Donna nousee siivilleen

[Donna 28]

Luinpa minäkin sitä 3.3. kohtaa heti luettuani sinun ensimmäisen tekstisi asiasta. Ymmärsin sen niin, että se koski ammattiliikennettä, siinä verrattiin sitä tai otettiin esimerkki taksiliikenteestä. En nyt ole ajatellut, että pilssiin menisi sen enempää desilitran verran kuin 200 litraakaan. En lähde siitä ajattelutavasta, mutta väitän että liitokset ovat kunnolla tehty ja kun niihin nyt laitetaan ne hanat ja polttoainehöyryjen poisto kunnolla vesirajan tuntumaan joutsenkaulaventtiileillä. Jakkaraa en lähde nostamaan. Mutta jos siitä vuodelta 2009 löytyy kohta, niin kai voit sen kohdan skannata ja lähettää tänne, niin mitä siinä oikein lukee ja ketä se koskee, vai voiko joku muu tehdä sen. Siis kysymys kuuluu, ymmärsinkö oikein.
Donna 28

[riskila]

Tässä Veneilyliiton katsastusohjeesta 2009 palanen koskien polttoainejärjestelmiä.

3.3 POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ
Polttoainejärjestelmän asennukset ja laitteet polttoaineen täyttöä, varastointia, tuuletusta sekä syöttöä varten on suunniteltava ja asennettava niin, että tulipalo- ja räjähdysvaara on mahdollisimman pieni.
Katsastajan käsikirja 2009
SUOMEN PURJEHTIJALIITTO - SUOMEN VENEILYLIITTO
24
Polttoainesäiliöt, -putket ja -letkut on kiinnitettävä ja pidettävä erillään tai suojattava kaikilta huomattavilta lämpölähteiltä. Säiliöiden rakennetapa ja materiaali on määriteltävä niiden tilavuuden ja polttoainetyypin mukaisesti. Yli 50 l säiliössä on oltava loiskelaipiot. Säiliössä tulee olla huoltoluukku.
Säiliön huohotinputkessa on oltava riittävä hanhenkaula ja huohotinhelassa liekinsuojaverkko. Huohotin ei saisi olla kyljessä veneen keulassa, koska aallokossa voi silloin polttoainesäiliöön päästä vettä. Huohottimen kaikkien osien minimi leikkauspinta-ala on oltava vähintään 95mm 2 (∅12mm).
Bensiinisäiliöt eivät saa muodostaa rungon osaa ja niiden on oltava eristettyjä moottoritilasta ja muista kipinälähteistä sekä erillään suljetuista ja katetuista oleskelutiloista. Sähkölaitteet, jotka sijaitsevat bensiinisäiliötilassa tai tilassa, jossa on asennettuna bensiinijärjestelmän osia, tulee olla kipinäsuojattuja. Kaikkien yhteiden tulee olla tankin yläpinnalla. Dieselsäiliössä saa olla sivuilla ja pohjassa läpivientejä jos ne varustetaan sulkuventtiileillä. Venttiilien on oltava helposti luoksepäästäviä.
Säiliöt on kiinnitettävä pysyvästi (pl. irtokanisterit). Vaahto ei saa olla ainoa tankin kiinnitystapa. Sopivat säiliömateriaalit ja seinämävahvuudet eri polttoainelaaduille ovat seuraavat:
Bensiini pienin seinämävahvuus haponkestävä teräs 1 mm alumiini 2 mm
Dieselpolttoaine alumiini 2 mm ruostumaton teräs 1 mm korroosiosuojattu teräs 1,5 mm polyeteeni 5 mm lasikuitulaminaatti (ei saa olla 4 mm rungon rakenteellinen osa)
Polttoaineputkistojen on oltava ko. polttoaineen kestävää materiaalia. Täyttöhelan sisähalkaisijan on oltava vähintään 38 mm ja hela on sijoitettava siten, ettei ylivalunut polttoaine pääse veneen sisätiloihin. Kiinteässä säiliössä on putkien säiliönpuoleisessa päässä oltava sulkuventtiili, jos säiliö voi letkuvaurion vuoksi tyhjentyä. Letkuissa on käytettävä kahta letkusidettä, ja metalliputkissa on oltava kierre- tai helmiliittimet. Kiinteissä asennuksissa tulisi olla vedenerotin moottorin hienosuotimen lisäksi. Polttoainejärjestelmä on bensiinimoottoreissa katkeamattomasti maadoitettava täyttöhelasta moottoriin, ja myös dieselmoottoreihin maadoitusta suositellaan.
Katsastajan tulisi polttoainejärjestelmän osalta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - polttoainesäiliön ja -letkujen materiaali, asennus ja kunto - huohottimen ulosvienti ja vesilukkomahdollisuus - suodatinten tiiviys ja kunto, polttoainevuodot ovat vaarallisia - bensiinimoottoreissa maadoitus ja moottoritilan tuuletus - dieselmoottoreissa omistajan tieto ja taito moottorin ilmaamiseen.

Näin siis Veneilyliitto vaatii ainakin periaatteessa, mikäli aiot katsastaa veneesi johonkin seuraan ja käyttää seuran lippua.

Letkujen lähdöissä olevat hanat veneessäsi lienevät sellaisessa paikassa pissin pohjalla, että niitä olisi täysin mahdoton sulkea tulipalon sytyttyä. Niissä voisi olla kaukoohjaus vaikkapa vaijerilla tai tangolla.

Minulla on huono kokemus kumisesta "polttoainetta kestävästä letkusta. Katsastusmies huomautti vuodenvanhasta letkutkusta, joka oli tosiaan aivan hapertunut ja hauras pinnaltaan. Se saattaa osittain johtua auringon valostakin. Letku oli ostettu "merkkiliikkeestä" ( Rauman Akku )

[Donna 28]

Aika tyhjentävästi selvitetty. Polttoainetankit menevät siis uusiksi, ainakin ne madaltuvat. Toivottavasti laittoivat loiskelevyt pohjaan, siitä oli ainakin heidän kanssaa puhetta. Enpä tiedä, kuinka tässä taas käy. Katsastus sääntöjä vastaan en ryhdy sotimaan, sillä se ovat minua viisaammat laatineet ja en varmaan saa vakuutusyhtiöstäkään lopullista vakuutusta.
Kiitokset Simon ja Riskila. Tämä täytyy saattaa tekijöiden tietoon, kopioiden
Risklian tekstin. Tilaan liitosta katsatusmääräyksiä käsittelevän kirjan ja luen sen kuin piru ramattua. Taitaa nyt pysähtyä tämä tekeminen vähäksi aikaa tähän. Tankin kokoa pitänee pienentää, madaltaa, jotta nämä yhteet mahtuvat yläosaan, siis polttoainneen syöttö. En tiedä kuinka paljon purettavaa siitä tulee, siis saako tankkia pois, purkamatta puurakenteita.
Turha työ sitten tietysti fitittää, mutta sekin kohdistuu kai lähinnä itseeni
Ihmettelen vain muuteen
Tuo maadoitus, miten se tehdään tankilta koko matkan koneelle, sähkömiehen hommia ilmeisesti, mutta jotta siitä ei nyt tulisi tällaista showta - ensin tehdään, sitten puretaan ja sitten tehdään taas - . Kyllä minäkin, pirun kovakalloinen alan oppia. Joskin kovakalloisuutta minulla on ennenkin ilmentynyt. Mitähän sudenkuoppia tässä loppuvaiheessa vielä mahtaakaan tulla eteen. Taidan nyt viheltää tämän jutun poikki, siis veneen rakennuksen tältä osalta.
Nyt kun olisi tarkoitus vetää se pakoputki perään seuraavaksi, niin mitähän siitä sitten tuon äskeisen lisäksi mahtaa opus sanoa. Jos vaikka Simon ja Riskila vastaisivat siihen. Luottamukseni vain kasvaa sinne Kaskisten suuntaan, kun Simon otti asian ensin esille.
Tietysti minun hälyytyskelloni olisi pitänyt soida jo aikaisemmin, sillä kävinhän tutustumassa Porissa EWS:n poikolaisen ratkaisuihin keväällä, mutta ei...
Donna 28 8\

[vilreu]

Pistetään vähän lusikkaa soppaan....
Mahdetaanko tuota tulkita niin, että koskee vain uusia tankkeja? Tiedän monia katsastettuja veneitä, joissa on lähtö tankin alaosasta, eikä minkäänlaista manusluukkua. En oikein usko, että minkään seuran katsastaja hylkää venettä tuon takia. Katsastuksen pääasiallinen tarkoitus on kai muutenkin vain kiinnittää veneen omistaja huomio puutteisiin, eikä evätä vakuutusalennuksia ;)

Tuo ylälähtö muuten koskee nykyään ihan kaikkia tankkeja maallakin, mutta ei kiellä käyttämästä vanhoja.

[Donna 28]

Riskila. Oma katsastusmieheni sanoi, että kannattaa jostakin suurihalkaisijallisesta letkusta tehdä suoja polttoaineletkulle, jottei se hankautuisi tai auringonvalosta hapertuisi. Mielenkiinnosta kysyn, mikä on se syy, että polttoaineen syötön yhteet pitää olla polttoainetankin kannessa. Maadoituksen ymmärrän, huohotuksen joutsenkaulamutkat, manusluukut, kipinäsuojaukset, jso sähkölaitteita läheisyydessä, mutta tämäpolttoainetankin yhteet pitää olla kannessa, kun lähes kaikissa tietämissäni veneissä ne ovat pohjassa, myös bensiinikäyttöisissä, minullahan ne ovat kyljessä.
Donna 28

[CC]

Tiedän kyllä tapauksia, joissa tankit on yhdistetty tässä tapahtuneella tavalla. Ihan tunnettujen ja jopa hyvämaineisten veistämöiden jäljiltä. Itselleni en kyllä moista tekisi, varsinkaan bensalle. Ja syyhän on ihan looginen, turhaa riskaamista, letkut ovat arvaamattoman huonoja joskus. Tunnetun kumitehtaan bensaletku on vuodessa aivan halkeillut, pimeässä. Tästä on useita kokemuksia.
Ja kyllä minulla olleissa veneissä kaikissa tankin kaikki yhteet ovat olleet päällä. Niin on vuoden -67 Ladyssäkin, eikä yhdysputkia alta. Btw. tankkien tasaus toimii yläkauttakin kulkevien putkien kautta ihan hyvin. Ei tosin taida mitenkään soveltua tähän tapaukseen...

[Elwood]

Mitä jos tankin lähtöihin laittaisi venttiilit ja siitä jatkaa sitten rakenteisiin kiinnitetyillä hst putkilla? Letkua vain putkiston ja moottorin välissä...

Yhteet kannessa on sitä varten, että kun se roikkuva, kiinnitämätön letku murkkeutuu rikki siitä letkukaran vierestä niin, ihan kaikki polttoaineet ei ole pilssissä...

[Donna 28]

Veistäjä päättää, mitä tehdään. CC - jos letku hapertuu, voi sen vaihtaa vaikka joka vuosi, se ei ole tämän ratkaisun yd inkysymys. Tässä ratkaisussa ei onnistu yläkautta vetäminen. Elwood,
tankkiehin tulevat ne hanat, kirjoitin vissiin siitä jo 2 -sivua sitten. Tankit ovat 1,5 mm RST.
Donna 28

[Donna 28]

Siis yhdysletkusta oli puhe, ettei se onnistu yläkautta. Keskusteltuani hetki sitten veistäjän kanssa, sovittiin, että polttoaineen otto tankeista järjestetään yläkautta kuten katsastusmääräyksissä sanotaan, vaikkakin hänen ja minun käyttämäni katsastusmies hyväksyisivätkin näin. Näinhän se on ollut ennenkin ties kuinka monta vuotta sen jälkeen kun petroolista luovuttiin. Muinoin toinen tankki oli petroolia varten, uskoisin.
Donna 28

[Veli-Matti]

Vähimmällä vaivalla sen polttoaineen sieltä yläkautta saa ulos - näin jossain täydellisen putkisarjan hintaan 15€. Oiskohan ollut ikh tai joku vastaava liike...

[Donna 28]

Ei niitä nyt Isojoen Kone Hallista tilattu, ne ovat käsittääkseni paikoillaan, siis kannessa.
En ole nyt leipätyöltäni ehtinyt käydä katsomassa, mutta kuluu mahonkia taas ostetun.
Katselin tuossa, kun emäntäni huikkasi viikonloppuna facebookin puuvenesivua katsomaan, siellähän ne oli entiset tämän palstan aktiivikäyttäjät naisten kanssa keskustelemassa. Niin se mies on nöyrä - akkojen kotkotuksille. Sanahan on vapaa, onneksi moniarvoiselle viestinnälle.
Donna 28

[Ande]

Tarviihan sitä nyt moternisoitua

[Donna 28]

Aivan niin Ande.
Pakoputki veneessäni pitäisi olla viimeistä joutsenkaulan mutkaa vaille valmis. Jos joksus päättää vaihtaa koneen, ei se ainkaan pakoputken sisäpinta-alasta jää kiinni. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta litraa minuutissa 4 -pyttyisen Mercruiserin vesipumppu työntää vettä ulos, vai pitääköhän se kokeilla. Olisiko Patricilla jotain tietoa asiasta.
Patricilla on Tampereen suunnalla tulossa työnalle myös kaunis n. 10 m pitkä salonkivene.
Kymenlaakson maakuntamuseon mitttaprojektin kuvia kun katselin, muistutti se kovasti yhtä Eetu Seppälän piirrustusta salonkiveneestä - ruorihytin muoto oli ainakin samanlainen.
Siis salonkiveneitä löytyy yllättävän paljon myös Suomesta, varsinkin sisävesiltä. Eikä se liene ihme, sillä sisävesien varrella ovat tehtaiden patruunat huvitelleet tällaisilla veneillä kesäisin.
Donna 28

[patrick]

Riippuu vähän pumpusta...jota siinä siis vakiona ei ole...koska on vetolaitteessa, kai muistit laittaa
10.25m on pituus Järjettömän stressin siitä vanhasta veneestä ainakin saa, kun tietää että jotain pitäisi kokoajan olla tekemässä! Taidan jättää sen kesäksi maihin ja ruveta töihin.
Kävi myös mielessä, että jos mallintaisi veneen laserskannerilla ja heittäisi kansilaudat vesileikkuuseen ja naputtelisi paikoilleen, saattaa tosin olla väärä foorumi moisen toimenpiteen paljastamiselle

Edit: Moottorissa toki on kiertovesipumppu, mutta lisäksi tarvitset kumipumpun syöttämään sitä. Alkuperäinen impelleri on tiivisteestä mitattuna 57*27mm, mutta laita ny vaikka joku 1" jabsco.

[pellamo]

Tuleehan sulla joku t-haara meriveden poistopuolelle ennenkuin se menee pakoputkeen.
Turha sinne on kaikkea vettä puskea varsinkin kun on noin pitkä pakoputki johon se "pakkaantuu".
Niin että osa vedestä kyljestä ulos.