Väylämerkkien väärät ja oikeat puolet

[hannuvartiala]

Joku aika sitten Laituriparlamentissa keskusteltiin väylämerkkien ohittamisesta väärältä puolelta.

Eilen illalla näin konkreetisen todisteen siitä, että asia ei ole ollenkaan niin selvä kuin luulisi.

Ennenkin olen ajatellut, että merkin "väärältä" puolelta saa kyllä ajaa. Merkki vaan kertoo, että merkin "oikealla" puolella on luvatun syvyinen väylä, mutta ei kerro mitään siitä, mitä "väärällä" puolella on. Siellä voi olla kivi, tai 100 m vettä. Jos tietää, voi ajaa. Jos paukkuu, voi syyttää itseään.

Mutta se onkin virallista! Eilen illalla olin Sköldvikin öljysataman ulkopuolella, ja ihmettelin aluksi näkemääni, mutta kun katsoi merikortista, niin kyllähän se niin oli.

Siellä kuuluu paikoin ajaa länsiviitan itäpuolelta ja itäviitan länsipuolelta.


Öljysatamaan johtaa 15 m väylä, jonka itälaita on merkitty länsiviitoin. Näitten länsiviittojen itäpuolelle on kepitetty matalampi väylä Porvooseen vihreillä lateraalikepeillä. Sköldvikistä Porvooseen pitää siis ajaa länsiviittojen itäpuolta.

Öljysatamasta ulos etelään johtaa idempänä 15 m väylä ja siitä haarautuu vähän lännemmäs 7 m väylä.
Haarakohdassa on väylien välissä itäviitta. 7 m väylälle Sköldvikistä lähtevä laiva joutuu ajamaan itäviitan länsipuolelta, itäviitan ja saaren välistä.

Hannu

[joukov-m]

Väylältä Storören - Östholmen Sipoossa on pari vuotta puuttunut punainen väylämerkki Bergholmen-saaren jälkeen etelään ajettaessa. Vanhassa merikortissa Bergholmen nimen alla on kari, jolle paukautin heinäk 2005 puolivälin paikkeilla. Kari ei siis ole merkittynä merikorttiin. Muutaman puhelun jälkeen Merenkulkulaitokselle puutuva väylämerkki on sinne jo ehkä laitettu. (Karimerkintä puuttuu kuulemma uusistakin merikorteista.) Pyysin siihen vielä erillistä karimerkkiä. Paattini pohjan ollessa vielä puhki en ole päässyt tarkistamaan, onko paikalla.
Miksi meillä ei käytetä tällaisissa paikoissa karimerkkejä? Kenelle tämä merkintä kuuluu? Pitäisikö seurojen olla aktiivisempia?
Sipoossa näkyy olevan aika yleistä ohittaa väylämerkit väärältä puolelta ja kun väylämerkkiä ei ole, tulee näköjään oikaistua liikaa.
Sen tästä on oppinut, ettei ainakaan heinäkuussa kannata ajaa karille, palvelua kun ei tahdo saada.

[Kinde]

Siinä kohtaa on muitakin kummallisuuksia.

Helsingistä sköldviikkiin kulkevä väylä yhdistyy skölvikin edessä etelästä tulevaan väylään, jonka länsipuolella on laivojen ankkuroitumis alue "redi" Tämän redin länsireuna , joka on huomattavan ulkona väylältä on merkitty itäviitalla. Tämä itäviittä taas on aivan helsingistä tuleva väylän itäpuolella. Erehtymisen vaara on suuri.

Kun matruusi erehtyy tiedustelemaan kyseisessä kohtaa kapteenin tarkoitusperiä ajaa viitta väärin on pikku paniikki valmis.

[Jussi_R]

Useammilla satama-alueilla lateraaliviitojen merkitsevä suunta vaihtuu hyvinkin yllättävissä kohdin...Tämän olemme joskus kokeneet. Varsinkin jos sattuu omistamaan hieman vanhemman kortin jossa viitat on merkitty vielä sillä vanhalla hyvällä tavalla, on siinä ihmettelemistä! Mielestäni lateraalit saisi tunkea sinne mistä tulivatkin. Ei muuta kun Länsi, etelä, itä ja pohjois-viitat uudelleen käyttööön...

[Kinde]

Jep Mustakin lateraalit on anuksesta. Jos ajelee ilman karttaa niin on kyllä ulkona kuin lumiukko.

Olis mielenkiintoista tietää mikä oli tai on johtoajatus käyttää lateraaliviittoja.

[hannuvartiala]

Olisikohan johtoajatuksena ollut väylän "portittaminen". Jos olisi aina vihreä ja punainen keppi pareittain, mikäs siinä olisi ajellessa.

Ongelmahan tulee, kun on vaan siellä täällä punaisia keppejä.

Tänä kesänä minua on kyllä vaivannut vähän sekin, että jos on sekä punaisia että vihreitä, niin vasten aurinkoa ajaessa on vaikea erottaa kumpi on kumpi. Olisikohan tuo vanhenemisen oireita...

Hannu

[hkhk]

Vanha vitsi korttiin ei-merkityistä kareista liittyy sotasalaisuuteen. Vihollinen kun ostaa kortit ja ajaa hyvässä uskossa iloisella mielellä, töksähtääkin yllätykseksi karille ja kiroilee, kuinka huonoja merikortteja täällä tehdään.