaihtaa, vaihtoon voisi arvioida menevän osa pohjatukeista ja mahdollisesti niihin liittyviä kaarenosia. Näissä oltaisiin nyt päätymässä materiaalin vaihtamiseen puuhun. Haponkestävän ja kuumasinkityn kaaren liitos kun taitaa käytännössä olla tekemätön paikka niin, ettei tule korroosion kanssa ongelmia. Ja veistäjä tekee tarvittavat osat sujuvammin puusta kuin teräksestä.

Puukaarissa vaihdettavia ovat pahoin lahonneet kaarien yläpäät. Niitä onkin jo aikaisemmin täydennetty joissain paikoin väleihin lisätyillä sisarkaarenpätkillä. Aikanaan, luultavasti parisen kymmentä vuotta sitten vaihdetut kaarenpätkät ovat jo yhtä huonossa kunnossa kuin alkuperäisetkin.

Liitekuvasta näkyy, että teräs- ja puukaarten paksuuseroa leeholttia vasten on aikaisemmin tasoitettu puukaarten sisäpintaan kiinnitetyillä vanerinpalasilla. Ne näyttävät olevan kaikki mätiä. Tuossa voisi olla toimivampaa tehdä vaihdettavat kaarten päät vähän paksumpina ettei väliin tarvita ylimääräisiä klosseja.

Veneen laudoitus on auennut saumoistaan yllättävän vähän. Leveämpiä rakoja on vain muutamien pohjalutojen väleissä. Uusittavaa laudoitusta pohjassa on ainakin perässä. Keulakajuutan kohta vaikuttaisi parempikuntoiselta. Moottoritilan alustasta ei nyt oikein voi edes arvailla mitään.

Joten kyllä tässä veneessä aika paljon tekemistä jo pelkän rungonkin kanssa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 29.03.2014 7:48

Jatkoin kalustuksen purkamista takakajuutasta. Suurin osa kalustuksen puuosista näyttää uudelleenkäytettäviltä, irroittelin niitä niin ehjänä kuin suinkin. Rauhallisesti käsiruuvimeisseleillä sujuu parhaiten, muutamalla eri kokoisella taltta- ja ristipäisellä. Porakone apuna pilalle mulkkaantuneiden ruuvien irti poraamiseen ja jäänteet pois kiertämällä pihdeillä.

Tapitetut ruuvitkin lähtevät irti aika helposti. Terävällä talttapäisellä meisselillä tappi halki, samalla löytyy aika helposti suunta miten ruuvin ura menee. Sitten tarkalleen ruuvin kokoinen ruuvari käyttöön, niin ei mene ruuvin kanta rikki. Tässä veneessä on vain muutama tuhat noita avattavia tapituksia.

Veneestä kertyy aikamoinen määrä kaikenlaista puun- ja vanerinpalasta ja kapulaa, jotka pitäisi saada jotenkin pysymään järjestyksessä ja tallessa. Uudelleen kasattaessa niistä saa ainakin muodon, jos eivät kaikki ole uudelleenkäytettävissä. Jos nyt otettavista valokuvista olisi apua kokoamisvaiheessa. Ja takasivulle tehtävistä merkinnöistä.

Puukaaret ovat perästä aika kypsässä kunnossa. On siellä sen verran koviakin osa etteivät kaikki ole ihan käsiin hajonneet, mutta peräosasta taitavat mennä kaikki uusiksi laudoitusta korjattaessa. Tammikaaret näyttävät jossain kohdin hajoavan nopeammin kuin mahonkirunko.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
kimsir
Viestit: 356
Liittynyt: 19.03.2013 10:32
Paikkakunta: Kemiönsaari

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja kimsir » 29.03.2014 10:58

Terve


Näyttää kuvien perusteella siltä, että pilssi on maalattu lyijymönjällä. Pitääkö paikkansa ja, jos näin on, niin onko havaittavissa mönjän alla pehmeää mahonkia? Tämä pohdinta vain siksi, että maalaan oman scyllani pilssin mönjällä (mäntyrunko) ja kun varoitellaan, että lahoriski lisääntyy, niin ajattelin kysästä onko Tiedemankryssaressa "mönjän aiheuttamaa lahoa"? Lahoa, joka muodostuu liian tiiviistä maalipinnasta, siten, että vesi ei pääse haihtumaan puusta ulos.

Hienoa kerrontaa projektin etenemisestä, kiva lueskella.

kimmo
HELMIIDA

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 29.03.2014 22:32

Joo, lyijymönjällä pilssi on maalattu. En tuohon mönjän vaikutukseen lahomiseen osaa sanoa oikein mitään. Nimenomaan sillähän veneiden pohjia on maalattu vuosikymmenet. Vähän erikoiselta tuntuu, jos erityisesti lahoa aiheuttavaa käsittelyä olisi jatkettu.

Maalaamisesta on nyt ainakin se hyöty, että pilssi on helpompi pitää puhtaana.

Mahonki muuten lahoaa aika eri tavoin kuin mänty. Tässä veneessä on paikoin, varsinkin keulassa veden yläpuoleisissa laudoituksen osissa mahonki lahonnut siten, että se murenee taltalla veistäessä kaakaojauhoa muistuttavaksi muruksi. Veistäjä kommentoi tavanneensa samankaltaista lahoa jossain muussakin samantapaisella tekniikalla, mahonkilaudoitus tammi- ja teräskaarilla tehdyssä veneessä. Hän epäili, olisiko tammisteevi ja –kaaret osallisina noihin vaurioihin.

Pienemmässä veneessäni oli pohjan laudoitus taas lahonnut tyypillisen mahongin jäätymisvaurion tapaan, puu oli muuttunut näkkileipämäiseksi kuituhötöksi. Sellaista ei tämän veneen pohjasta ole toistaiseksi ole löytynyt. Tässä näyttäisi siltä, että tammikaaret ovat lahonneet ensin, ja mahonki on pysynyt kovempana.

Kaaria vaihdettaessa veistäjä esitti, että puulaji vaihdetaan esim. saarneen. Tammesta ei voi tehdä laminoituja kaaria, sitä kun ei voi liimata epoksilla. Joten vaihdettavissa puuosissa käytetään tilanteesta riippuen mahonkia, saarnea, irokoa ja mäntyä.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 30.03.2014 20:59

Yksi kuva veneestä päältäpäin niin kauan kuin kannen yläpuoliset rakenteet ovat vielä paikallaan. Veneen linjat näyttävät paremmilta kun pressut, heloja ja varusteita on poistettu.

Veneestä puretaan seuraavaksi kaikki sisustus, kone ja laitteistot, kajuutat ja kansirakenteet niin, että että veistäjä pääsee läpikäymään runkoa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 02.04.2014 0:03

Purkaminen niin että osat saa ehjänä irti on työlästä. Osat on ruuvattu kiinni eri puolilta, näkyvät ruuvit tapittaen, piiloon jäävät ilman tapituksia. Kaikkien ruuvien löytäminen on vaikeaa. Pentryn kanssa ähelsin jokusen tunnin ilman kovin näkyvää tulosta, joukon ruuveja irroittaen, ennen kuin oli pakko tunnustaa, että sitäkään ei oikein saa ehjänä irti ennen kuin ohjauspiste vierestä on purettu.

Noissa hommissa mitä itse teen, ei ajan käyttö näpertelyyn niin haittaa. Veistäjän työaikaa tietysti mieluummin käyttäisin sellaisiin töihin joista tulee näkyvää jälkeä.

Kovin kevyillä otteilla ei purkutöistäkään oikein tule mitään. Osa ikkunalaseista hajosi irrotettaessa, sille nyt en oikein mahtanut mitään. Katkoteräveitsellä pitää painaa aika voimakkaasti että sen saa karmin ja lasin väliin ja joku lasi hajosi jo pienestä rasituksesta. Niissä olevia jännitteitä kun en oikein arvaa etukäteen. Rikkoontuneet lasit teippasin kasaan, malliksi uusia varten.

Karmeissa on lahopaikkoja siellä täällä, lähinnä lasin alareunaa vasten olleessa osassa. Eiköhän niistä saa suuren osan korjattuakin.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 07.04.2014 15:53

Sjöhistoriska Museetin arkistosta pisti silmään Stig Tiedemannin 1937 laatimat nätin tasasaumaisen pikkujollan piirustukset.

Tiedemannkryssare kun ei ole kaikkein helpoimpia manöveerattavia ahtaissa paikoissa ja luonnonsatamissa, veneen varustukseen voisi jolla olla tarpeellinen. Jollan olisi oltava hyvin kevyt, mieluummin tarvittaessa käsivoimin uimatasolle ja takakannelle nostettavissa. Taavetteja kun en veneen katolle kaipaa, vaikka niitäkin näyttää joihinkin Tiedemanneihin asennetun.

Tein rautalankamallin Tiedemannin piirustuksen mitoilla. Keulan ensimmäisten kaarien muotoa muutin hieman suoremmaksi, kun alkuperäispiirustusten muuten laudoituksen liittymässä keulasteeviin tulisi hyvin jyrkkä taite.

Veistäjän kommentin mukaan rakenteena voisi olla liimattu rimarunko kevyestä puusta, tai sitten ristiinliimattuna viiluista. Perälauta mahonkia tai irokoa.

Runko tietysti maalattuna valkoiseksi. Itse veneessäkin on nyt tietysti muutamaksi vuodeksi tekemistä, mutta fiilistelin nyt tälläkin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

matti
Viestit: 2172
Liittynyt: 12.03.2005 16:31

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja matti » 07.04.2014 19:49

Tuollaisen jollan voisi varmaan tehdä kuten kanootteja tehdään, joku 6mm rima kuusta tai haapaa ja ohut twilli epoksilla molemmin puolin, tulis kevyt ja (kolhuja)kestävä

http://www.freewebs.com/maryii/apps/pho ... d=26582419" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuo on tehty 6mm kuusirimasta, jäännösrimoista, siksi melko oksaista

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 07.04.2014 22:14

Just tuollaisen rimakanootin valmistustapa voisi olla hyvä.

Kanootti painaa varmaan jotain 30-40 kiloa. Jollassa olisi siis perälaudan ja tuhtojen materiaalilla painon kannalta merkitystä. Mutta tyylistä nyt täytyy pitää kiinni. Jos veneen perälauta ja kansirakenteet ovat mahonkia, kyllä sitten jollassakin...

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 07.04.2014 23:51

Minulla on vähän pienempi tuollainen jolla, mutta se on limisaumainen, mäntyä ja irokoa.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 08.04.2014 10:44

Donna, mitä jolla painaa?

Avatar
Kejonen
Viestit: 175
Liittynyt: 19.06.2007 19:53
Paikkakunta: Kotka
Viesti:

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Kejonen » 08.04.2014 22:04

Kiva jolla, ja hyvä ajatus jättää laittamatta se taavetteihin roikkumaan. JOtenkin kun ne taavetit ei minusta oikeen sovi pieniin (10 metrisiin) linjakkaisiin veneisiin.

Mutta miten niin Tiedemannkryssare on vaikeasti hallittava ahtaissa paikoissa. Kyllä mun vene ainakin menee just sinne minne sen haluaakin saada menemään, niin pakilla kuin eteenpäin mentäessä. Oikeastaan se on satamassa kyllä oikeen tosi hyvä ajettava. Tosin nythän on kyse vaan yhdestä yksilöstä =)
iskänKaa ja äiskäKaa tuurinKaa tiusKaa

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 08.04.2014 22:54

Joo, kyse on yksilöistä, niin veneissä kuin kippareissa… Itselläni kun on ei ole muuta kokemusta saman tyyppisen veneen operoinnista kuin se vähä mitä syksyllä Tiedemannilla ajoin, huomasin siinä että tuon veneen ajamisessa on minulle vielä paljon opeteltavaa.

Ilmeisesti Tiedemann liikkuu niin kuin kaikki muutkin akselivetoiset ja peräsimelliset veneet, mutta aloittelijalle sen liikkumisominaisuudet tuntuivat todella paljon rajatummilta kuin pienemmät veneet jotka tähän verrattuna saan pyörähtämään vaikka paikallaan.

Tiedemannin sain sentään laituriin paapuurin puolelle kylkikiinnitykseen, käyttäen hyväksi sitä että pakilla vene kääntää peräänsä paapuuriin, mutta se, miten olisin veneen saanut muuten laituriin ilman kansihenkilöä jäi kyllä mysteeriksi...

Tunnustan ihan suoraan, että varmasti oli kyse kipparin kokemattomuudesta!

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 13.04.2014 1:02

Veneen ylärakenteissa ja sisustuksessa on useampia kohtia, joissa lahovauriot on peitetty päälle kiinnitetyillä peitekappaleilla. Päällepäin siistillä kulmavahvikkeella tai levyllä peitetyt rakenteet ovat sisältä märkää mujua. Ja saumoja on siistitty reilusti pursotetulla sikafleksillä. Päällepäin vauriot näkyvät irti korkanneesta lakasta ja jostain sivulta harmaantuneesta puusta.

Rakenteet otetaan irti niin isoina kappaleina kuin suinkin, poikki vanhojen saumojen kohdalta. Sarjojen irrottaminen kansirakenteesta ruuvit avaamalla ei näytä onnistuvan, niiden sisäpuolelta tehtyihin ruuvauksiin on sotkettu sikaflexia niin huolella, ettei useimpia ruuveja saa kierrettyä auki. Paras ratkaisu näyttäisi olevan sahata kansi sarjojen sivusta auki ja irrottaa sarjat listoineen. Sarjat puhdistetaan sitten irrallaan.

Osa sivusarjoista on niin huonossa kunnossa, että ne täytyy uusia. Ohjaamon avotilaa vasten olevat sarjat ovat aika hyvässä kunnossa, mutta kajuuttojen ja kotelorakenteiden kohdalta menee osia uusiksi. Samoin vanerilevyrakenteista menee suurin osa uusiksi. Jotkin osat taitaa olla mahdollista korjata viiluttamalla, sikäli kun ne saa ehjänä irti.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Vastaa Viestiin