Donna nousee siivilleen

[Donna 28]

Aivan, mutta kuka saa rakennusluvan vajalle. Voiko sen tehdä vuokratontille. Käsittääkseni Kelviik on jonkinlainen yhteisomistuksessa oleva ranta.
Varmaan tuollaisen ponttoonien päällekin rakennetun "vajan" ankkuroimiseen johonkin paikkaan tarvitsee luvan. Mihinkä Sinä esimerkiksi laittaisit sen. Tosin kahvelijahtisi ei kyllä mahdu mihinkään, ainakaan mastopystyssä.
Donna 28

[Donna 28]

Katokset alkavat hahmottua, taidan kuitenkin laittaa perinteisen taakse laskostuvan kaarilla olevan pressun taakse, vaikkakin sen alla sateella onkin
ahdasta, niin tuulipinta jää suurin piirtein samaan tasoon kuin mitä salonkihyttikin on. Sen sijaan katosratkaisu edessä on paikallaan, sillä siten vain
saan riittävästi tilaa tulla yhdestä tuulilasin ikkunasta sisään. Sekin muotoutunee kuomun ja katoksen välimuodoksi kaariratkaisuineen. Kaaret pyrin kuitenkin saamaan irrotettaviksi. Kaarien päälle vedetään "huppu", joka edestä on tuulilasin yläosaan kiinnittyvä viiste ja takaosastaan suorakulmaisesti kattoon laskeutuva. Sivut mietityttävät vielä, jos ne eivät ole yhtä kangasta, niin näkyvyys olisi sivuille parempi kevyellä sateella,
mutta jos kaaret ovat poikittaiset niin kuin ajattelin, niihin on hankala kiinnittää mitään sivurättiä. Tuulilasin takaosa - ruoritila on ollut todella kostea kaikkien haastattelemieni entisten omistajien ja heidän lapsiensa muistikuvissa pikkasen navakammalla tuulella. Sanalla sanoen MÄRKÄ.
Donna 28

[Donna 28]

Sain eilen vahvistuksen, Klassikkorekisteristä. Donna on hyväksytty Klassikkorekisteriin niin kuin tietolähteeni jo huhtikuussa kertoi.
Päivitetty Klassikkorekisteri löytyy Mahogany Yachting Society ry./rf. -sivuilta kohdasta Klassikkorekisteri ja sieltä kohdasta moottoriveneet. Klassikkorekisteriin hyväksyttyjä veneitä olivat:
1. 8mR FIN12 Iroquois
2. Hai FIN-264 Myrskylintu
3. Havsörn Fortuna L-48
4. Laurin Havskryssare Habanera
5. Meriristeilijä Sabina FIN-44
6. SK 40 Ingrid
7. Östersjökryssare 8 Moshulu
8. Chris-Craft Riviera 18
9. Örnö Ruffbåt Virginia
10. Pauliina E Suntio
11. Salonkivene Donna
12. Tiedemann Marimba
Tuntuu näin virallisen tiedon saatuaan vieläkin hienommalta kuin huhtikuussa. Lopullinen päämäärähän on saada vene myös K-merkittyä.
Tiedot, mitä siihen vaaditaan on minulla päivittäisessä selvityksessä, pääosin sen selvityksen tietoja olen tuolla aikaisemmissa kirjoituksissani selvitellyt. Nyt kutenkin on eräästä 50 -luvun kuvasta ja silloisen Hallan sanhan johtajan tyttären kautta selvinnyt, että veneen silloinen nimi on
ollut Mercury eikä niin kuin aikaisemmin olen kertonut Mercurius. Se on myös selvinnyt, että vene on vesille laskustaan saakka vuoteen 1980 ollut
yhden omistajan omaisuutta ts. Hallan Saha Oy:n, jonka puolestaan on omistanut Kymmene Oy. Mercury on ollut aina kulloisenkin johtajan käytössä
ja vaikka esimerkiksi yksi johtajista Börje Carlson oli yrittänyt ostaa sitä jäätyään eläkkeelle Hallan Sahalta, ei saanut sitä ostaa itselleen,
josta hän oli hänen tyttärensä mukaan hyvin pettynyt.
Tällaista siis tänään.
Donna 28

[Donna 28]

Tänään siis olin sähkötarvike ja -laite ostoksilla. Käytyäni veneellä sopimassa venemestarin kanssa, mihin piti mitäkin tehdä, suuntasin kolmeen suurimpaan veneliikkeeseen kysymään, mitä maksaa. Olin ostamassa 7 tuuman karttaplotteria, rungon läpivienti anturia, siis pronssista kaikuluotaimen anturia ja karttoja plotteriin. Parin tunnin kierroksen jälkeen tulin siihen tulokseen, että ko. firmoilla on kartelli. Hinnat olivat sika-
hintoja. Palasin tyhjin käsin kotiin, miltei. Päätin kuitenkin käydä Kouvolan Menokoneessa ja kas kummaa kyselemäni paketti löytyi tarjouspyyntöni
jälkeen hieman yli 300 € pienemmällä hinnalla kuin tosi ylimielisistä kotkalaisista firmoista. Motonetissäkin oli parempi palvelu, sieltä vain ei tällaista yhdistelmää edes voinut kysyäkään, koska heillä ei ole näitä kuin aivan pieniä ja nekin peräpeilianturilla. Ostin paketin, jossa kaikki toiminnot tapahtuvat näppäimillä, ajattelin kauhulla märin sormin kutistettavia ja laajennettavia näyttöjä avo-ohjaamotyöskentelyssä vaikkapa navakassa tuulessa.
Donna 28

[Donna 28]

Historiaselvitys on nyt pysähtynyt paikoilleen, sillä tiedossa on, että Donna, joka muuten piakkoin saa lopullisen nimensä, on ollut vuodesta 1927
lähtien Hallan Sahan omistuksessa työsuhdeveneenä kulloisellakin johtajalla.
Viime päivät on kuumeisesti varustettu venettä sähköjä tehden, jäähdytysjärjestelmää väsäten erilaisia läpivientejä tehden. Itselleni olen antanut ymmärtää, että Donna olisi vesillä viimeistään viikon 24 alussa, jolloin sillä ehtisi muutaman koereissun heittää ennen pidempää ajorupeamaa. Kun vene lasketaan vesille, on nimikin selvillä, vaimon antama on todennäköinen.
Donna 28

[Donna 28]

Moottorihuolia on ollut. Täytyy kysyä, miksi ei veneen konetta tullut katsottua koskaan veistämöllä tarkemmin, kun se lepäsi keulan edessä lattialla pari vuotta, kun touhotettiin vain puutöiden kanssa. Kenelläkään ei hälytyskellot soineet kun se laitetiin keulaan paikoilleen. Ei p...ana. Nyt kun se on paikoillaan, on todella hankalaa lisätä siihen vesipumppu ja laturi. Laturi vielä ehkä jollain lailla, mutta vesipumppu on jo hankala. Molempiin pitäisi saada säädöt ja vieläpä tietää minkälainen hihnapyörä halkaisijaltaan koneeseen pitäisi laittaa. Sitten on vielä yksi ongelma. Kone on paikoillaan ja koneen etuosa tyypillisessä Mercruiser -kolmiopukissa. Hihnapyörien hihnoja ei käytännössä voi pujottaa , ellei konetta irrota etuosastaan kolmiopukista. Miksi ei tullut mieleen nämä asiat, kun kone oli irrallaan, fitittää ja hävettää. Ja kiirekin olisi
Takapakkia on taas tulossa ja aikaa palaa 8\
Eipä paljon hymyilytä.
Donna 28

[Donna 28]

Laturille tehtiin mitoituksen jälkeen uusi jalka. Vesipumpun jalkaa tehdään parasta aikaa. Hihnat saa paikoilleen vain, kun irrottaa koneen edessä olevasta kolmiojalasta. Vesipumppu löytyi, vanha, mutta uusi, Mepra-Tuotteen asiakkaalta, Johnsonin tuumainen. Letkustot odottavat pumppua valmiina ja asennettuina. Siihen ostin MCR - Servicen ohjeen mukaan hihnapyörän, jonka keskiön jouduin sorvauttamaan 1mm suuremmaksi, kun Kouvolasta ei sopivaa löytynyt eilen. Tänään ilmeni, että pakoputken joutsenkaulan pää on halkaisijaltaan eri kokoa kuin perälaudassa olevan messinkimutikan pää, siis hitsaushommia joutsenkaulan pään supistamiseksi, jotta kuminen pakoputki saataisiin väliin, vajaa metrin pätkä, pakoputken messinkipäätä en ehdi enää muuttaa. US-Partsilta moottorin sarjanumeron perusteella tilaamani öljykellon anturin (paineanturi)
pää oli eri kierteellä, kuin pultilla peitetty kohta, missä öljykellon olisi pitänyt olla ja mihin se olisi pitänyt sopia. Maanantaina on sorvautettava kellon anturipulttia oikealle kierteelle. Toivottavasti ainevahvuus riittää tai sitten ollaan senkin suhteen lähtöasemissa, ellei riitä. Kaasuttajan viritys toimimaan ohjausakselilla olevan viiksen kanssa on myös maanantain ja mahdollisesti vielä tiistainkin ongelma ja ohjelmassa. Myös pentryn lavuaarin poistoputken pää kiukuttelee. Ilmattava olisi myös hydraalinen ohjaus. Tärkeintä olisi saada vene vesille torstaina, jotta ehtisi koeajaa sitä ainakin pari kertaa Kotkan saaren ympäri ja muutama harjoitus laituriin ajosta olisi myös paikallaan, jotta uskaltaisi toteuttaa haaveensa matkasta 12.6.Helsinkiin. Sinne en uskalla testiajoa lähteä suorittamaan, kuten samassa hallissa talvehtinut Birgit aikoinaan, joka sitten hinattiin lopulta pääkaupungin tapahtumaan. Toki kaikenlaista pientä puuhaa varmaan on koko kesä edessä, vene on rekisteröitävä ja katsastettava mutta tähän hätään yritän saada Donnan merikelpoiseksi. Täytyy vielä sen verran sanoa, että Donna on ollut kyllä nimensä veroinen - on kiukutellut ainakin minulle koko yhdessäolomme ajan.
Toivottavasti se loppuu, sen päästyä oikeaan elementtiinsä leppeille aalloille.
Sitten vielä täytyy toivoa, että ostamani plotteri toimii. Eräs ystäväni sanoi, etteivät nekään alussa toimi moitteettomasti. No, sitten navigoidaan kartalla.
Meni Helsingin reissu mönkään tai ei, Donna nostetaan rekkaan heti Juhannuksen jälkeen ja sitten se pääsee Saimaan makeaa vettä maistelemaan n. 2 kuukauden ajaksi. Kesän työt olen sovittanut Taipalsaareen ja Lappeenrantaan, jotta ainakin iltaisin ehtisi vähän lomailemaan veneen kanssa.
Rantasalmen Järvisydän reissuun aion käyttää ansaittua lomaa 10 päivää.
Joku täällä palstalla sanoi jotain tähän suuntaan - en ikinä osta vanhaa puuvenettä - toivon, ettei enää tarvitsisi ostaa, sanoisin.
Donna 28

[matti]

Loistavaa Jaakko, enään loppusäätöä, ymmärrän, että välillä tuskastuttaa kun kierteet ei sovi tms, mutta lopussa kiitos seisoo!
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut veneen valmistumista .
Mihin aikaan torstaina on suunniteltu veneen veteenlasku, vois tulla katsomaan?

Matti

[nikom]

Tsemppiä Jaakolle loppu rutistukseen, onhan tässä vielä monta päivää (ja yötä aikaa)....
NiKo

[pellamo]

Kyllä se siitä.
Ensin ulkonäkö kuntoon ja sitten perustekniikka
Vähän niinkuin nykyiset "huippu-urheilijat"

[Donna 28]

Harmittaa niin vietävästi. Tosin, itse olen mieltänyt, ettei tekniikassa pitäisi olla ylitsepääsemättömiä ongelmia eikä näin ole ollutkaan. Mutta puutyön tekeminen viimeisen päälle on ollut kyllä tarkoituskin, ainakin siitä saakka, kun ahneus kasvoi hyvän jäljen nähtyään. Siis homma lähti lapasesta ja siitä olen nyt tyytyväinen. Harmitukseni aihe ei ole nuo tekniikkamurheet, vaan se, etten tänäkään vuonna selvinnyt MeriViaporiin.
Ehkäpä ensi kesän alussa.
Donna 28

[Donna 28]

Donna se vain vanhenee päivä päivältä ja muutamissa päivissä jopa vuosilla. Näin kävi tänäänkin, nimittäin Kymenlaakson Maakuntamuseo antoi pyynnöstäni tietoa, Donna on tosi vanha nainen. Se on laskettu vesille 1922, siis viisi vuotta tuli tänään lisää. D. on 93 -vuotias Vesille laskun yhteydessä vene on saanut nimekseen Mercury. Todellinen pommi oli suunnittelija Tiedossani ei ole ollut veneen suunnittelijaa ja se on ollut yksi syy, miksi mm. Donna ei ole saanut Kalssikkorekisterin K-merkintää. Suunnittelija on Lauri Kanto. Hän on ollut tuolloin, siis 20 luvun alussa, Teknillisen Korkeakoulun laivanrakennuslinjalla. Kunhan parin päivän sisällä saan Kymenlaakson Maakunta Museosta Hallan Sahan johtajista tietoa, saan myös tästä Lauri Kannosta. Palaan siis lähipäivinä asiaan.
Donna 28

[CMK77]

Todella hyviä uutisia!

[Viinamäenmiäs]

Onnittelut, että Donnalle löytyi 'isäkin'. Jos lienee sama herra kuin wikipediassa niin tosi mielenkiintoinen historian hienosti kytkevä tieto. Sunila-Aalto-Säynätsalo vaikka loppuosa lienee ehkä sattumaa.

[Donna 28]

Kiitokset, Anders, taustatiedoista. Merimuseolta pitäisi tulla huomenissa tietoa "isän" suunnitelmista enemmän. Lauri Kanto valmistui koneinsinööriksi teknisen korkeakoulun laivanrakennuslinjalta, sanoi Kymenlaakson Makuntamuseon tutkija Eila Ikonen minulle puhelimessa eilen.
Kovan luokan mies totta tosiaan. "Harva meistä on rautaa", mutta niin suunnittelija kuin Donnakin ovat sitä olleet ja on. Menen Donnalle huomenna maalaamaan pohjan ja yrittämään ratkaista, miten kaasuttajalta saadaan ohjausakselin kaasuvivun akseliin yhteys. Se on nyt kummaksuttanut viime päivinä, kunnes tänään yksi asentajistani uskoi löytäneensä ratkaisun. Donna lasketaan vesille todennäköisesti vasta Juhannuksen jälkeen, tosin se on normaali aika veneilleni, sillä ainoastaan kerran olen viimeisen 20 -vuoden aikana saanut veneeni vesille ennen heinäkuuta. Kauppakirjan etsiminen kesti yllättävän kauan. Jossakin vaiheessa ovat vuodet menneet sekaisin, sillä olenkin vasta nyt yhdeksännellä vuodella. Ostin veneen 4.4.2007 jyväskyläläiseltä silloiselta abiturientilta Hannes Järvenpäältä, joka säilytti venettään Säynäsalon kirkonkyläsaaressa. Merimuseon tiedot täytyy pystyä sitten maanantaina siirtämään Trafin rekisteriin. Sen kuitenkin päätin, että 7 -vuoden päästä pidetään 170 -vuotisjuhlat, joista 100 -vuotta on varsinaisen päivänsankarin, loput ... Jos elän.
Donna 28