m/s stella maris

[matti]

V-M tuossa yllä miettii veneen yläosan kyllästystarvetta;

Koska vesihöyry on yksi harvoista ilmaa kevyemmistä kaasuista, niin monessa veneessä, myös monissa Summalaisissa, käytetty rakenne, että palkinkannatin on lovettu ja ylettyy kanteen asti muodostaen alhaalta auki olevan kotelon kannen ja rungon yhtymäkohtaan tekee kyllästämisen tosi tarpeelliseksi ko alueella. Kosteus tiivistyy ko koteloon aiheuttaen lahovaurioita. Jos palkinkannatin on auki ylhäältä tai rakenne on muutoin toteutettu että ilma pääsee kiertämään, niin kyllästäminenkin on vähemmän tärkeää.

Olen nähnyt, että vannasputken seutu, meriläisissä oleva kiilamainen puuosa kölin ja perätievin välissä on ensimmäisiä pehmeitä paikkoja, samoin peräpeilin polviot tasaperäisissä, johtuen ilmeisesti riittämättömästä kyllästymisestä, koska ei ole otettu huomioon , että liimasaumat yms estävät kyllästeen imeytymisen, panostin ko alueen kyllästämiseen, etenkin koska rojektin paksut puut ovat liimattu yhteen epoksilla .Olen suunnitellut vielä poraavani peräpolvioon,joka jää pa-tankin alle, läpireijän vannasputkeen asti johon vedän letkun josta voin tankata pö:tä. Kaverilla oli kalastusmoottori johon oli porannut vast reijän, puutappi tulppana, piti vannasputken uimassa pö:ssä, eikä ollut lahovaurioita ko alueella.

Matti

[Veli-Matti]

Juu, näin on ja olenkin vuosien pohtimisen jälkeen tehnyt omat päätelmäni asiasta ja toiminut/toimin jatkossakin niiden mukaan.

Mutta tuolla tavallaan tyhjänpäiväisellä kyselyllä halusin vaan vähän herätellä muitakin miettimään veneenhoidossa muutakin kuin matranomaista ajatusta "kyllästäkyllästäkyllästäkyllästä".

Jos veneen kyllästystä ei ole runkovalmiina tehty alunperin perusteellisesti niin se on melkoisen vaikeaa tehdä kunnolla huollon yhteydessä. Ellei peräti mahdotonta...
Perusteellinen kyllästys on mielestäni semmoinen että tyhjässä rungossa on lähelle vesirajaa kyllästettä ja siitä sitä sitten levitellään laidoille (ja niihin koteloihin) ja ulkopuolelle muutaman viikon ajan. Muulla tavoin toteutettuna se on vain pintakyllästys.
Mutta se on nyt vaan mun mielipide ja voi olla ihan päin peetäkin...

Jape tuolla aikaisemmin sanoi hyttirakeneiden kylläsästämisen tarpeellisuudesta ihan oikein ja siitäpä jatkasin että jos on niitä hilselleitä kohtia niin ne on viisasta avata puhtaalle puulle jo mikäli mahdollista silloin kun se peitetellään talviteloille. Hilseilleissä kohdilla ei ole tarpeeksi kyllästettä ja sen on korvannut jonkinasteinen kosteus laajemmaltakin kuin hilseily on.
Jos pinnan avaaminen jätetään keväälle ja annetaan kuivahtaa viikonpari niin kosteus ei ole juurikaan ehtinyt haihtua puiden syistä ja pahimmillaan tästä saadaan aikaiseksi kierre joka laajentaa vauriokohtaa vuosivuodelta.

Puu kuivuu pakkasessakin, tosin hitaasti mutta varmasti, ja taatusti on parempi 5 kuukauden hidas kuivaus + 2 viikkoa kuin pelkkä 2 viikon pikakuivaus.

[Donna 28]

En ilmeisesti ole hyvä puuveneilijä, sillä en erityisemmin pidä auringon kellastamasta mahongista. Nyt, kun keväällä lakkaan kauttaaltaan Donnan kyllästämisen jälkeen, heti kun se kyllästämisen suhteen on mahdollista, vedän ensin petsin pohjalle, enkä niin kuin hurrit, joka kerta lakatessaan sotkemallaan mössöllä. Tietysti tässä on se heikkous, että en ole sitten arvostettu puuveneilijä kellastuneine mahonkeineen, mutta olen toivottavasti ylpeä veneen mahongin värisävystä vielä kymmenen vuodenkin päästä. Kyllästyksessä olen oppinut luottamaan Owatrooliin. Kyllästän aina veneeni kauttaaltaan - kölistä kattoon. Nykyisessä veneessäni Koitossa on varmasti peruskyllästys tehty pö -sekoituksella ja minä olen imeyttänyt siihen vielä Owatrollin noin 10 vuotta sitten. Koitolla on ikää nyt 52 -vuotta ja se on minusta aika pirteä keski-ikäinen, vaikka onkin monenmoista kolhua vuosien saatossa saanut. Pidän näistä vanhoista veneistä, niissä on jotain arvokkuutta, jota on vaikea sanoin selvittää. Sen arvokkuuden säilyttämiseen mm. tarvitaan perusteellista kyllästämistä ja hyvää hoitoa. Muuten, petsin sävyn löytämien on ehkä kaikkein hankalin juttu.

Donna 28

[Veli-Matti]

Äläs nyt Donna-neito ota noin herkästi itseesi vanhoista sanonnoista...

ja sitäpaitsi ihan jargoniahan sen täytyy olla kun sanonta on peräisi Ryåtsista...

Hempelin mahonkipetsi on aika hyvä ainakin jos sitä määrittelee sillä mielikuvalla minkä venelehdet ja -sivustot antavat mahongin "oikeasta" värisävystä.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi että lakkapetsi on paholaisen keksintö rumentamaan puuta ja valtiovallan pitäisi ehdottomasti kriminalisoida sen käyttö tai ainakin kieltää myynti ja valmistus Suomessa.

[Veli-Matti]

Sain tässä parikin yksityisviestiä että tämä Stella Mariksen kotisivuihin liittyvä ketju karkasi liian OoTeeksi joten avaan tuonne Parlamenttiin keskustelun vaikkapa otsikolla; "Kyllästä tai kuole - tosiasioita, mielipiteitä ja uskomuksia kyllästyksestä".

Siirrän sinne pari vastausta noin niin kuin pohjiksi.

Ja jatketaan tässä osassa sitten siitä Stella Mariksesta jahka tulee aihetta siihen.