Tiedemannkryssare

[IlkkaL]

Ikkunalaseista suorat ovat lasia, kaarevat muovia. Siis polykarbonaattia tai akryylia. Lasit on liimattu sikaflexilla tai vastaavalla karmin kyntteeseen. Päällyspuolella ei ole kittausta tai listaa, vaan vesi valuu suoraan lasin alareunan yli kyntteeseen. Ei karmin alakynte toisaalta näytä sen lahommalta kuin muutkaan sivut. Yhtä epämääräisiä pintoja kaikki. Ja ilman listoja tai kittauksia tehdyt lasin kiinnitykset näyttävät lähempää katsottuna aika epäsiisteiltä. Valkoisen listan nuo kaipaavat reunaansa. Tai edes kitin.

Yritin irrottaa yhtä ohuella katkoteräveitsellä, mutta säröille se räsähti. Jos edes osan saisi ehjänä irti, ettei tarvitsisi kaikkia uusia.

Saa nyt aikanaan nähdä, minkä verran noista vanhoista hyttirakenteista on käyttökelpoisia. Ei kovin fiksulta tunnu sekään, jos niitä jouduttaisiin viiluttamaan kummaltakin puolelta. Kovin pienistä tilkuista noita ei viitsisi kasata. Sen verran iso työ noiden kanssa joka tapauksessa on, että lopputuloksen on kyllä syytä olla siisti.

[IlkkaL]

Perälaudan nurkista ja tukirakenteistakin löytyi märkää muhjua ja uretaanimassalla ja silikonilla täytettyjä koloja. Perälauta siis irrotetaan sekin, että lahot saadaan korjattua saumoista. Ja kun se kerran otetaan irti, tehdään saman tien kokonaan uusi. Suurempi työ olisi alkaa paikkaamaan ja pinnoittamaan vanhaa perälautaa.

Rungon ylin lauta näyttää myös sen verran epämääräiseltä, että taitaa mennä kokonaan vaihtoon. Muista laudoista vaihdetaan sen mittainen pätkä takapäästä mitä laudan kunto vaatii.

[Kejonen]

Hieno venehän se on. Ei noita Tiedemanneja Suomessa vastaan ole tullut kun toi sun. Mullakaan ei ole kuin puoliks, kun on runko vaan Tiedemannin kynästä, tosin Jonassonin veistämöllä tuunattuna. Ilmeisestikkin juuri noiden törmäyslistojen poisto on ollut osa sitä muutosta. Toi perän lista mikä mulla on, niin se on hyvä. Se ottaa hyvin vastaan monessakin paikassa, kun toi rungon muoto on tuolta perästä tollanen ulkoneva. Kuvasta poiketen, siinä on nykyään päällä happonen lattalista. Myös rungon perässä on happonen lista/ levy pystysuunnassa kuin amerikan pikaliippareissa ikään. Ei kuulu tiedemanneihin, mutta sopii tyyliin ja suojaa tota laudotuksen peräkulmaa hiukan, että se ei mene puulle, jos sen johonkin kolhasee. Vesilinjassa oleva lista jota mulla ei ole, ei minusta ole kuin tiellä, niin telakoitaessa tai vesilinjaa maalatessa jnejne. Roiskeen poistajaksikaan siitä ei ole, kuin korkeintan 2ms tuulessa. Että ota pois vaan ;)


http://www.mys.fi/index.php?filename=f1 ... 1334751994

[Kejonen]

Nyt näkyy perän listatkin. Toi ylempi lista, mikä on koko veneen mittainen, on aluminia ja keskellä kuminen profiili. PItäis uusia se vastaavan malliseen mutta parempa kuntoseen. Mutta olkoon vielä toistaseks, kun muistaa vaan tilkitä vuotokohtia, että ei vesi mene sisään.

[IlkkaL]

Kejonen, kyllähän tuon veneesi on rungon muodoltaan aivan Tiedemann, ja varsin siistit 60-luvun hyttirakenteetkin. Hieno vene. Rakennuskuvista pisti silmään, että onko vene kokonaan puukaarilla tehty? Näyttäisi että muotokaaretkin ovat puuta.

[IlkkaL]

Vielä muutama kuva takakajuutasta. Alkaa jo nämä mätien laudanpäiden kuvat riittää... Seuraavana on edessä puutavaran hankkiminen. Useampia kymmeniä metrejä mahonkia nyt ensi alkuun rungon korjauksiin. Ja joitain tammikaaria on myös vaihdettava. Ja kansista menevät uusiksi myös alusvanerit, sen verran paljon lahoja paikkoja löytyy eri puolilta. Tukirakenteista osa voitaneen säilyttää. Tosin tässä alan tulla hieman skeptiseksi mahongin kanssa, se voi näyttää pinnalta aivan hyvältä mutta olla muutaman millin päästä pinnasta märkää ja mätää.
Veneessä kun näkyy monissa kohden vanhoja korjauksia joissa on vaihdettu vain mahdollisimman pieni pala puuta, laho on sitten jatkunut uudelleen vanhassa laudassa ja viereisessä paikkapalassa. Myös kosteuden kulku rakenteisiin pitäisi selvittää ja korjata, eikä vain vaihtaa puuta lahon tilalle. Muuten on ennen pitkää edessä sama tilanne.

Kuvissa näkyy myös ohjausjärjestelmän vipuja. Ohjaus toimii sinällään ihan hyvin ja vene kääntyy aika kevyesti. Lähinnä järjestelmän ominaisuudeksi kai on luettava se, ettei vene pidä suuntaansa kun ruorin vapauttaa. Kun tuo järjestelmä pitää kuitenkin purkaa runko- ja kansitöiden tieltä, sen voisi päivittää hydrauliohjaukseksi.

Kajuutan takaseinä ei ole vaneria vaan leveää mahonkilautaa. Aika ohutta tavaraa, mutta säilynyt halkeilematta. Kosteutta siihen on päässyt yläkautta, toivottavasti ei ole yläreuna lahonnut kattopalkin takaa. Ruffin katossa nyt on tuoretta hometta. Sivusarjojen saumat näyttävät aukeilleen. Saa nyt nähdä miten paljon niistä menee uusiksi.

[IlkkaL]

Nyt on sitten perälauta palasina. Sisäpuolelta katsoen aika siistiltä näyttänyt perälaudan tukiristikko ja posket ovat lahoja. Tukírakenteita on joskus korjailtu puunpalasia vaihtamalla, osin pelkillä liimaliitoksilla. Vaikea sanoa mikä tuota rakennetta on pitänyt kasassa. Toisaalta, ei tuohon perälautaan ole kovin suuria rasituksia kohdistunutkaan. Laudan vahvuisesta tavarasta tehtynäkin tuo sentään on pysynyt koossa. Yleisratkaisuna näyttää olleen valkoisen sikaflexin pursottaminen auenneisiin perälaudan, kylkien ja kannen saumoihin. Aikansa tuo näyttää pitäneen veneen päällepäin siistin näköisenä, mutta kaikki tuollaiset saumakohdat ovat sisältä lahoa mujua. Paikkapaloja on rakenneltu liitosten sisään kaikenlaisesta täyteaineesta, poikkisuuntaan liimailluista puunpalasista, tikuista ja pursoteltu myös uretaanimassalla.

Perälaudan Viinikainen tekee oikeaan muotoonsa irrallaan jigissä. Perälauta tehdään mahonkilaudoista levyksi liimaamalla, kaksinkertaiseksi, ja jonkun verran vahvemmaksi kuin vanha. Rungon sisäpuolella olevaa ristikkohässäkkää yksinkertaistetaan. Posket menevät kokonaan uusiksi, samoin kylki- ja pohjalautojen päät. Tässä vaiheessa pitää myös huomioida uimatason kiinnitysrakenteet niin, että se saadaan tukevasti kiinni perälautaan ja runkoon.

Perälautaan tulee siis rakenteellisia muutoksia, mutta tässähän tuo vanha poistettava rakenne tulee samalla dokumentoitua. Kuten aikaisemmin kirjoitin, venettä ei museokunnosteta, vaan se korjataan toimivaksi käyttöveneeksi. Tästä syystä en näe tarpeelliseksi korjata aivan samanlaiseksi sellaisia rakenteita, jotka eivät ole tähän astikaan toimineet. Nyt tehtävä korjaus edustaa tämän päivän puuveneenveistäjän osaamista. Ehjät rakenteet säilytetään, mutta ne rakenteet jotka joudutaan korjaamaan, korjataan niin kuin ne tämän päivän ammattitaidolla parhaiten voidaan tehdä. Lahoja lautoja ja toimimattomia rakenteita ei museoida.

Minulle olennaisinta on, että veneen kaunista muotoilua ei pilata, ja siitä tulee turvallinen ja käyttökelpoinen niihin olosuhteisiin mitä Suomenlahdella voi olettaa kesäveneilyssä eteen tulevan.

[IlkkaL]

Kävimme eilen veneenveistäjän kanssa läpi detaljeja. Viinikainen kommentoi jo aikaisemminkin, että syy partaan lahopaikkoihin on ilman parraslistaa toteutetussa rakenteessa, jossa huonosti suojattu vanerin pääty pääsee imemään vettä suoraan rakenteeseen. Nyt perälaudan purkamisen jälkeen tuon näkee selvästi, kannen alusvaneri on reunastaan aivan sormiin murenevassa kunnossa. Sisäpuolella kun leeholtin taakse jää vielä huonosti tuulettuva kolo, lahoa on partaalla lähes koko veneen matkalla.

Rakennetta muutetaan siten, että siihen tulee parraslista. Maalatun kyljen ja käsittelemättömän tiikkikannen väliin tulee siis lakatut mahonkiset parras- ja varvaslistat.

Liitteessä kuvat nykyisestä partaan rakenteesta ja periaate siitä miten se tehdään uusiksi. Keulapuolelle tuohon vielä reelinkilauta päälle. Vanha reelinkilauta, sikäli kuin sen saa ehjänä irti.

[Northling]

Moro

Vanhemmissa Scyllissä on alemmassa kuvissa kuvattu rakenne (ilman tuota tuuletusrakoa leeholtissa) ja silti laho pääsee joskus iskemään vanerin reunaan. Se johtuu siitä kun parraslistan ja scadecklistan sauma uittaa vettä suoraan vaneriin. Meille Ottilianaan rakennetta muutettiin niin että scandecklista tulee parraslistan päälle eili siinä ei ole pystysuoraa saumaa, josta kannelta valuva vesi pääsisi vuotamaan vaan sauma on vaakatasossa ja toivottavasti vuotoriski on pienempi.
Tuo varvaslista on kanssa yksi lahon lähde jos vesi makaa siinä listan takana jo lakassa on naarmu tai halkeama. Eli varvaslistassa pitää olla runsaasti byykatteja ja oikeissa kohdin ettei vesi missään tilanteessa makaa kannella.

Nortti

[IlkkaL]

Muutama vuosi sitten pikkuveneeni kantta tehtäessä esitin veistäjälle juuri nuo samat kysymykset mitä Northling tuossa esitti, sekä Parraslistan yläpuolisen sauman kestävyydestä että varvaslistan pätkimisestä. Veistäjän kommentti oli silloin molempiin, että ei ole ongelma.

Pari kesää venettä käytettyäni alan kyllä uskoa veistäjän näkemykseen. Parraslistan kiinnitykseen ei ole jäänyt sellaista saumaa josta vesi pääsisi rakenteeseen, ja kun nuo pinnat on lakattu normaalissa keväthuollossa, vesi valuu siististi lakkapintaa pitkin pyöristetyn parraslistan yli. Loivasti perään päin viettävä käsittelemätön tiikkikansi kuivaa sateen jälkeen aika nopeasti, perästä tietysti hitaammin kuin keulasta, mutta lakan irtoamista listoista tai muuta vihjettä siitä, että rakenne ei toimisi en ole huomannut. Käyttökokemusta on tosin vasta pari kesää.

Tiedemannissa on vanhastaan ollut varvaslistassa vain heti reelingin jälkeen yksi aukko partaalla ennen perää. Parrasta ei vielä ole avattu, mutta sikäli kun tuota pystyy arvioimaan, ei vesi ole tullut läpi varvaslistan alta vaan vanerin päädystä.

Liitekuvana pikkuveneeni parras. Tiedemanniin tulisi siis muuten samanlainen rakenne reelingistä peräänpäin, mutta siinä varvaslistan alla olisi lakattu mahonkinen skantäkkilauta. Samalta näyttävä rakennehan tuossa on ennenkin ollut, sillä erotuksella että mahonkilauta on jätetty ainakin viime vuosina käsittelemättä.

Asiaan pitää palata tarkemmin sitten kun partaita otetaan auki kyljiltä.

[petrin]

Kiitokset mielenkiintoisista rakennekuvista ja vinkeistä! Mielenkiinnolla seuraan projektia.

Rakentelen juuri itse Scyllaan uutta kantta, kun vanha lahonnut juurikin tuosta saumasta Nortin esittämällä tavalla. Tuumailin vähän saman suuntaista, mitä käsittääkseni Ottilianassa on, kuva liitteenä (ymmärsinkö oikein?). Onko Ottilianassa lisäksi vielä joku törmäyslista tms. parraslistan päällä reunassa?

Lisäajatuksena oli jonkinmoinen kevyt lasikuitukangas (kuvassa sininen väri) tiikin ja vanerin väliin niin että ulottuu myös vanerin reunan yli ja jää parraslistan taakse piiloon.

Hyvä että tuli tuo leeholtin yläpuolen tuuletus esille, onkohan uudemmissa Scyllissa jotain porattuja reikiä tms. tai kuinka tarpeen se mahtaa olla?

scylla-kansirakenne.jpg

[Northling]

Moro Petrin

Just noin kuin kuvassasi on. Ei ole erillistä törmäyslistaa mutta parraslista on 25x40 mm ja scandeck-laudan kulma on reilusti pyöristetty.
Toiset ovat vanerikannen päälle, teakin alle laittaneet kuidun, meillä tuli pelkkä epoksointi.
Leeholtissa ei ole lisä-tuuletusta, se on 25 mm:n paksun kaaren verran kylkilaudasta, irti kuvittelisin että se sillä tuulettuu.

Nortti
Ps. Mitäs scyllaa Petrin kunnostelet? oletko Yhdistyksen jäsen jo?
https://www.facebook.com/Scyllapurjehtijat" onclick="window.open(this.href);return false;

[petrin]

Kiitoksia vastauksesta! Nyt kun koko kansi (pl. ruffi) alkaa olla purettu, on aikaa tuumailla miten kannesta / kannen ja rungon saumasta saisi pomminvarman ratkaisun.

Kyseessä vm. 1978 Iso-Scylla (33), jonka hankin nyt syksyllä (liityin myös juuri seuraankin).

Ensi kertaa puuveneen kapteenina täältä foorumilta saa kullanarvoisia vinkkejä.

Petri.

[Kejonen]

Juu mulla on kokonaan puukaarilla tehty. Hytti on ihan veistäjän ja tilaajan omia suunnitelmia. Täysin erimallinen hytti kuin Tiedemanneissa yleensä, mutta minun silmään sopivat hyvin.

Tuo sun lakattu parraslista ajatus vähän pelottaa tai kuulostaa siltä, että se on skraiduilla kokoajan, vaikka kuinka fendareiden kanssa pelais. Laita sen lakatun listan tilalle käsittelemätön tiikki tai sitten rst lista sen päälle, sitten se kestäis??

[Kejonen]

Tollanen kuva löyty muutaman kesän takaa albumeistani.