Donna nousee siivilleen

[Donna 28]

Katsotaan nyt, mitä menetelmää käytetään, on vähän seesteinen vaihe menossa. Veneveistäjä tekee nyt muita sopimiaan töitä alta pois sopimuksen mukaan, ennen loppurutistusta, joka alkanee toukokuun alku päivinä. Vesillä toivon olevani heinäkuun alussa.
Donna 28

[Donna 28]

Kieltämättä kämmenpohjat alkavat hikoilla ja vettäkin saa juoda riittävästi, sillä tänään oli se päivä, kun Säynätsalon Sanomat julkaisi juttuni. Ja iltapäivällä oli viesti varsin korkea-arvoiselta herralta gmailissani.
Veneeni ei ole tehty 20 tai 30 luvulla, mikäli vene on sama, vaan todennäköisesti 40 -50 -luvun vaihteessa tai ainakin sotien jälkeen. Veneen on veistänyt päätoimisena veneenveistäjänä sotien jälkeen toiminut Kosola. Hän on myöhemmin veistänyt myös kuuluisan Alvar Aallon
veneen rungon ja kansirakenteet. Vene on veistetty Ensi Parvisen tehtaan yli-insinööri Huidan
käyttöön. "Yhtiöllä oli oma veneranta vajoineen, joissa säilytettiin kolmea venettä, joista yksi oli ainoastaan kokonaan mahonkinen ja se oli perän ja salongin muodoiltaan sama kuin lehden kuvassa oleva vene", sanoi lähteeni herra N. "Veneessä oli pitkä keulakansi ja siinä oli iso amerikkalanen kone. "Vene oli kova kulkemaan, noihin muihin veneisiin ja yleensäkin tuon aikaisiin veneisiin verrattuna. Ensi Parviaisen tehtaan autonkuljettajat Stenberg ja Valkonen toimivat veneen kuljettajina, heillä oli aina koppalakit päässä. Veneen miehistöön kuului myös kerhon tarjoilija, joka yli-insinööri Huidan vieraille tarjoili virvokkeita ja eväitä retkillä. Näillä retkillä on nähty vieraina mm. professori Ilmari Hannikainen ja arkkitehti Alvar Aalto. Erään mielenkiintoisen yksityiskohdan kertoi herra N, "veneen keula oli jotenkin ylhäällä laiturissa ollessaan, mutta kun miehistö ja vieraat olivat veneessä, laskisi se suoraan. Herra N muistaa pienenä poikana kerran käyneensä talvisäilytysvajassa ja nähneensä ruotsalaisen Gevalia -kahvipurkin salongin pöydällä. "Se oli jotenkin niin hienoa, kun oikeata kahvia ei saanut siihen aikaan mistään".
Säynätsalon Sanomat, se oli tilattava lehti ja sitä teki yhtiön vientipäällikkö Olavi Salonen. Vaikka se oli tilattava lehti tuli se käytännössä joka savuun, koska muuten ei yhtiön asioista voinut tietää mitään. Kyselin herra N:ltä arkistotietoja ja tähän liittyen hän kertoi em. jutunkin.
Hän kertoi myös 90 -luvun alussa Enso Gutzeitin Parviaisen tehtaan arkiston palaneen ja siinä sivussa meni lehdenkin arkistot. Joitakin arkistoja löytyy Mikkelistä Elinkeinoelämän Arkistosta ja kotiseutuyhdistykseltä. Näihin minun tullenee seuraavaksi paneutua ja toisaalta jäljittää yhtiön autonkuljettajien poikia, josko he muistaisivat veneestä jotakin. Muuten ne kaksi muuta venettä olivat Halosen ja Haaviston veneitä ja ne olivat hidaskulkuisia. Tietysti voin etsiä tietoa myös Halosen ja Haaviston jälkeläisiltä. Siis aika paljon mahdollista tietoa olen saanut. Juon nyt vettä
Donna 28

[Simon]

Etsivä tutkii ja hakee ja tulee palkituksi parhaimmat onnittelut sinnikkäästä tutkimustyöstä. Ajattelimpa kuitenkin juhlistaa tuota yhdellä ohrapirtelöllä

[Warjo]

Donna sai hienoja uutisia, tuohan oli kuin joululahja

[Donna 28]

Eipä se niin ollutkaan. Vanhoja salonkeja on siis jossain kunnossa muitakin Keski-Suomessa.Tänään sain minua neljännen edeltäneen veneen omistajan T.K:lta tietoja. Henellä ja hänen kaverillaan on Donna ollut 70 -luvulla. Hän, kaverinsa kanssa on ostanut veneen Väänäsen perikunnalta ja tänään saanen tietää, kuka on veneen rakennuttanut ja mikä sen alkuperäinen nimi on. Tämä minun neljäs lähteeni sanoi, että vene on rakennettu Summassa, josta se olisi viety Turkuun ja sitten myöhemmin Päijänteelle. Mene ja tiedä, mutta mielenkiintoisia väitteitä, joskin ristiriitaisia tämä T.K. Kuitenkin nämä tiedot vahvistavat alun alkaen saamiani tietoja. En nyt uskalla niitä täällä vielä julkaista, koska ne liittyvät niin moneen asiaan, ennen kuin olen tarkistanut ne. Siis tietojen etsintä jatkuu, mutta todennäköistä on kuitenkin se, että vene olisi rakennettu jo 30 -luvulla. Matti ja Veli-Matti tiedoksenne: Juon vettä edelleen, sillä kämmenpohajtkin hikoilevat reilusti
Nyt on sitten enemmän nykyisyyttä kuvaava kuva avattarena, tosin sen ottamisen jälkeen on kylki hiottu tasaväriseksi. Kiitokset jälleen Viinämäen miähelle hyvistä ohjeista avattaren vaihtamiseksi.
Donna 28

[Donna 28]

Väänäsen perikuntaan taisi tyssätä nyt vähäksi aikaa tämä historiaselvitys.
Heitä jälkeisensä omistaja T.K, jolla vene on viimeksi ollut vesillä, tuntuu kovin kiireiseltä.
Pakko vai odottaa vastausta.
Donna 28

[Veli-Matti]

Kun noista vanhoista veneistä on tehnyt tiedusteluja niin useinkin käy niin että vinkkejä tulee samannäköisistä veneistä mutta niiden seassa saattaa olla se tieto kysessä olevasta veneestä.

[Donna 28]

Otettiin salongin ikkunoista sapluunat, jotta pääsisimme lasittamaankin niitä jossakin vaiheessa niillä fasettihiotuilla laseilla.
Donna 28

[Donna 28]

Olen tässä hioskellut noita kansiheloja viime aikoina, jotta ne voisivat mennä kromaamoon, pilleripurkit ja ratin/ruorin viikset teettävät viekä työtä, on sellaista pientä ripellystä - tympii jo muutaman minuutin työrupeaman jälkeen -haisee todella pahalta
Lämpiäisi nuo ilmat, niin pääsisin kyllästämään kannet ja sen jälkeen lakkaamaan koko venettä. Sitä odotellessa vaikenen taas toistaiseksi, sillä oikein muuta ei veneessä nyt pysty tekemään. Pieniä hankintoja kuitenkin suorittelen.
Donna 28

[Lampila]

On se sen verran nurinkurista tää rakentelu. Just puhalsin yhdestä läpiviennistä kromit pois ja kiillotin messingin näkyviin.

[Donna 28]

Meinasitko jättää patinoitumaan messingin vai kromaamoonko ajattelit. En laittaisi kromaamoon, jos löytäisin sen lakan, mikä Koitossa piti messingint kiiltävinä, jotain autolakkaahan se oli. Minusta nimittäin messingin väri on mielestäni paljon kauniimpi kuin kromattu, joka on sitä patsi kylmä väri. En nyt sitten tiedä, oliko kromi tuolle ajalle kuuluva kotkotus paremman väen piirissä vai ei.
Donna 28

[Lampila]

Jätän patinoitumaan ja kiillottelen sen kun jaksan. Löin jo salonkiin katon ja tein penkin rungot valmiiksi. Vielä kun jaksais rypistää salongin ajotilan puoleiset seinät niin vot!

[Donna 28]

Jotenkin on ollut sellainen burn out -tunnelma koko veneen kanssa, ei ole huvittanut mikään, eikä oikein nytkään. Donna on ollut tavalla tai toisella ajatuksissa yli 7 -vuotta allekirjoittaneella. Nyt tuntuu, että taitaa kahdeksaskin vuosi täyttyä, ennen kuin vene on vesillä. Veneen kannalta on parasta, että se on hyvässä vaiheessa ja itseni kannalta parasta on, että voin pitää lomaakin tämän yhden ajatuksen kanssa, näin olen sitä fundeerannut. Donna siis valmistuu aikanaan.
Donna 28

[Simon]

Niin, historiallisten aarteiden entisöinti on luovaa työtä, voisi mieltää jopa taiteeksi. Hetkittäin voinee toki tulla "lamatunteita", mutta pienen tuumaustauon myötä asioilla on tapana hoitua kohdilleen:)

[Lampila]

Liiankin tuttu tunne. Eilen istuin ensin salongissa, sitten ohjaamon lattialla ja lopuksi keulakajuutassa. Seinää olisi pitänyt tehdä mutta kun ei irronnut niin ei. Päädyin poraamaan keulalipputangon helalle reijän keulapollarin takapuolelle ja ruuvasin yhden kaapioven paikoilleen. Laipioita on pitänyt tehdä jo kuukausi, ei ole luonnistunut - tein kaiutinkaapit salonkiin, oli helpommat ja kivemmat. Kohta pitäis aloittaa talon maalaus niin ja peltikaton. Pidä usko vahvana - vaikka välillä huilaa niin kyllä se tekemisenkin aika vielä tulee. Jaksaa jaksaa!