Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.07.2015 20:28

Veistäjä vaihtaa nyt partaalta kylkilaudoitusta, niitä vaihdettavia lautoja jotka ovat hyvällä työkorkeudella rungon ollessa oikein päin. Samalla tällä parannetaan sitä, että runko pysyy muodossaan käänneltäessä. Tästä alaspäin muutama lautakerta onkin säästettävässä kunnossa, ennen kuin vesilinjan alapuolella alkaa taas olla epämääräisempää. Keskiveneessä myös vanhoista tammikaarista osa on kohtalaisen hyväkuntoisia.

Kannen alusvaneri on tälläkin osalla aika haurasta, samoin sen päällä näkyvä mahonkinen skantäkkilista. Toisin kuin aikaisemmin kirjoitin, kansi on ilmeisesti ollut alapuoleltaan vaneroitu alunperinkin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.07.2015 22:17

Kuvittelin, että pentteri olisi irrotettavissa yhtenä kalusteena. Se on kuitenkin rakennettu paikalleen niin, että jokainen osa on kiinnitetty erikseen. Välissä kaikenlaista pientä tukipalaa, kiilaa ja valkoisessa homeessa ja muussa töhkässä olevia vanerilevyjä. Laatikot, kalusteen etusarja ja muut näkyville jäävät pinnat ovat kohtalaisen siistejä. Ohjaamoa päin oleva laipio joka muodostaa kalusteen sivuseinän taas on umpilaho, ja sohvan puoleinen päätykin on aika risa.

Taas jatkuu sama varastointikysymys, miten kappaleet saadaan säilytettyä niin että ne taas tarvittaessa löydetään aikanaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.07.2015 20:07

Pistäydyin tänään veistämöllä, ja veistäjä olikin päässyt uuteen vaiheeseen. Uutta kylkilaudoitusta on asennettu paapuurin puolen peräosalle ja samalla kyljelle tuli kiinniliimatuksi ensimmäinen kohta jossa uusi laudoitus liittyy vanhaan. Muoto näyttää kiinni laitettuna varsin linjakkaalta, nyt jo hieman hiottunakin. Mukava nähdä valmiin näköistä pintaakin muutama neliömetri, vaikka tuollakin alueella on vielä monia työvaiheita tekemättä. Kokonaisuudesta tuo on vasta pieni nurkka.

Perälaidassa näkyy merkittynä sivun törmäyslistan paikka, että se saadaan samaan korkoon aikaisemman kanssa. Etupään osalla se täytyy merkitä laudoitukseen. Kylkilaudoituksen paksuus tulee vanhojen lautojen paksuuden mukaan, 19mm tällä kohtaa. Vesilinjasta jyrkimmän taivutussäteen kohdalta puuttuu vielä muutama lauta. Laudan leveyden matkalla kuperuus on niin suuri, että veistäjä joutunee höyläämään laudoituksen sisäpuolelle tuon muodon. Tuskin sitä pelkästään pasuttamalla saa aikaan.

Teräksisten muotokaarien väli veneessä on n. 60 cm, ja niiden väleissä kaksi puukaarta. Viimeisestä puukaaresta perälautaan on jonkun verran pidempi väli, mutta kaarien paikat ja määrä pidettiin ennallaan. Eiköhän tuo perä kestä siinä missä ennenkin.

Uusi khayalaudoitus on huomattavasti vaaleampaa kuin vanha hondurasmahonki. Runkolaudoituksessa sillä ei ole niin väliä. Sisäpuolelle tulee näkyville osille karneeraus, ulkopuolelle maalaus. Ja jossain komeron taustassa väriero ei haittaa. Lakattavissa hytti- ja sisustusrakenteissa täytyy sitten aikanaan tasata väriä petsaamalla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.07.2015 20:37

Sisäpuolelta puuttuu vielä tukiklossit liitosten kohdalta. Kiinnityspultit on nyt vaihdettu täsmälleen oikean mittaisiin, pohjalautojen kiinnitystähän ensin mallattiin hieman liian pitkillä pulteilla. Tähän mennessä pulttien paikat ovat sattuneet hyvin vanhoihin reikiin. Laudoitus on liimattu yhteen ja puukaariin epoksilla.

Ulkopuolella pulttien päät tarvitsevat isompikokoiset tulppaukset. Puukaarien ruuvien kannat menevät saman kokoisilla tulpilla kuin aikaisemmin.

Metallikaarten laudoitusta vasten tulevat taustat maalataan ruosteenestomaalilla, näkyviin jäävät maalataan harmaalla ferrexillä tai jätetään maalaamatta, kunnosta riippuen.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.07.2015 21:37

Vanhan tiikkikannen rakenne näkyy parhaiten peräkajuutan takaosassa, jossa peitelistan alta näkyy kannen poikkileikkauspinta. Kuvassa oikealla peräkannen kuningaslauta. Tiikkirimojen kiinnitys on ohuilla nauloilla pontista ja tulpatuilla ruuveilla läpi. Alusvaneri on varsin ohutta tavaraa.

Partailla, jossa kannella on liikuttu enemmän, on kannen paksuudesta kulunut useita millejä pois. Mahonki on tässäkin kuluessaan haurastunut. Tiikki taas on 60 vuoden jälkeenkin hyvin sitkeää.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 04.09.2015 1:17

Paapuurin puolella on päästy jo sen verran pitkälle että voin esittää jonkunlaisen arvion siitä, kuinka paljon sillä puolen tulee uusittavaa. Pohja on vähintään rimoitettava kauttaaltaan, ja sikäli kun se on veneen keskiosassa ja keulassa samassa kunnossa kuin perässä, sen laudoitus tuntuu järkevimmältä uusia kokonaan.

Tammisen keulasteevin ja kölipuun liitos on auennut, ja steevistä on uusittava ainakin alaosa. Paapuurin kylkilaudoituksessa on keulan puolella kelvollisenkin näköistä laudoitusta, ehkä noin kolmen neliön verran. Kaikkiaan veneessä on kylki- ja pohjalaudoitusta jotain nelisenkymmentä neliötä.

Etukajuutan etusarja menee suurimmaksi osaksi uusiksi, sivusarjoissakin on haurastuneita ja lahonneita osia. Otetaan osat mahdollisimman ehjinä irti ja katsotaan miten paljon niissä on säilytettävää. Peräkajuuutta näyttää hyväkuntoisemmalta, ja pähkäilen, jos sen saisi kokonaisena irti.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 06.09.2015 15:42

Uusittava kylki- ja pohjalaudoitus tehdään samalla lautajaolla kuin alkuperäinenkin. Jyrkimmän poikkileikkaussäteen kohdalla perässä tämä tarkoittaa sitä, että muutamaan lautaan joudutaan veistämään koveraa muotoa aika paljon, eikä aikaisemmin hankitussa lautatavarassa ole siihen riittävästi paksuutta. Niihin siis hankitaan nyt paksumpaa puuta.

Saarnikaarten laudoitusta vasten tulevien sivujen hienosäätö tapahtuu vasta tässä vaiheessa, veistäjä muotoilee kaarten taustat laudoitukseen sopivaksi. Vaikka kaaret muotoiltiin paikalleen käyttämällä veneen kylkeä jiginä, vanha kylkilaudoitus oli jo sen verran ohutta että se on antanut silminnähden periksi kaaria sitä vasten painettaessa. Nyt sitten kaarista veistetään ylimääräiset pois, ja uusi laudoitus saadaan tiukasti kiinni sekä teräs- että puukaariin.

Rungon muodon määräävissä teräskaarissakin näyttäisi olevan pientä heittoa, käsityön jälkeä. Ei ole ollut ihan millimetrin tarkkaa silloin 50-luvulla venettä rakennettaessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 08.11.2015 0:39

Tämä päivä meni Suomenlahden Puuveneilijöiden venesähkökurssilla. Oli aika hyvä muutaman tunnin tietopaketti veneen sähköjärjestelmien perusteista. Ei tuon kurssin tiedoilla kyllä sähköasioista suunnilleen nollasta lähtiessä vielä tämän kokoisen veneen sähköjärjestelmää rakenneta, mutta hyvän yleiskäsityksen tuolta sain erilaisista huomioitavista asioista ja suunnittelun ja toteutuksen periaatteista. Järjestäjiltä erinomainen suoritus. Kiitokset Tero Lehdelle, Aleksi Peltomäelle ja Mika Vanhalalle.

Veneen pituussuuntaiset johtoreitit tässä näyttäisivät järjestyvän hyvin kummallekin sivulle partaille, kannen alle. Sinne tehdään putkitukset, niin väljiksi että niissä on tilaa myöhemmillekin asennuksille. Poikkisuunnassa päästään hyvin liikkumaan moottorin etupuolitse. Tässä veneessä vanhatkin asennukset on piilotettu laipioiden, kotelointien ja ohjauspulpetin taakse, mutta kun asennuksia on tehty pitkin veneen ikää, kaikkein selvimpiä nuo johtovyyhdet eivät ole. Asennukset menevät nyt tässä alusta pitäen uusiksi, on niillä jo sen verran ikää. Ja sieltä täältä ohjaamon puolelta löytyy kytkimiä joiden käyttötarkoitus tällä hetkellä on minulle täysin hämärän peitossa.

Sähkökurssin parasta antia minulle oli järjestelmän perusrakenteen lisäksi se, millaista laatutasoa käytettävien osien kannattaa olla, ja mitä ominaisuuksia laitteista kannattaisi löytyä. Johtotyypit, sähkötaulun rakenne, akkutyypit ja asennus sekä mitoitus, maasähköjärjestelmän periaatteet ym. Hyvä tietopaketti kaiken kaikkiaan. Omat isot kokonaisuutensa sitten aikanaan ovat myös lämmitys- ja navigointijärjestelmät.

Veistäjä teki aikanaan pikkuveneeseeni sähköt. Siinä järjestelmä on kyllä kertaluokkaa yksinkertaisempi, mutta hyvin toimiva systeemi siihenkin tuli. Samalla periaatteella tässäkin kuitenkin toimitaan, jo rungon ja laipioiden rakennusvaiheessa mietitään eri asennusten, akustojen ja laitteiden tarvitsema tila, että jälkikäteen tehtäviä kotelointeja ja peitelistoituksia tarvitaan mahdollisimman vähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 30.12.2015 1:35

Ja taas projekti edennyt muutaman laudan verran. Kylkilautaa taivutetaan oikeaan muotoon paikallaan veneen runkoa vasten. Laudassa on enemmän leveyttä kuin välissä johon se sovitetaan; kiertyvä lauta vaatii aihiolta leveysmittaa.

Vesilinjan paikkeilla perässä tarvitaan lautoihin enemmän paksuutta kuin muualla laudoituksessa, että laudoissa on varaa höylätä niitä sisäpinnalta kourumaiseksi. Käsihöylällä tehtävää työtä, sähkötyöstökoneista ei tuohon oikein ole sopivaa välinettä.

Perälaudassa on hieman ylimääräistä leveyttä, veistäjä muotoilee perälaudan oikeaan leveyteen vasta sitä mukaa kun sovittaa kylki- ja pohjalautoja paikoilleen. Myös uusittavissa puukaarissa on jokunen milli pois veistettävää jyrkimmin kaarevalla kohdalla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 31.12.2015 0:28

Olen tässä parin vuoden aikana koettanut pikkuhiljaa selvitellä veneen historiaa.

Jotain on selvinnyt, mutta ei kovin paljoa aivan varmaa. Veneen mukana tulleista papereista selviää, että edellinen omistaja S. Pullinen oli ostanut veneen syksyllä 1990 sitä edeltävältä ruotsalaiselta omistajalta J. Josefssonilta. Vene oli tässä vaiheessa ollut helsinkiläisellä Lindgrenin telakalla.
Veneen nimi oli kauppakirjapapereissa M/Y Flamingo. Saman nimiseen ja samanmittaiseen veneeseen löysin viittauksen Östhammarilaisen Henry Linussons Båtbyggeri-veistämön historiaa käsitteleviltä sivuilta

http://www.beckermarinette.se/henrylinu ... ggeri.html

Valmistusvuosi tosin poikkeaa muutamalla vuodella veneeni tiedoissa olevasta vuodesta 1953, mutta tällaisessa veneessä koko projekti suunnitelmista valmiiksi nyt on voinut hyvinkin kestää jonkun kolme vuotta, vuoteen 1956. Linussonin veistämän veneen suunnittelijaksi on sivuilla esitetty S.Tiedemann ja O.Enderlein, mikä hieman ihmetyttää. Stig Tiedemann oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa suunnitellut vuosikausien ajan tämän tyyppisiä moottoriveneitä, joten miksi tyypillinen tiedemannkryssare olisi myös Enderleinin nimissä.

Näillä tiedoilla en nyt vielä uskalla väittää, että kyseessä olisi sama vene, mutta tähän mennessä paras arvaus tuo kuitenkin on. On tuossa kuitenkin aika monta yhteen natsaavaa tietoa; Tiedemann suunnittelijana, veneen nimi ja mitat sekä vuosiluvut suunnilleen.

Pulliselta kuulemani kertomus veneen historiasta ei taas täsmää kovinkaan hyvin tuon yllä olevan kanssa, olisiko hänelle sitten välittynyt jotain edellisen myyjän myyntipuheita. Täytynee joskus koettaa selvittää tarkemmin Ruotsista esim. tuon Linussonin veistämön tekemän veneen ensimmäisiä omistajatietoja. -Veneen historiatiedot minulle nyt ovat lähinnä osastoa olis kiva tietää, eivät ne tähän projektiin sen enempää vaikuta. Mutta olishan se kiva tietää...

Liitän tähän yllä mainituilta sivuilta vielä kuvan Linussonin veistämön mainoksesta, kuvassa Jac M Iversenin suunnittelema 13-metrinen M/Y Gunilla, ikä samaa luokkaa kuin veneelläni. Kovin samannäköisiltä veneiden piirteet näyttävät, olipa suunnittelijana sitten Iversen tai Tiedemann.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 28.01.2016 18:35

Pistäydyin taas Viinikaisen verstaalla katsomassa mitä viime aikoina on tapahtunut. Muutama lauta lisää kylkiin kiinni, ja kiinnitettyjen lautojen ruuvauksia ja tapituksia. Tehtävää pintaa tuossa veneessä on paljon, joten samanlaisia työvaiheita riittää. Ei oikein mitään uutta kuvattavaa, styyrpuurin puolella pari lautaa vapaalaidassa on perään asti säilytettävän kuntoisia, kun paapuurissa peräosalla kaikki laudat menivät uusiksi.

Mainostan sitten tässä vielä näin venemessujen lähestyessä hieman VeneenVeistäjä -lehteä, sen numeroita kun on perinteisesti ollut puuveneenveistäjien osastolla kohtuulliseen hintaan saatavilla. Veistäjä Viinikainen kun kysyi kirjoittaisinko tästä paatista jotain tämän vuoden numeroon, kirjoittelin sinne sitten pienen jutun. Saas nyt nähdä montako numeroa sitäkin lehteä vielä ennättää ilmestyä ennen kuin Tiedemannin kölin alla on taas vettä… Niin, ja epäilemättä lehdestä löytyy muutakin korkeatasoista sisältöä.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 15.02.2016 23:56

Kävin venemessuilla. Vaikutti niin kuin siellä olisi ollut paljon enemmän veneitä kuin viime vuonna, enimmäkseen kyllä muoviveneitä. Kunnostettuja ja uusia puuveneitäkin oli kyllä enemmän kuin edellisvuosina.

Kaikkein omaperäisimmältä vaikutti vene, jonka runko ilmeisesti on alumiinia, ja kyljet varmaankin jotain haponkestävää. http://www.titoboats.fi/ Oli kai esitelty venemessuilla jo vuosi sitten, mutta ei silloin sattunut silmääni. Kiinnostava se oli mielestäni sen puoleen, että se oli just sellainen vene jonka ideaa en itse ymmärrä ollenkaan, mutta joka jollekin toiselle voi olla täydelleen sellainen mitä hän tarvitsee. Vene oli takaa avoin, ja varmaan peräaalto lyö suoraan koko kannen yli, mutta se lienee konstruktiossa ajateltu, ja kai se vesi sieltä myös valuu poiskin. Oli aivan valmiin näköinen venemalli. Ulkonäöltään täysin moderni. Muotoilultaan hallittu kokonaisuus. Varmaan just sopiva johonkin sukeltajien käyttöön tms, kun vapaalaitaa ei ollut nimeksikään. Tuollaiseen pääsee nousemaan vedestä helposti.

Puuveneitäkin oli tosiaan koko liuta, sekä uusia että kunnostettuja. Ja prenikoitakin oli kauniisti korjatuille ansioistaan myönnetty.

Veistäjä Viinikainen oli vienyt messuille näytille muutama vuosi sitten tekemänsä pienen jenkkien itärannikon mallisen nostokölipurjeveneen, ja työnäytemalliksi kuusimetrisen avomoottoriveneen, johon saumasi parhaillaan tiikkirimoitettua turkkia. Viinikainen oli päätynyt tekemään vanerirunkoisen veneen kylkiin pinnan kymmenmillisestä mahongista sekä sisä- että ulkopuolelle. Alun perin hän oli ilmeisesti kaavaillut venettä maalatuksi. Hyvältähän se näytti, modernimuotoinen vene mahonkilautapinnalla. -kun hän nyt kuitenkin on puuveneveistäjä, sanoi hän.

Siinä jutellessamme tuli paikalle vanhempi herrasmies, joka kysyi että kun vierastaa tuon mahongin käyttöä, niin mistä muusta puusta tuollaisia veneitä oikein voisi tehdä. Viinikainen siihen, että khaya nyt on vapaasti myytävää puutavaraa, joka ei ole mitenkään uhanalaista, ja epäili, että on myös afrikkalaisille hyväksi että heidän kanssaan käydään kauppaa, vaikka arvopuutavarasta. Keskustelun suunta ei herran näkemyksiä tainnut oikein vastata. Jäin siinä miettimään, että hänellä oli tuossa varmaan joku pointti, joka liittyi enemmänkin mielikuviin kuin mihinkään todelliseen. Tai no, ovathan mielikuvatkin todellisia…

Mistä päädyin Tiedemanniin: 50-luvulla tuon tyyppiset veneet maalattiin. Materiaali oli mahonkia, mutta ei sitä mitenkään korostettu, kun se nyt oli vain toimivin veneeseen käytettävissä oleva materiaali. Maali pinnassa suojasi puuta hyvin, joten veneet maalattiin. Ja runko näytti kauniilta valkoisena. 60-luvulle tultaessa mahonkisien Tiedemannien runkoja alettiin suuremmassa määrin myös lakata. Oliko kyse enemmän siitä että lakat kehittyivät, muoti muuttui, vai haluttiinko korostaa sitä, että kyseessä on nimenomaan mahonkivene. Muotiasiasta varmaan on osin ollut kyse, olihan lakattujakin erilaisia huviveneitä kyllä tehty jo vuosikymmeniä aikaisemmin.

Nykypäivän sitten satunnainen keskustelija saattaa liittää mahonkiin jo materiaalina negatiivisia mielleyhtymiä, mitä ne sitten ovatkaan, epätasa-arvoista kaupankäyntiä tai luonnonvarojen riistoa ehkä. No, itse kun seuraan asiakkaana puunveneveistäjän toimintaa, arvioisin, että loppukäyttäjän kannalta suurin osa urakasta on kuitenkin nimenomaan kotimaista työtä, ja siitä puutavaran hinnastakin sentään joku osa koituu alkuperämaahan. Ja puuveneet kuitenkin ovat käsityönä tehtäviä yksittäiskappaleita, joten mielestäni jalopuu päätyy niissä arvoiseensa paikkaan.

Ei ollutkaan sitten tämän vuoden veneenveistäjälehdessä juttua Tiedemannista, oli taittajalla ollut riittävästi aineistoa ilmankin, kiinnostavia juttuja muuten muun muassa Donna-puuveneen kunnostuksesta. Pieleen meni edellinen viestini, ei pitäisi minun kirjoittaa muusta kuin jo tapahtuneesta… Josko sitten ensi vuonna.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 16.02.2016 0:35

Niin joo, venemessuilla vaihdoin myös muutaman sanan kaverin kanssa, joka oli äskettäin hankkinut omistukseensa 60-luvun puolivälin Tiedemannin. Kuusikymmenluvun suoralinjaisempaa hyttirakenteiden muotoilua näytti olevan siinä veneessä. Nyt niitä taitaa olla yhteensä nelisen kappaletta Suomessa, kaikkiaan noin neljänkymmenen kokonaismäärästä.

Vaikka en nyt niin yhdistysihminen olekaan, onhan se kiva tavata henkilöitä, joilla on samankaltaisia kiinnostuksenaiheita.

nikom
Viestit: 112
Liittynyt: 22.01.2006 14:05

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja nikom » 16.02.2016 21:33

Kuuskytluvulle asti veneiden maalaus oli tavallisempaa koska ei ollut värikästä lasikuitua kilpailemassa ja maali suojaakin paremmin kuin lakka sen jälkeen yritettiin varmaankin nostaa puuveneen imagoakin jättämällä puu näkyviin.
https://picasaweb.google.com/101223467310160776043" onclick="window.open(this.href);return false;

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 17.02.2016 0:37

Noinhan se varmaan oli.

Alkupuolen Tiedemannit olivat kaikki maalattuja, 50-luvun puolivälistä lähtien alkoi esiintyä uudesta alkaen lakattujakin, niin kuin tämä:

http://swedishclassicboats.ning.com/pho ... ntext=user

Myöhemmin tuon Sorayan runko näyttää maalatun valkeaksi.

Samat veneet näyttävät olleen eri aikoina lakattuja ja maalattuja, jotkut 50-luvun veneet on myöhemmin muutettu lakatuiksi, tai päinvastoin.

Minua miellyttää tämän tyyppisessä veneessä eniten valkea runko, vaikka on noissa kokonaan puunvärisissäkin oma ideansa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.

Vastaa Viestiin