Tiedemannkryssare

Käyttäjien kotisivuja, kunnostuskertomuksia ja projektipäiväkirjoja veneistä sekä linkkivinkkejä.
Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 23.11.2013 19:04

Syksyllä tuli myyntiin Tiedemannkryssare, jota olin jo muutaman vuoden ajan ihastellut Lauttasaaren venebensa-aseman vastapuoleisessa laiturissa. Veneen tutkimisen, koeajon ja viikon miettimisen jälkeen vene sitten tuli ostettua. Vene on tyypillinen ruotsalainen moottoriristeilijä, tasasaumainen mahonkirunko, joka kolmas kaari sinkittyä terästä. Rakentamisvuosi 1953. Viimeiset, 60-luvulla veistetyt Tiedemann-veneet ovat hyttimuodoltaan suoralinjaisempia, mutta tämä vene on vielä omaan silmääni kauneinta 50-luvun sulavalinjaista muotoilua.

Ajoin veneellä omin päin vain Helsinginniemen ympäri, Lauttasaaresta Verkkosaarenlaituriin. Leveä hymy naamalla koko matkan, ajotuntuma on sen verran messevä. Vene kulkee 200 hp Mercruiserin dieselillä sen mitä tarvitseekin, ja mukavalla matkavauhdilla koneen jytinä on miellyttävän matala. Jäi vain hieman harmittamaan etten tajunnut varata veneilyaikaa enemmän, nyt olin sopinut noston ja kuljetuksen heti veneen noudon jälkeen. Olisihan tuolla voinut ajella jonkun viikonlopun. Kun vene lähti kunnostettavaksi, ei sillä nyt johonkin aikaan pääse uudelleen vesille.

Jo ostaessa oli selvää, että isompi kunnostustyö tästä tulee. Edellinen omistaja oli keskittynyt enemmän koneeseen kuin puutöihin, eikä veneen puuosille ole ainakaan viimeiseen kolmeentoista vuoteen tehty paljoa muuta kuin rungon maalaus. Rungossa ei näkynyt ulkopuolisella tarkastelulla mitään todella hälyttävää, mutta ainakin loppuun kuluneet vuotavat tiikkikannet täytyy uusia. Kannen yläpuoliset rakenteetkin ovat aika resuisessa kunnossa. Joskus tehdyt korjaukset ovat aika tilkkutäkkimäisiä ja veneen kauniisiin linjoihin nähden luvattoman kömpelösti tehtyjä. Eivätkä mahonkipinnat yleensäkään ole nähneet vuosikausiin uutta lakkaa.

Vene lähti lavetilla rannasta suoraan veistämölle. Muutama vuosi sitten pienen mahonkiveneeni kunnostanut veistäjä antoi aika realistisen kuuloisen arvion työstä: ”kyllähän tuossa aikaa ja rahhoo palaa, mutta kyllä siitä hienon veneen saa. Jos nyt ei runko ole mätä, eikä kaaret ruostuneet…”. Sovimme, että ensin hän puhdistaa pohjan ja rungon, ja sitten arvioidaan onko projekti mitenkään tolkullinen.

Nyt on pohjasta soodapuhallettu enimmät maalit, ja myös vesilinjan yläpuolelta poistettu maaleja. Mitään todella hälyttävää ei ole vielä löytynyt, mutta eipä tuosta vielä voi mitään varmaa sanoa. Kyllä laudoituksessa näkyy nytkin korjattavaa, partailla ainakin on pehmeitä kohtia, samoin pohjan laudoitus perästä ja perälauta ovat vähän epäilyttävässä kunnossa. Nyt maalattu perälauta näyttäisi muutenkin paremmalta lakattuna mahonkina. Runkohan näissä veneissä on yleensä ollut uudesta lähtien valkeaksi maalattu, mutta perälauta on joskus maalattu, joskus lakattu.

Nyt vielä elän siinä käsityksessä, että runko voisi tulla korjattua ja kyllästettyä tämän talven aikana. Kanteen, hytteihin, sisustukseen ja tekniikan päivitykseen päästäisiin sen jälkeen.
Liitteet
Tiedemann liinoissa.jpg
Vene suoraan vedestä nostettuna

helena2013
Viestit: 21
Liittynyt: 16.11.2013 18:24
Paikkakunta: hollola

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja helena2013 » 23.11.2013 19:11

hienon näköinen vene onnea projektiin

Avatar
Oqu
Viestit: 223
Liittynyt: 16.06.2010 22:15
Paikkakunta: Turkkune

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Oqu » 23.11.2013 19:13

Maijjai, kyllä vain on kaunis vene! Jos sitä aikaa ja rahaa aikoo johonkin laittaa, niin tuo ei varmasti ole vaihtoehtona huonoimmasta päästä. Onnea hankinnasta!

P.s, lisää kuvia!
Kaikki paitsi hyvä kyllästys on turhaa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.11.2013 1:15

Pari Lisäkuvaa:

Veneellä on pituutta kymmenen metriä ja painoa autonnosturin vaa’alla kolme tonnia.
Vanhaa heloitusta veneessä on aika hyvin tallessa, vaikka alun perin niklatuista tai kromatuista osista onkin pinnoitteet kuluneet aika tarkkaan pois. Taitaa tulla aikanaan asiaa kromaamolle.
Törmäyslistat kyljissä ovat aika pehmeät ja menevät uusiksi. Taemman nosturiliinan kohdalta näkee, että lista antaa periksi. Pitänee kehittää jatkossa kunnolliset suojat kyljille liinoilla nostoa varten. Nuo kovan solumuovin palaset eivät kovin hyvin suojaa, ja irtopalasten pujottaminen paikalleen ennen nostoa on vaikeaa.

Ensi silmäyksellä etukajuutta näyttää aika siistiltä, mutta laipiot ovat jossain vaiheessa imeneet yläkautta vettä sisäänsä. Laipioiden yläosasta löytyy selvää lahoa, samoin ikkunakarmeista ja kansirakenteista.
Kalusteet on tehty hyvin. Pentryssä ja punkkien alla pätevät alkuperäiset säilytyslaatikostot.
Konepuoli vaikuttaa olevan aika hyvässä kunnossa mutta koko muu tekniikka, niin sähköt, keittiö kuin vesi- ja septipuoli täytyy käydä perusteellisesti läpi.
Liitteet
Sovitusta lavetille.jpg
Pentry.jpg

Avatar
CC
Viestit: 812
Liittynyt: 17.05.2008 1:50
Paikkakunta: JKLn MLK

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja CC » 24.11.2013 3:08

Löytäispäs meidänkin Ladylle samantapaisella asenteella olevan seuraavan omistajan...
36 Cavalier Crusader, nyttemin uudessa kodissa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.11.2013 15:22

Tiikkikannet on hiottu melkein loppuun, niin syvältä että naulankannat saumoissa jo näkyvät. Mahonkipintoja ei ole lakkailtu viime vuosina, kuningaslauta ja parrasta kannen tasossa kiertävä lauta on jätetty tiikkipintojen tapaan käsittelemättä.

Keulakannen knaapi on juhlallinen jötikkä. 43 numeron saapas näyttää melko pieneltä samassa kuvassa. Kiinnitysköysien pujotus parraslistan läpi ei ole kaikkein sujuvin malli rantautuessa, vaikka onkin siistin näköinen. Täytyy miettiä antaako tuossa ulkonäön mennä käytettävyyden edelle. Ja voihan siitäkin lähteä, että köydet pujotetaan sitten kun vene on muuten tilapäisesti kiinni laiturissa.

Takakannen knaapien läpi kulkee tuuletusreiät kannen alapuoliseen tankkitilaan. Kromaus tai niklaus on kovin kulunut. Tankkien korkit ovat tainneet olla alun perinkin messinkipinnalla. Peräsinakselin päässä näyttää olevan reikä ohjauspinnalle. Jos ohjaus pettää, tuosta saisi hätäohjauksen.
Liitteet
Keulakannen knaapi.jpg
Keulaknaapi sivulta.jpg
Peräkansi.jpg

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.11.2013 18:21

Säälle alttiina olleet lakatut mahonkipinnat ovat varsin rupisia. Kuomun alla pinnat ovat säilyneet aivan siisteinä.

Takaikkuna kuin 40-luvun autosta.
Liitteet
Rear Window-Takaikkuna.jpg
Takakajuutan katto.jpg
Ohjaamo levällään.jpg

Avatar
Donna 28
Viestit: 2726
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 24.11.2013 21:22

Kerrassaan komea vene. Olen moneen kertaan todennut eri yhteyksissä, että minulla olisi Tiedemann vene, jos olisin saanut sen taka vuosina ostettua Porvoojoen rannasta. Tiedemannissa mielestäni parasta on tuo avo-ohjaamo, sen vuoksi minulla varmaan on tulevaisuudessakin sellainen vene. Minulle matka on itse tarkoitus, ei niinkään siirtyminen paikasta toiseen. Yleensähän veneilemään lähdetään kauniiseen ilmaan tai ainakin kuulakkaaseen, katto on vain välttämätön paha, jos sattuu vanhoja akkoja tulemaan taivaalta - toki syksyisin myös tae, ettei lämpö karkaa niin herkästi ulos.
Kuullostaa mukavalta puuhastelulta nuo luettelemasi työt, sillä mitä enemmän omaa veneen peruskorjausta ajattelee, niin aina vain hullummalta tuntuu projektini. Olet hankkinut hienon veneen, pidä siitä nyt huolta läpi vuoden.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 24.11.2013 23:09

No, tässä veneessä nyt on paljon tehtävää ennen kuin voi edes puhua kunnossapidosta. Se täytyy saada kuntoon, ennen kuin voi pitää kunnossa...

Avo-ohjaamon fiiliksistä olen aivan samaa mieltä. Silloin kun on veneilykelit, on paljon kivempi ajella avoilmassa kuin hytissä.

Tässä veneessä nyt on sisätilaakin tarpeeksi huonon sään varalta. Ja pystyyhän kuomun alla ajamaan, jos jostain syystä on pakko rankkasateessa lähteä vesille. Kun nyt ensin päästään siihen vaiheeseen että tietää minä kesänä tällä pääsisi vesille.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 25.11.2013 0:04

Ohjaamon tuulilasi on ilman välikarmeja. Missään tietämässäni Tiedemann –veneessä ei ole vastaavaa ratkaisua. Ohjaamon laseja on kyllä sekä kaksi- että kolmijakoisina, ja usein niinkin, että ohjaamon ikkunajako on eri kuin etukajuutassa. Joissain 50-luvun Tiedemanneissa on etukajuutassa kaksijakoinen lasi ja ohjaamossa kolmijakoinen. Toisissa päinvastoin.

Jonkun ruotsalaisen pienemmän puuveneen vuodelta 1954 olen kyllä nähnyt, jossa on vastaava tuulilasi. Joten ei se nyt ihan mahdotonta ole että tämä olisi alkuperäinen muoto.

Tässä ikkunassa ala- ja yläkarmit on tehty uusiksi, laminoimalla, ja liitetty hieman kömpelösti sivusarjoihin. Samassa yhteydessä olisi voitu muuttaa ikkunajakoa.

Ohjaamosta näkymä eteenpäin ja oikealle etuviistoon on hyvä juuri siksi, ettei siinä ole välikarmeja edessä. Enkä sitä paitsi tiedä, millainen ikkunajako tässä on alun perin ollut, eikä ensisilmäyksellä venettä katsottaessa tuohon ainakaan oma silmäni tarttunut. Joten tällä hetkellä olen sitä mieltä että ikkuna korjataan yksilasisena.

Jostain paikoin tämä etukajuutta vuotaa niin, että sisällä on karmi- ja kattorakenteissa hyvissä voimissa olevaa lahoa. Joten purkuhommia tässä on tiedossa, vaikka päällepäin kajuutta näyttääkin olevan melkein kuosissaan. Paitsi lakkaa noiden karmien ulkopinnasta ei montaa sirusta löydy.
Liitteet
Ohjaussillan tuulilasi.jpg
Keulakajuutan ikkunat.jpg

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.11.2013 0:39

Kävin tänään katsomassa veistämöllä tilannetta, kun rungon puhdistus on jo siinä vaiheessa että korjaustarpeen pystyy arvioimaan. Yleiskuvassa näkyy selvästi ruotsalainen tapa jatkaa lautoja.

Lahovaurioita löytyi sieltä missä niitä voi eniten ennakoidakin löytyvän; partailta, keulasta, perästä ja törmäyslistojen alta.

Rungon ylimmässä laudassa vaikutti olevan lahoa lähes koko veneen pituudelta. Niilläkin alueilla joista lauta oli joskus vaihdettu, oli vaihdettu laudanpätkä vaurioitunut. Kannen ja rungon sauma ei selvästikään ole toiminut kunnolla. Veistäjä totesi, että ilman parraslistaa tehty rakenne päästää veden rakenteisiin. (nimitin muuten pari päivää sitten kirjoittamassani tekstissä reelinkiä parraslistaksi, minkä tässä korjaan. Aina oppii…) Keskustelimme sitten siitä, miten tuo liitos olisi tehtävä niin että se saadaan toimivaksi ilman että veneen kaunista muotoa pilataan. Päästiin käsitykseen asiasta.

Törmäyslistat on kyljillä kiinnitetty omituisesti. Listojen ja rungon välissä on n. puolen sentin väli joka on ylä- ja alareunasta tiivistetty sikaflexilla. Liekö tuon massan ansiota, että vesi on hautonut osalta matkaa listat ja rungon listojen alta lahoksi. Muutamia lautoja menee uusiksi pitkältä matkaa oikealta kyljeltä ja suurimman osan perälautaan liittyvä pää täytyy uusia. Vasen kylki on parempikuntoinen.
Liitteet
Maaleja poistettu.jpg
Lahoa partaalla.jpg
Lahoa törmäyslistojen alla.jpg

Avatar
Oqu
Viestit: 223
Liittynyt: 16.06.2010 22:15
Paikkakunta: Turkkune

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Oqu » 26.11.2013 10:03

Ainakin vauhdilla on hommat lähtenyt käyntiin!
Kaikki paitsi hyvä kyllästys on turhaa.

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 26.11.2013 18:20

Kylkilautojen päät ja keulasteevi ovat saaneet kannen läpi vettä ja ovat vaurioituneet. Steeviä on korjailtu aikaisemmin mahonkisilla paikkauksilla, mutta jokin rakenteellinen vika tuohon on jätetty, kun se on uudelleen vaurioitunut samasta kohtaa. Ajoitin edellisen korjauksen ajankohdaksi 90-luvun, jolloin vene on tiettävästi ollut eräällä veneenveistäjällä korjattavana.

Keulapiikin kuvasta näkyy myös, että keulaknaapi on kiinnitetty perin tukevasti kannen palkkeihin. Edellinen omistaja kertoi, että kun hän oli ostanut veneen, jonkun ajan kuluttua hänelle soitti joku sankari joka oli sosialisoinut tuon knaapin ja tarjosi myyvänsä sen takaisin. Ei ollut kuulemma auttanut kitkerä kysymys miten osan omistusoikeus oli mahtanutkaan muka siirtyä, ja millä perusteella varastettua tavaraa myydään takaisin, vaan rahaa oli tarvittu ennen kuin knaapi päätyi takaisin sinne mihin se kuuluu.

Kannen alapinnan vanerissa on keskellä vain jotain pintahometta. Vaurioituneet paikat ovat partailla ja ruffien karmien alapuolella. Jotain sähköä tuonne keulaan on joku joskus tarvinnut. Olisikohan entinen sisätilan valojohto joka kuvassa roikkuu.

Veneessä ei nyt ole toimivia valaisimia. Jo kansitöiden yhteydessä täytyykin urittaa tarvittavat johdotukset kattovalaisimille piiloon palkkien yläpintoihin. Ja sitten tekijän täytyy muistaa kattorimoja kiinnittäessä, ettei naulaa johtoja rikki. Lisäksi tarvitaan sopiva määrä putkituksia sivukansien alle piiloon, että myöhemmin tehtävät asennukset saadaan siististi. Nyt veneessä roikkuu siellä täällä johtoja nippusiteillä ruuvien päissä.

Ulkopuolelta keula näyttää kohtalaisen siistiltä. Edellisen korjauksen tekijä näyttää veistelleen vaurioituneita kohtia pois ja liimanneen ja paklanneen uusia paloja tilalle. Maalatussa rungossa tuo ei niin haittaa, mutta kannessa saattaa osasyynä jatkuville vaurioille olla pienillä paloilla tehty korjaus.

Veistäjä sanoi huomanneensa runkoa puhdistaessaan että venettä ei ole kyllästetty lainkaan. Runko on siitä huolimatta kestänyt yleiskunnoltaan yllättävän hyvin. Vauriot ovat selvistä rakenteellisista virheistä tai puutteellisesta huolenpidosta johtuvia, mutta vanha runkolaudoitus sileillä kylkipinnoilla on sekä sisältä että ulkoa varsin hyvässä kunnossa. Veneen kuivuessa on kyllä odotettavissa, että rungon saumat aukeavat. Edessä voi olla koko rungon saumojen rimoitus.

Pieneen veneeseeni kyllästys tehtiin Owatrolilla, eikä siitä ole ollut mitään pahaa sanottavaa. Tässä tapauksessa kyllä hirvittää se, että pintaa on kovin paljon yhdellä kertaa tehtäväksi. Joten pellavaöljy taitaa tässä olla paras ratkaisu, silloin kyllästyksen voi ajoittaa pidemmälle ajalle.

Runkolaudoitus on kiinnitetty tammikaariin niittaamalla kupariniiteillä ja sinkittyihin teräskaariin rautaniiteillä. Ovatko niitit olleet sinkittyjä, on vaikea sanoa. Keskustelimme veistäjän kanssa, että vaihdettavat laudoituksen osat voisi kiinnittää teräskaariin kuumasinkityillä ruuveilla, ja puukaariin kupariruuveilla. Menetelmä ei ole sama kuin alkuperäinen työtapa, mutta silloin pystyy jälkikäteen erottamaan kiinnityksestäkin, mitkä ovat uusittuja osia. Jos nyt jonkun sitä joskus tarvitsee selvittää.

Samasta kuvasta näkyy myös, että kertaalleen vaihdetut leeholtti ja katon runkorimat ovat saaneet kosteutta, ja homeessahan ne ovat. Kosteus tulee joko partaalta tai hytin ja kannen saumasta. Vanerin alapinta näyttää tuosta kohtaa ihan siistiltä.
Liitteet
Keulapiikki sisältä.jpg
Keula ulkoa.jpg
kaarten yläpäät ja leeholtti.jpg

Avatar
IlkkaL
Viestit: 275
Liittynyt: 27.03.2007 16:20

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja IlkkaL » 27.11.2013 16:59

Tiedemann-veneet ovat siitä kivoja, että niistä löytyy netistä aika hyvin tietoa.
Näiden veneiden harrastajien kerho, josta löytyy tietoja aika monesta veneestä:
http://www.tiedemannklubben.se/" onclick="window.open(this.href);return false;

Yhden veneen kotisivut, mistä löytyy kuvia myös muutamasta muusta hienosta veneestä:
http://www.wemadeit.se/soraya_new/" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja saman veneen sivujen vanhemmasta versiosta löytyy myös hyvin tietoja, sinne on skannattu sivuja venelehdistä, joissa 50- ja 60- luvuilla on esitelty Tiedemann-veneitä. Linkistä löytyvistä kuvista näkee hyvin, miten muotoilu muuttui vuosien mittaan. Till Rors- lehdessä noita esittelyjä oli parhaimmillaan useita vuodessa:
http://www.wemadeit.se/soraya/sidor/sor ... batar.html#" onclick="window.open(this.href);return false;

Tiedemann-veneet on piirretty tilauksesta ja rakennettu yksittäiskappaleina eri veistämöillä eri puolilla Ruotsia, joitain Suomessakin. Yksikään ei ole aivan samanlainen. Tyypillisesti ne ovat 9-14 metriä pituudeltaan. Rakenne on mahonkitasasaumarunko, joka kolmas kaari sinkittyä terästä, muut kaaret tammea.

Netistä en onnistunut löytämään kuvia samanlaisesta tilajärjestelystä kuin omassa veneessäni; kymmenmetrisissä saman ikäisissä on yleensä istumalaatikko myös takahytin takana. Eniten omaani muistutti liitetiedoston vene. Tosin tämän veneen keulan nukkumakajuutan tilalla on omassani n. metrin pituinen komero, ja oleskelutila on kalustettu siten että siihen saa kaksi vuodetta. Myös wc ja pentry ovat peilikuvina tähän.
Liitteet
11_30_1954.jpg

Avatar
Northling
Viestit: 2640
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Tiedemannkryssare

Viesti Kirjoittaja Northling » 27.11.2013 20:45

Moro

Tosi upea vene ja hieno projekti! On siinä vähän vielä näpräämistä mutta sulla taitaa olla tekijämiehet asialla!
Työn iloa vaan.

Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Vastaa Viestiin