Sinisiä ajatukisa

Löysää puhetta ja laiturijuoruja. Jos tuntuu että aihe ei enää liippaa kovin läheltä puuveneitä, niin siirretään keskustelu tänne.
Vastaa Viestiin
Avatar
Oqu
Viestit: 226
Liittynyt: 16.06.2010 22:15
Paikkakunta: Turkkune

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja Oqu » 23.02.2014 11:25

Löysin unohtuneen videon koneelta, ja latasin (elämäni ensimmäisen kerran) sen juutuubiin.

Video on kuvattu heinäkuisena aamuna 2013, joskus klo 08.00, etapilla Trunsö-Aurajoki. Keli oli kirjaimellisesti tyyntä myrskyn edellä: koko matkan (3h) oli rasvatyyni, mutta iltapäivästä taivas repesi ja tuuli yltyi myrskylukemiin.

Mietin hetken että kuuluuko tämä linkkivinkkeihin vai sinisiin ajatuksiin, mutta jälkimmäinen voitti.

Kuvattu muuten Nokian Lumia 710-kännyllä.


http://www.youtube.com/watch?v=ATSVDwx5kgs" onclick="window.open(this.href);return false;
Kaikki paitsi hyvä kyllästys on turhaa.

Eeppo
Viestit: 163
Liittynyt: 30.04.2012 9:18
Paikkakunta: Outokumpu

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja Eeppo » 24.02.2014 9:49

Nam.

Voisi todeta, että kyllä tuota katsoessa sielu lepää. Vaan valehtelisin - levottomammaksi vaan vetää. Asiaan vaikuttanee aika lailla se, että tuli myytyä vene pois syksyllä... 8}

Mutta hieno on keli, video ja toki ja ennenkaikkea myös vene!

Jatkan täällä sinisiä ajatuksia, eikös se blueskin kerro vain suruista ja menetyksistä :-)

Eeppo

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 06.03.2014 22:59

"Blues on tavallaan kuin suomalainen tango." Molemmat ovat suruista, menetyksistä, mutta myös kaihosta tehty. Riittävästi kaivattuaan voi ponnistaa uuteen tulevaan hyvään. Siitäkin on tosin joskus luovuttava ja näin alkaa samaa uudestaan. Tästä sanoisin - elämä on - parhaat elämykset saa vain kokemalla !!!
Surutyön; menetyksen ja kaipauksen hyväksyttyäsi, hankit joko uuden veneen tai muun harrastuksen. Josta sitten aikanaan luovuttuasi kaipaat ja suret menettämääsi ja sitten ponnistat taas toiseen mielenkiintoiseen maailmaan. Suru kaipaus ja menetykset ovat sinisten ajatusten alkioita.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

hapi
Viestit: 86
Liittynyt: 08.05.2006 12:44
Paikkakunta: Hämeenlinna
Viesti:

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja hapi » 22.03.2014 9:27

Mökkilaiturissa aamu oli pysäyttävä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
makuasioista pitää kiistellä koska muut ovat jo sitten totuutta

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 30.03.2014 21:36

Kaivoin eilen tallista keinuvan kulkimeni. Itseäni ihmettelen, miten voi olla "autolla" ajeleminen niin hauskaa ilman mitään päämäärää. Citroen 2 CV Dyaneni on ollut käytännössä kaksi kesää remontissa.
Toissa kesänä sätkästä otettiin runkoa myöten kaikki irti ja puhdistettiin, maalattiin ja kasattiin uudelleen. Viime vuoden keväällä havaittiin, että vetoakseli alkoi naputtaa, vaihdettiin akseli ja vähän myöhemmin toinen ja sitten Kouvolan 2 CV jaoksen korjauspäivillä kyselin, kun naputus vain jatkui, viisaammiltani, että missä vika. Raati päätyi tasauspyörästöön. Korjaajaa ei sille porukastamme löytynyt. Tilasin uuden vaihdelaatikon (tasauspyörästö on vaihdelaatikon yhteydessä). Syksy oli jo pitkällä kun sain sen asennettua. Kahden kesän ajot supistuivat yhteensä noin tuhanteen kilometriin, kun normaalisti vaellan sillä 10. - 15.000 km kesässä tai noin 7 kk aikana. Nyt kun kulkimeni on kunnossa jälleen, tuntui eilen sillä ajelu uudelleen rakastumiselta. Tiina, jota myös kutsutaan Pihatontuksi, on vuodelta 1975 ja todella mukava ajaa mutkasta tietä näkymättömiin. Mutkaisen tien suola on reippaan kallistelut ja heitot tiellä ja sen myötä hillittömät
keinunnat. Se on kuin veneilyä, mutta maantiellä. Yleensä veneelleni liikunkin sillä muiden kulkujen lisäksi. Ei tulisi mieleenkään kesällä lähteä nykyaikaisella pelillä liikkeelle, jos vain kiikku on kunnossa.
Jos nyt teillä jollakin on sätkä ja kuulutte Suomen 2 CV Kiltaan, niin toivotan Sinut Kouvolan 2 CV jaoksen 25 -vuotis petankikilpailuun 1. - 3. 8. tervetulleeksi Kouvolan Orilammen Lomakeskukseen |+|
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Sinisiä ajatukisa

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 19.07.2014 20:27

Pääsin vihdoin merelle venekuumettani lievittämään. Serkkulikan mies halusi kaverin Helsingistä Kotkaan matkalle. Pääsin mukaan. Veneessä ei tosin paljoa puuta ollut, mutta tapauksessani en voinut kovin paljon vaatiakaan. Vene oli 30 jalkainen etuhytti- ajohytti vene, jossa oli pitkä pressutettu takaosa. Tiistaina kramppasi säärilihasta sen verran, että meni jo kerran harkintaan lähteäkö vaiko ei. Vaimoni kiikutti minut Sirpalesaaren lautalle Helsinkiin ja Suomalaisen Pursiseuran rannasta starttasimme. Ajettuamme n. 2,5 tuntia, tulimme seuran saaristotukikohtaan Tågholmenille. Saunoimme ja vietimme leppoisan illan siellä. Seuraavana päivänä odottelimme sumun hälevenemistä puoleen päivään ja ajelimme merelle kohdataksemme sumun uudelleen, ajelimme siinä hiljalleen noin 2,5 h ja saavuimme Pellingin lossille. Sumu hälvenikin mailin pari ennen lossia. Lossin vieressä rantauduimme kylkikiinnitykseen ja kävimme kaupassa ja sen yhteydessä olevalla baarilla juomassa yhdet puolikkaat. Ajoimme siitä saaristoväylää pitkin Loviisan lahdelle ja Loviisaan. Siellä alkoi juuri lähtöhetkellämme Smål ships race. Katselimme aamulla nämä vauhtihirmut ja veikkasin paikalla olleille veneiden trimmaajille, että taitaa tulla soutukilpailut, kun meri oli aivan pläkä. Uskomatonta miten kevyessä tuulessa niilläkin vain pääsee kohtuullisen hyvää vauhtia eteenpäin, vaikka merellä ei ollut edes pikkiriikkistä aaltoa. Mistä lienevät lyhyet mastot purjeisiinsa tuulen haalineet. Menimme Hästholmenin sillan alta aivan
maan tuntumassa oleva rantareitille. Se on mielenkiintoisempaa ajettavaa kuin avomeri. Keppiveneilijät siitä ei tosin voi nauttia, koska väylä on 1,2 m ja siltoja on kolmesta metristä 5 metriin alitettavana. Kaikki todelliset keppiveneilijät, joita näimme ajoivat moottorilla, vaikka jonkinlaista tuulen virettäkin olisi niille ollut ennen Loviisaa. Rantaväylät poikkesimme Kymijoella Pyhtään haarassa ja kävimme katsastamassa, miten Suomen ainoat käsin liikuteltavat sulut toimivat. Suosittelen tutustumaan niihin ja suluttamaan niissä. Hikeähän se pukkaa, mutta pääsepähän itse laskemaan sulkualtaaseen vedet ja takaisin tullessa tiputtamaan ne alas. Helsingin Suomalaisen Pursiseuran rannassa näin harvinaisuuden, se oli meriristeilijä Inka (purjevene), jonka Eino Antinoja on veistänyt joskus 60-luvulla. Kaiken kaikkiaan tämä matka oli mukava kokemus - lukuun ottamatta jalkaani, joka ei anna edelleenkään oikein astua, varsinkaan venyttää säärilihasta. Odotan innolla jatkoa tälle veneilykokemukselle. Kiitokset Renelle, joka tuskin seuraa tätä palstaa, mutta sana varmaan saavuttaa hänet. Ja vielä, Loviisan vierasvenelaiturissa on todella hyvät ja siistit palvelut.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Vastaa Viestiin