Pienehköä työlauttaa puskenut hinaaja EEVA upposi yllättäen Hinaaja EEVA on vuonna 1958 Savonlinnassa rakennettu dieselmoottorikäyttöinen, teräsrunkoinen
ja katettu hinaaja. Sen suurin pituus on 8,55 metriä ja leveys 2,34 metriä.Aluksen miehityksenä onnettomuusmatkalla oli päällikkö (s. -59), jolla oli yliperämiehen
ja moottorikoneenhoitajan pätevyyskirjat. Pituudeltaan alle 10 metrisenä alukselta ei
edellytetä miehitystodistusta, mutta katsastustodistukseen oli merkitty suurin henkilö-
määrä/matkustajamäärä 4/3 ja siten osoitettu yhden hengen miehitys vähimmäismiehitykseksiAiristolla Vepsän ja Rymättylän
saarten välisellä vesialueella 19.10.2001. Alus oli päällikölle yllätyksenä saanut suuren vesilastin.
Käytettävissä olleella, vajaasti toimineella pumppauskalustolla ei uppoamista voitu estää. Uppoaminen
tapahtui noin kello 21. Päällikön yrittäessä pumpata vettä pois aluksesta ajelehti yhdistelmä
reilun meripeninkulman myötätuuleen. Tänä aikana päällikkö ei vielä lähettänyt hätäviestiä.
Hinaajan upottua työlautalle kiipeämään päässyt päällikkö yritti hätäpuhelua numeroon
112, mikä onnistuikin kolmannella yrittämällä. Tämän hälytyksen päällikkö teki kello 22.12. Päällikkö
pelastettiin poliisiveneeseen noin puolen tunnin kuluttua hälytyksestä ja hänet kuljetettiin
työlauttoineen pelastusristeilijä Rajakarilla Pansioon.
Haverin jälkeen EEVA nostettiin ja tarkastettiin. Tarkastuksessa potkuriakselin holkin eli vannasputken
tiiviste puuttui kokonaan. Aluksen uppoamisen oletetaan alkaneen potkuriakselin kautta
tapahtuneesta vuodosta.Potkuriakselin tiivistämiseen tarkoitetusta talinauhapesästä eli tiivistepoksista ei löydetty
merkkiäkään tiivistykseen käytettävästä talinauhasta. Poksin kiristyspultit olivat
niin löysällä, että ne voitiin kiertää sormin auki. Potkuriakseli oli talinauhan kohdalta
(tiivistyskohdasta) musta ja syöpynytKerran aikaisemmin keväällä tapahtuneen vesillelaskun jälkeen oli päällikkö havainnut
vannasputkesta (potkuriakselin läpivientiholkista) tulevan vettä niin runsaasti, että alus
nostettiin takaisin kuiville. Tuolloin havaittiin tarkastuksessa vannasputken ulkopuolisen
kiristys-, ja laakerimutterin löystyneen niin paljon, että vuoto oli päässyt syntymään. Potkuriakselin
pyöriminen vastapäivään oli avannut mutterin, jonka lukitushitsaukset olivat
syöpyneet irti. Mutteri kiristettiin ja lukittiin hitsaamalla lukitustangot, jotka olivat nyt tutkitun
onnettomuuden jälkeen hyvin paikallaan ja mutteri kiinni.Tutkinnassa ei ole saatu selville, milloin tiivistepoksi oli viimeksi pakattu asianmukaisesti.
Päällikkö on kertonut, että hän ei ollut vaihtanut tiivistenauhaa sinä aikana, jolloin alus
oli ollut hänen omistuksessaan keväästä 2000. Aluksen edellisen omistajan kirjallisen
lausunnon mukaan omistajanvaihdon aikaan poksi oli vesitiivis ja poksissa oli ollut talinauhaa,
vaikka hän ei voi todeta varmasti sen määrää, koska poksia ei tällöin avattu.
Automaattisesti toimivien pilssipumppujen kieltäminen konetilassa ympäristövahinkojen
ehkäisemiseksi on ilmeisesti johtanut myös tässä haverissa havaittuun käytäntöön, missä
aiemmin automaattisesti tai katkaisijasta ohjattu mereen pumppaava pilssipumppu
oli kytketty toimimattomaksi irrottamalla johdot aluksen sähköverkosta. Tyhjennysaukko
ja siihen letkulla liitetty pilssipumppu oli kuitenkin jätetty paikoilleen eräänlaiseksi hätätyhjennysvälineeksi
ja irrotettuihin johdonpäihin oli kierretty akun napoihin ylettävät ja
sopivat silmukat. Kytkentätapaan liittyvät riskit toteutuivat ehkä käsiteltävänä olevassa
tapauksessa. Vuodon nopeus on 27 l/min, jos oletetaan vuotoaukoksi 2,8 cm halkaisijaltaan olevan potkuriakselin 1,5 mm
välys vannasputken perälaakerissa. Vuotopinta-ala A on 1,3 cm2 laskettuna 2prs, missä r = 1,4 cm ja s =
1,5 mm. Virtauksen nopeus on 0,6 m syvyydellä 3,4 m/s laskettuna kaavalla v = v2gh, missä g = 9,8 m/s2
ja h = 0,6 m. Tilavuusvirta on 0,45 l/s eli 27 l/min laskettuna kaavalla V = v A.
Näin suuri vuoto akseliputken kautta on suurin teoreettinen. Vuotoaukon koko on oletettu
varsin suureksi ja virtausnopeudessa ei ole otettu huomioon virtausvastuksen nopeutta
pienentävää vaikutusta. Vääntynyt potkurin lapa ja potkuriakseli aiheuttavat akselin värähtelyn,
joka puolestaan aiheuttaa sekä tiivistyksen kulumisen että kuluttaa perälaakeria
väljemmäksi. Tiivistys, oli se sitten talinauhaa tai vaseliinia, kuluu nopeasti pois. Lisäksi
akseliputken sisäpäässä tiivistyspoksin ruuvit olivat vain kevyesti kiinni eli poksi oli aukeamassa.
Vuoto voi myös lisääntyä vääntyneen akselin pyöriessä akseliputken sisällä
16
Kun talinauhatiivistyksen pakkaus on suoritettu asianmukaisesti, vannasputkessa oleva
vaseliini estää vuodon. Pakkaus tehdään siten, että talinauhatiivistettä asetetaan vähintään
kolme erillistä kierrosta akselin ympäri ja tiivistepoksi kiristetään. Kierrosten viistot
leikkauskohdat asetetaan noin 60° kulmassa toisiinsa nähden. Kiristämisen jälkeen
pumpataan vannasputkeen vaseliinia niin kauan, kunnes sitä tulee putken potkurin puoleisesta
päästä ulos akselin joka puolelta. Talinauhatiivisteisen poksin ja vannasputken
pakkaus kerran purjehduskaudessa riittää pitämään systeemin vuotamattomana koko
purjehduskauden. Talinauha kuluu normaalisti hyvin hitaasti pois. Tiivistyksen ylläpitäväksi
huolloksi purjehduskauden aikana riittää vähäinen vaseliinin lisäys noin 50 ajotunnin
välein ja tiivistepoksin kiristäminen aina silloin, kun vaseliinia alkaa pursua tiivisteen
ohi aluksen sisäpuolelle.
tositarinaa
-
ride
- Viestit: 19
- Liittynyt: 15 Heinä 2005 14:09
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
-
hannuvartiala
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15 Kesä 2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
