Sinisiä ajatukisa

[Simon]

Onko se ny aivan pakko joka toinen kuukausi ilimoitella sijaintiansa, missä sitä sitte meneekin?
Sullahan on tietysti se pikkuveneprojekti mukana, siinä kannella iltapäivisin ruuvailet vaneria paikoilleen ja muuta pientä
Hyvät Jouluterveiset minultakin.

[Donna 28]

Tuli tuossa mieleen outo ajatus, joka on tämän sivuston ummikkokäyttäjien suoranainen etu, niin kuin nyt esimerkiksi minunkin. En tiedä onko ensimmäisinä liittyneillä jäsenillä samanlainen näppituntuma kuin allekirjoittaneella, nimittäin täällä kirjoittava joukko on hyvin pitkälle ammattilaisiin verrattava porukka. Todennäköisesti iso osa kirjoittajista on ainakin jossakin elämänvaiheissaan toiminut venealalla. He haluavat auttaa tai eläköityneenä pitää tuntumaa entiseen ammattiinsa. Sen verran kokemusperäistä tekstiä tulee, jos nämä herrat haluavat oikeasti paneutua asiaan tai oikeammin ei heidän tarvitse paneutua, vaan jos kokevat mielekkääksi vastaamisen "ummikolle". Voisin mainita kymmenkunta, ehkä enemmänkin, kirjoittavista nimimerkeistä veneilyalan ammattilaisiksi. Mutta kun tarvitsen jatkuvasti heidän apuaan, en viitsi nimimerkkejä rueta luettelemaan, keiltä löytyy ammattitausta. Tämä on tämän palstan etu, että täällä on kokemusperäistä ammatillista taitoa ja tietoa, jota harvemmin löytyy alan lehdistä tai muilta sivustoilta. Siksi olikin itselleni kauheata ajatus, ettei tänne sivustoille pääsisi ehkä ikinä, sen verran tämä sivusto on ollut minun, ei ammattilaisen apu ja henkireikä viime vuodet.
Asiasta toiseen, Notikasta ei ole kuulunut sitten Joulun mitään. Missähän päin valtameripurjehtija mahtaa viilettää. Jos nyt satut lukemaan tätä, niin ilmoittelepa itsestäsi ja varisnkin, kun minuakin kiinnosta se Simonin mainitsema vaneerivene, niin kertoisit, miten se siellä armottoman suuren purjeveneen kannella oikein edistyy Uskomatonta, mutta totta, olen hävittänyt Sinun yhteystietosi, joten olisiko mitään yksityisviesti, mahdollisesti.
Donna 28

[Notreal]

Hei. Sijainti Portugali, tarkemin Nazarè.
Vene on telakalla uutta maalipintaa saamassa.
Vene maalataan kauttaaltaan uusiksi, tosin ei sisäpuolelta.
Samalla korjataan kaikki mikä korjausta kaipaa ja asennetaan kaikenlaista hilavitkutinta, kuten
vedenalainen videokamera jne...
Jokunen viikko ilmeisesti vierähtää vielä täällä mutta kunhan remontti on valmis,
keula kohti etelää ja Välimerta. Ensi kesä on tarkoitus viettää jossain siellä.
Terveisin
Aapo ja Notikka
Edit: Unohtui se vanerivene...
Se jäi aikoinaan kesken mutta lämmitti hetken.
Se nimittäin pilkottiin palasiksi ja poltettiin takassa ennen pois muuttoa Porvoosta.
Että silleen.

[Donna 28]

Ei ne vanneerivenneet oo puuvenneitä - oekkeita.
Enpä uskonut näin nopeaan vastaukseen, mutta hyvä kun olet ajanhermoilla.
Tiistai päivän lapsi saa siis ansaitsemaansa hoitoa, sillä jotenkin minusta näytti aika epätoivoiselta Sinun maalailusi maalipurkin ja pensselin kanssa viime kesänä, kaikella kunnioituksella . Ilmeisesti EU:n etelän köyhistelyvaltion hintataso on niin edullinen, että se maalaus nimenomaan siellä kannattaa tehdä. Onko se Sinun koirasi vielä hengissä, muistaakseni sen nimi ei ollut Aapo. Aapo nimi sen sijaan on erittäin hyvä, vaimon nuoremman veljen poika on myös Aapo. Tämä vaimon veljen poika sävelsi toissa talvena singonian ja voitti sillä Kymi Sinfonietan järjestämän muistaakseni Uuno Klamin nimeä kantavan sävellyskilpailun, joka oli tarkoitettu alle 14 vuotiaille lapsille. Kymi Sinfonietta esitti sen Kotkan Konsettitalolla ja Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa, jota myös konserttisaliksi kutsutaan. Molemmissa saleissa on minun ammoisina aikoina myymät ja asentamat pimennysverhot, jotka näin kuriositeettinä mainittakoon. Sen aikaista huipputekniikkaa, johon ei löydy enää varaosia muualta kuin minun varastostani.
Harva meistä on niin rautaa, että pääsee toteuttamaan omat siniset ajatuksensa käytännössä, ainakin tuossa mittakaavassa, missä Notikka nyt elää. Tosin edellisen kumoten sanon, että jokainen projektinsa läpi tavalla tai toisella vienyt on omat unelmansa, siis siniset ajatuksena toteuttanut.
Donna 28

[Viinamäenmiäs]

... että jokainen projektinsa läpi tavalla tai toisella vienyt on omat unelmansa, siis siniset ajatuksena toteuttanut.
Donna 28

M.O.T <- ken muistaa ja just näin! Toisilla vain on isommat ja toisilla pienemmät, mutta yhta kaikki yhtä arvokkaat.

[Donna 28]

Mikä on todistettu.
Minulla on itselläni kaksi konevoimalla toimivaa Kesäistä Sinistä Ajatusta, joista molemmista nautin lähes tasavertaisesti. Molemmat ajatukset voi nivoa yhteen, vanhaa sanaa käyttääkseni. Vene on viime vuodet ollut ensimmäinen ja samaiset vuodet toinen on ollut 2 CV Dyane. Nämä siniset ajatukset yhdistää varsinkin viikonloppuisin halua lähteä liikkeelle. Ensin Tiinalla, joka meidän perheessämme on nimeltään Pihatonttu ja sitten veneellä - viime kesänä tosin laimin löin molempia ajatuksiani, sätkää ja venettä, kun se toinen pitemmät reissut mahdollistava vene puuttui valtaosan veneilykaudesta. 8\ Odotan innolla Donnan valmistumista. Toivon,että se olisi valmis vesille laskettavaksi viimeistään Juhannuksen jälkeen. Tosin minun täytyy myöntää, että minun on varauduttava myös pettymykseen.
Kun eilen kirjoittelin veneilyn kustannuksia sivuten, tuli tänään postista hyvin vähäinen jäsenmaksu, jonka ilolla maksan - Suomen 2CV-Kilta ry:n jäsenmaksu kokonaista 26 euroa. Harvan n. 1100 jäsenen kerho järjestää alaosastojensa kautta niin paljon kesätapahtumia kuin Kilta, sillä niitä on jokaiselle viikonlopulle ympäri maata ja niihin on kaikki sätkän omistajat tervetulleita.
2CV-Killan vuosikokouskin, möötti, puhuttelee n. 20 prosenttia jäsenistöstä aina Hangosta Utsjoelle. Tämäkin meni nyt mainoksen puolelle, mutta menköön; hankkikaa sätkä, jos ette jaksa koko ajan veneillä - keinuu se sätkäkin.
Donna 28

[Northling]

Moro Donna

Vai on sulla rättärikin.
Varmaaan sitten tunnet kaverini täältä porista, jolla on niitä aikas monta.
Taitaa olla aktiivi tuossa killassakin, ajelee sätkällä, jonka nimi on Hissun Kissun. Sympaattisia pelejä!

Mutta niistä "Sinisistä ajatukista"
Meillä tuo Oma Kulta Ottiliana oli ensin tällainen haave, jonka eteen sitten tehtiin paljon työtä. Sen toteutuminen vaati kuitenkin katalysaattoriksi rakkaan vaimoni rohkeuden. Itse olen aivan liian varovainen ja harkitseva että olisin uskaltanut moiseen urakkaan ryhtyä.

Niistä hienoista hetkistä on nyt veneen kanssa saanut nauttia jo useamman vuoden eikä yhtään kaduta vaikka paljon työtä siihen on investoitu.

Nortti

[Donna 28]

Rättäri oli minun ensimmäinen autoni, ajelin sillä kouluun. Sitten myöhemmin muutaman vuoden kuluttua eräs kauppaopiston nainen käänsi minun pään ja hänellä sattui olemaan keltainen Tiina. Tämän nuoren naisen, joka oli silloinen morsmaikku, kuten arvata saattanette, ja minun tiemme erosivat ja meni lähes
20 vuotta kunnes hankin jälleen kulkimen. Nyt ajan Tiinallani toukokuun alusta marraskuun loppuun tai siihen saakka kunnes lunta alkaa olla haitaksi saakka. Rättäri on mutten aikalaisiaan kuplavolkkareita huomattavasti lämpimämpi kuljin. Oikeastaan en koskekaan muihin autoihin kuin tähän kulkimeeni ksäaikaan. Ajelen 10 - 15.000 km vuosittain rättärillä.
Mutta kun olen pääasiassa kiinnostunut kesäisin tästä veneilystä, niin eipä tule pahemmin kierreltyä Killan jaostojen järjestämissä kesätapahtumissa. Siitä johtuen en tunne juurikaan sakkia oman kerhon ulkopuolelta. Omissa ajeluissa, reissuissa ja kulttuuririennoissa pyrin olemaan mukana.
Nykyään minulla on isolohko -koneella varustettu Tiina. Isolohko on 602 cm3 kone, kun pikkulohkot ovat 435 tai 425 kuutioisia koneita. Tallissani on myös Tiinan alkuperäinen pikkulohko, jos minä tai joku muu haluaa ko. yksilön museorekisteriin. Pikkulohkokulkimen suurin vika on se, että hyvälläkin maantiellä yllättävän monessa paikassa joutuu turvautumaan kolmos- jopa kakkosvaihteesen. Ikävintä on, että rekat takana eivät oikein tykkää silloin minusta ja tulevat etupuskureineen miltei työntämään. Iso lohkoinen kuljin jaksaa pysyä normaalin liikenteen tahdissa.
Donna 28

[Lampila]

Tässähän tulee Belletin kanssa ihan urheilullinen olo 1500cc moottorilla!

[Donna 28]

Isuzu Bellet on hyvä auto, sen taka-akselisto on erillisjousitettu ja se aikalaisekseen suorastaan liimautui tiehen. Konsta Kärhä ajeli 60 -luvulla rallia Belletin 1600 GT versiolla. Säilytä ja entisöi se auto, kun olet ensin veneesi saanut kuntoon. 60 -luvulla naapurinamme oli Tuhkakylän yhteisön terveyssisar Raili, hän ajoi ensin Stayer Puchilla, jossa oli lähes samanlainen kone kuin rättärissä, paitsi ilmeisesti BMV:n moottoripyörästä kotoisin. Hänen miehensä Seppo oli kaivoskoneita huoltava komennusmies, joka aina viikonloppuisin ajoi kilpaa kylän ukkojen kanssa Lahnaslammen tiellä, tie joka muuten halkaisee nykyisen Talvivaaran kaivosalueen. Seppo oli aivan ylivoimainen tällä "lähes suljetulla pätkällä", kunnes varustelukilpa johti siihen, että isäukon tavallinen mini vaihtui Coopper S:ään. Pernunmäen Renne ajoi 544 Duettilla, kauppias kun oli. Sen etuakseli paukahteli Viinamäen puoleisissa hyppyreissä lähes joka kesä useampaan kertaan poikki. No, tällaisia harmittomia muistoja tämä Belletti herätti. Talvella ukot ajoivat Jormasjärven jäällä, josta tämä minunkin vesille kaipuu on saanut alkunsa.
Muita tuonaikaisia autoja olivat Datsun 1200 sinilintu, Commer Cop, Volksvagen 1200, Skoda Octavia Super, olipa siellä jopa Lotus Cortina myöhemmin, tähtiperä - siis näitä Tuhkakylän ukkojen siviilikilpa-autoja Belletin lisäksi.
Donna 28

[Lampila]

Belletti on kunnossa jo - maalautin sen jo ennen kun tämä vene tuli taloon ja vuosittain tulee laittetua joku pikku yksityiskohta kuntoon - aika hyvä se jo on. Noin 2000km tulee kesässä ajettua. Syksyllä ostin uudet valkosivurenkaat (Fixus liikkeet ottivat viimevuonna valikoimiinsa) jotka on nyt asennettuna maalatuille vanteille - uuden veroinen paketti. Saas nähdä kuinka ajettavuus muuttuu ensikesänä. Meillähän on kotkassa Isuzu fun clubin varaosapankki Nojdin Arin tiloissa - siihen on kerätty kaikkialta suomesta uusia osia mitä on vuosien saatossa onnistuttu haalimaan, joten siltä osin kunnossapito on helppoa.

Tää on tälläinen yhdenlainen sairaus - rakkaus vanhaan tavaraan.

[Donna 28]

Venenäyttelyssä eilen marssin perinteiseen puuvenenurkkaan ja sielläpä ei ollutkaan ainuttakaan puuvenettä. Piti mennä rauhoitumaan yläbaariin, jossa takavuosina otettiin ensimmäiset jallut. Join kahvia. Sitten veneen veistäjäni soitti ja kyseli, missähän päin aluetta olen. Löysimme toisemme ja hetken kuluttua myös puuveneet. Ilmeisesti nyt oli välivuosi. Odotin näkeväni AEB:kin entisöineen Postareffin esittelevän Kultaranta I. Ilmeiseti se on tulossa joko ensi tai seuraavana vuonna näytille. Muut veneet olivat Sikaaria tavanomaisempia.
Seppälän veneveistämöllä alkunsa saanut Pettersson -tyyppiä muistuutava vene oli mielenkiintoinen, pääasiassa hyvin entisöity, muta paria yksityiskohtaa jäin miettimään. Ensimmäinen niistä akkulaatikon suoja ei okein saatunut koko kuvaan - muovilaatikko - pomppasi heti silmään sisälle katsoessani. Toinen asia, mikä herätti huomioni oli hytin/kannen päällä olevat kaiteet. Oliko jotenkin suhteellisuuden taju heittänyt siinä kohtaa, kun putki näytti 40 - 50 millimetriseltä, ikään kuin ne olisivat olleet LVI -vesijohtoputket, kromatut vain. Jos ne olisivat olleet sirommat, ne eivät olisi hallinneet
koko venettä. En jaksa uskoa sellaisia käytetyn sen ajan veneissä, sillä siihen aikaan veneiden esteettisellä kauneudellakin oli merkitystä veistäjien silmissä. Jonkun hinaajan kaiteeksi ne mielestäni sopisivat parhaiten. Toivottavasti jaksan loppuun saakka katsoa viimeistä silausta omassa veneessäni, jottei "tuollaisia" kömöjä" käy.
Näin äkkipäätä ajatellen, sellainen voi käydä, kun suunnittelen katokset Donnan avotiloihin. Toivottavasti minun ja muiden
mukana olevien esteettinen silmä pitää myös niiden osalta, mallejan kun ei ole muista kuin ruotsalaisista veneistä
Gyllingin suunnittelemassa Merikukassa ihmetytti peräpään laudoituksen uusinta, samaten sama virhe mielestäni toistui keulasteeviin liittyen. Ammattiveistäjä oli vaihtanut lautaa niin perässä kuin keulassakin noin 15 cm matkalta. Jos venettä oli lyhennetty, miksi ei raaskittu vetää samoin tein uudet laudat (mistäpä minä tiedän, oliko ne uutta vai vanhaa lautaa), vähän pitemmältä matkalta vaikkapa parin kaarivälin. Nyt nämä pätkät pomppasi
Niiden kiinnityksiä ei ollut peitetty puutapein, vaan naulan kannat näkyivät. Lakkaus näytti tuottavan tulosta välihionnan päälle. Lakka oli muuten saamaa Jakobstads Båtvarvin maahantuomaa Rylardia (Classic Marine Service), kuin mitä Donnaankin tulee.
Donna 28

[Lampila]

Itseä ihmetytti siinä 30-luvun paatissa (sinistä, valkoista ja ruskeaa maalia kantava) eri materiaalien kirjo. Takakannessa oli messinkiä (kiillotettuna ja patinoituneena) rosteria, alumiinia. Kaikkea näitä sitten ristiin ruuvattuna messinki ja happoruuveilla ja pulteilla. Joku sanoi joskus että " pienistä yksityiskohdista syntyy hallittu kokonaisuus."

Ne virolaisten tekemät soutu/purjeveneet tammilaidoilla/partailla oli kyllä varsin somat.

[Donna 28]

Eipä tullut katsottua niitä virolaisia. Mutta tämän sekamelska veneen minä katsoin. Näin ne samat asiat kuin sinäkin ja ihmettelin huuli pyöreänä. Lähes joka vuosi olen vannonut venemessuilla käytyäni, etten sinne enää mene seuraavana vuonna. Ja niin nytkin haluaisin vannoa, mutta kuitenkin se vetää. Tosin ei minua ole enää pitkään aikaan kiinnostaneet muut kuin nämä puuveneet. Nyt oli vain niin vähän aikaa olla siellä, varsinkin kun jäin suustani kiinni parin kolmen tuttavan kanssa ja muutenkin, niin jäi muut huomiota herättämättömät veneet
katsomatta
Donna 28

[Lampila]

Täytyisi kai tehdä uusi Murphyn-laki puuveneilijälle. "Hienoin liitos jää aina piiloon" - on tullut huomattua vuosien varrella! Mutta ehkä se on yksi sininen ajatus kun tietää sen olevan olemassa. Kertoa siitä ei kannata, kukaan ei kuitenkaan usko...