Tanskalaisen maajussin haapio

[fulcrum]

Suositussa 'Tanskalainen maajussi'-sarjassa käytiin muutama vuosi sitten Suomessa, päähenkilö Frank kävi tutustumassa tervanpolttoon ja haapion veistämiseen halsualaisen Puunkuokkijat-poppoon kanssa. Eli sitä kaikista alkuperäisintä puuveneen rakennustekniikkaa. Jos jaksot missasi tai ei ole sarja tuttu niin jaksot ovat nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4672738#autoplay=true
Melkoinen kovertaminen paatissa on mutta kun monta osaavaa äijää seisoskelee vieressä niin nopeastihan se näyttää käyvän.



Suomi-jaksot ovat kaksi erikoisjaksoa tuotantokausien 21 ja 22 välillä. Kyseessä olikin kunnon yhteispohjoismainen projekti kun mukana oli myös veneenveistäjä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kauden 22 jaksossa 4 Frank viimeistelee haapiotaan ja 7. jaksossa veistää siihen airon.

Haapion valmistus on jännän näköinen, jopa taiteellinen prosessi. Luulin että heittivät vain läppää kun puhuivat että veneeseen tarvitaan naaraspuu mutta ilmeisesti sillä on oikeastikin merkitystä. Haapio on yksinkertaisesta koverretusta ruuhesta edistyneempi malli, kun siinä vene 'aukaistaan' tulen ja tervan avulla. Käyttäytyyköhän muut puulajit samalla tavalla, ruuhiahan on tehty esim tammesta ja männystä (honkio).

Vuonna 2014 Puunkuokkijat esittelivät haapion tekoa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla:
http://karhumielessa.blogspot.com/2014/ ... malla.html

[fulcrum]

Aihe kiinnostaa joten tongin sitä hiukan enemmänkin. Minidokumentti haapion valmistuksesta vuodelta 1936:
https://www.youtube.com/watch?v=kW7BdhOZZ_c
Tuolloin haapioita osattiin valmistaa enää muutamassa Länsi-Satakunnan pitäjässä. Suomessa valmistustaito katosi sodan jälkeen, mutta Kustaa Vilkuna ehti sen tallentaa ja nykyiset haapionveistäjät ovat oppineet taidon Vilkunan kirjoista ja kuvista.

Ruotsissa ruuhien valmistus näyttää loppuneen jo 1800-luvun puolella. Taalainmaalta löytynyt ruuhi, jonka valmistusajankohdaksi määriteltiin noin 1835:
http://taxelson.se/dendro/obj/MfFrSB.pdf

Virossa haapionveistotaito (paikallisessa kielenkäytössä lootsik) sen sijaan on säilynyt näihin päiviin asti Keski-Virossa, Soomaan alueella.

Siperiassa nämä veneet ovat yhä aktiivikäytössä. Ruuhet näyttävät säilyneen pisimpään alueilla missä on paljon rikkonaisia vesistöjä ja soita. Ket-kansan mestari valmistaa haapiota ja kyllä tulee kaunista jälkeä:
https://www.youtube.com/watch?v=pvrNqyX7XPQ

Tekniikka on lähes sama kuin Suomessa. Eriäväisyytenä mm. värjättyjen tappien käyttö veistosyvyyden löytämisessä. Ilmiselvästi tämä venetyyppi on erittäin vanha ja taigavyöhykkeellä jo muinaisaikana laajalle levinnyt.