Venejuttuja Kansalliskirjastossa

[hannuvartiala]

Eilisessä Hesarissa oli pikku juttu, jonka mukaan Suomen Kansalliskirjaston (korjasin 24.1.2006, olin aluksi kirjoittanut virheelliseti Kansallisarkiston) netissä esillä oleviin kokoelmiin on skännätty iso kasa suomalaisen teollisuuden hintaluetteloita, esitteitä yms. vuosilta 1810-1944.

Kokoelmat löytyvät osoitteesta

http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

ja sieltä kohdasta "Pienpainatteet".

Pistämällä hakuun sanan "vene" tulee puolisentoistasataa hakutulosta. Enpä ole niitä läpi kahlannut, mutta löytyy veneitä, moottoreita, maaleja, vaikka mitä.

Ja jos harrastaa vaikkapa posliinipyttyja, sivuilta näkyy löytyvän vaikkapa Arabian aineistoa iso kasa.

Erik Estlander, Sarjaveneitä, Jyväskylä 1.1.1932:
"Käyttämällä rakennusaineena Schaumanin vettäkestävää venefaneeria, voidaan nyt rakentaa monessakin suhteessa parempia veneitä kuin ennen, jolloin veneet tehtiin laudoista." :-)

Hannu

[Jude]

Erik tiesi näemmä nämä asia jo vuonna 1932. Hän osasi myös kirjotta fanerin äffällä. Liekö niistä ajoista tannuttu?

[JT]

Erik tiesi näemmä nämä asia jo vuonna 1932. Hän osasi myös kirjotta fanerin äffällä. Liekö niistä ajoista tannuttu?

Ja Reinikainen kun aikoinaan ohjelmassaan väitti, että "suomenkielessä ei ole kuin 1 f alkuinen sana ja sekin on tuo pesufati"

[pinja]

veli-matille tallennetavaksi saa ladattua pdf. muodossa
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate ... currPage=1

[Veli-Matti]

Kiitoksia Pinja!

"Kammet, joista läpät saavat liikkeensä, ovat kaikki yhdessä akselissa, sekä tehdyt teräksestä ja siten kovaksi karkaistut."

Kyllä suomenkieli on kaunista kun sitä käytetään oikein...
Veikkaan että näillä sivuilla tulee pyörähdettyä useamminkin ;)

[hannuvartiala]

Veli-Matille siellä on vielä kuvia vanhoista Gray-moottoreista.
Ja Konetehdas Sammon veneluettelossa sivulla 9 esitetty Pikavenehän on melkein kuin Pirtuvene.
Ja sivun 10 Liitovene voisi olla seuraava projekti. Kaaret vaahteraa ja kansi alumiinilevyä. Vau! :-)

Hannu

[venenaula]

Veli-Matille siellä on vielä kuvia vanhoista Gray-moottoreista.
Ja Konetehdas Sammon veneluettelossa sivulla 9 esitetty Pikavenehän on melkein kuin Pirtuvene.
Ja sivun 10 Liitovene voisi olla seuraava projekti. Kaaret vaahteraa ja kansi alumiinilevyä. Vau! :-)

Hannu

Kiitos vain Hannulle vinkistä, epäterveellistä hommaa,jäi yöunet vähille kun tutkailin noita vanhoja juttuja. Täytyi välillä käydä katsomassa esim,sirkkelinakselista että olikohan kyseessä tämän valmistajan tuotantoa?

Jossakin esitteessä oli varmaan Agricolan aikaista tekstiä ,vain jos löydätte sen aikaisia dokumenttia ja jos tarviatte käännosapua , auttelen .

[Pekka Huhta]

Tämä oli todella loistava löytö, kiitos siitä. Esim. vanhojen maalitehtaiden maalausohjeet ja muut vastaavat olivat loistoluettavaa.

"Sivellin on ennen ensimmäistä käyttöä pestävä huolellisesti saippuala ja lämpimällä vedellä ja sen jälkeen huuhdottava joko väkiviinassa tai bentsiinissä ja annettava kuivaa tomuvapaassa paikassa. Lakkasivellintä ei senjälkeen saa laskea kuivumaan, vaan on se lakkauksen jälkeen asetettava astiaan, jossa on, joko pellava- tahi jotain muuta nahalle kuivumatonta öljyä, vaikkapa petroleumia...
...Sivellin on upotettava liemeen runsaasti harjasrajan yläpuolelle, ettei harjasten juureen pääse muodostumaan saivare pesäkkeitä. Tällä tavalla suojataan lakkasiveltimet n. k. pensselitäiltä, jotka ovat lakkaajan ainaiset viholliset"

Mistähän se tuokin viisaus on mulle aikanaan pesiytynyt, kun lakkapensselit on viettäneet jo vuosia pellavaöljyssä. "Pensselitäit" on siis niitä pikkuisia roskanrippusia joita likaisesta pensselistä lakkaan jää... :)

Ja muutakin historian havinaa löytyy. Vanhoissa veneenpohjamaaleissa "Värin runsas elohopea- ja kuparipitoisuus on siitä takeena" ettei pohjaan kasva mitään ylimääräistä. Ja meidän mielestä jo tinakin on vähän arveluttavaa tavaraa :)

Pekka

[Max2002]

Eilisessä Hesarissa oli pikku juttu, jonka mukaan Suomen Kansallisarkiston netissä esillä oleviin kokoelmiin on skännätty iso kasa suomalaisen teollisuuden hintaluetteloita, esitteitä yms. vuosilta 1810-1944.

Kokoelmat löytyvät osoitteesta

http://digi.lib.helsinki.fi/index.html

ja sieltä kohdasta "Pienpainatteet".

Muuten joo, mutta kyseessä on KansallisKIRJASTOn sivut :)

[hannuvartiala]

No niinpä tosiaan! Kiitos korjauksesta, korjasin otskion ja alkuperäisen tekstini.

Hannu

[Mile]

Noi liitoveneet oli aika linjakkaita .. pitäsköhän sellanen väsätä , akselivetoinen 3-pistehydrokin ollut mielessä ; joku sellanen että sais hilseet tuuletettua päästä :-)

Noi porraspohjat joita noi "liitoveneet" olivat kehittyivät aikoinaan samaan aikaan vesilentokoneiden kanssa, niissä kun porras auttoi kummasti lentoon lähdössä kun portaan varassa ajaessa pystyi vetämään nokkaa ylös.

Nykyjäänkin porraspohja on käytössä, ei se Harilaisen Hariflow pohjakaan kaukana siitä ole, mutta varsinkin isoissa off shore kilpaveneissä sitä käytetään pari-kolmiportaisina. Ideana siinä kaiketi on ottaa vähän ilmaa pohjan ja veden väliin pienentämään kitkaa, ja toisaalta irrottaa virtaus rungosta - ja samalla rungosta löytyy useita tukipintoja joilla nojata veteen ... eli vähän vakaampaa menoa kuin jollakin Argolla iso mylly persiissä ja pohjasta parikyt senttiä vedessä veneen perässä.

[Kinde]

Noissa konetehdas Sammon veneissä oli yhtenä materiaalina käytetty vaahteraa. Vaahteran huono lahonkestävyys ei ollut tiedossa tai sillä ei ollut väliä, koska tolloin odotettiin että veneitä kohdellaan asianmukaisesti. Tosta puun lahoamisesta on useimmilla meillä ihan väärä kuva, minä mukaanlukien. Jos venettä hoitaa asiallisesti ja kyllästää hyvin niin luultavasti sen vois rakentaa vaikka koivusta.

[hannuvartiala]

Vaahteran huono lahonkestävyys ei ollut tiedossa tai sillä ei ollut väliä, koska tolloin odotettiin että veneitä kohdellaan asianmukaisesti. Tosta puun lahoamisesta on useimmilla meillä ihan väärä kuva, minä mukaanlukien. Jos venettä hoitaa asiallisesti ja kyllästää hyvin niin luultavasti sen vois rakentaa vaikka koivusta.

Vielä viime kesänä pilkoin loput taivasalla pölleinä olleet, syksyllä 2001 myrskyssä kaatuneet vaahtera, pihlaja, kuusi ja koivupöllit.
Pihlaja oli kaatuessaan sisältä laho - vaikea sanoa mitään.
Kuusipällit olivat lahonneet niiltä osin kuin koskivat maahan, noin puoleenväliin pölliä.
Koivupölleissä oli kauttaaltaan valkoista sientä, useimmat aika haperoa.
Vaahterassa jokaisessa pöllissä sieniraitoja, mutta puu vielä kovaa. Ei enää siistiä kuitenkaan.

Näppituntumaksi pienen näytteen perusteella jäi, että vaahtera ei ole niin lahonarkaa kuin koivu, mutta kuitenkin arempaa kuin kuusi. Ennenkaikkea, kuusessa laho ei levinnyt koko pölliin.

Laiska pilkkominen ei ole laiskuutta, vaan lahontutkimustiedettä ;-))

Hannu

[hannuvartiala]

Ideana siinä kaiketi on ottaa vähän ilmaa pohjan ja veden väliin pienentämään kitkaa, ja toisaalta irrottaa virtaus rungosta - ja samalla rungosta löytyy useita tukipintoja joilla nojata veteen .

Kuinkahan korkeita portaiden pitää olla? Pyöreäpohjaisen veneen voisi rakentaa poikittaisista "vanerivöistä" tyyliin vyötiäinen, vanerivöiden reunat päällekkäin. "Poikittainen limisauma".

Riittäisikö vanerireunan paksuus porraspohjan portaaksi, vai olisiko siitä virtausteknisesti enemmän haittaa?

Hannu

[Kinde]

Ideana siinä kaiketi on ottaa vähän ilmaa pohjan ja veden väliin pienentämään kitkaa, ja toisaalta irrottaa virtaus rungosta - ja samalla rungosta löytyy useita tukipintoja joilla nojata veteen .

Kuinkahan korkeita portaiden pitää olla? Pyöreäpohjaisen veneen voisi rakentaa poikittaisista "vanerivöistä" tyyliin vyötiäinen, vanerivöiden reunat päällekkäin. "Poikittainen limisauma".

Riittäisikö vanerireunan paksuus porraspohjan portaaksi, vai olisiko siitä virtausteknisesti enemmän haittaa?

Hannu

Luulenpa että on taas kyse monen asian summasta. Tommoset suomupohjat vähentää vastusta tietyllä nopeusaleella, käsittääkseni niin että lähettäessä paikaltaan on vastus aluksi suurempi kuin sileässä ja nopeuden noustessa hyöty kasvaa suhteessa sileään, mutta nopeuden yhä noustessa pienenee hyöty kunnes sitä ei enää ole.

Noissa suomupohjissa pyritään kaiketi muuttamaan kölistä kylkiinpäin suuntautuvat virtaukset siten että ne osaltaan nostaisivat venettä irti vedestä. Noi porraspohjat on kyllä hyvia nopeissa veneissä, mutta portaiden kohdilleen saaminen ja veneen tasapainottaminen on työlästä.