Puuvene.net

Onko kellään kokemusta tuollaisista vanhoista hupikäyttöön muutetuista kelluvista kesämökeistä. Jotenkin mukavan näköisiä aluksia, kiinnostaa tietää millaiset ylläpito kuluja ja vuosihuoltoa vaatii, kun varmaan suurin osa talvehtii jäissä. Ehkä... tulevaisuuden haaveena hankkia kesämökiksi

Moi.
Mulla oli joitain vuosia 18m tammitroolari.

- Satamapaikan löytäminen todella vaikeata. Kukaan ei halua niitä satamiinsa koska ne uppoavat, ne vaihtavat omistajaa ja jäävät satamaan riesaksi.
- Satamamaksut on kalliita. Talvella tarvii myös lämmittää että kone ja läpiviennit pysyy sulana. Karkeasti ottaen satamassa vuoden seisominen maksoi noin 5000 Eur vuodessa.
- Ylläpito on kallista kun kaikki on isoa ja isoista materiaaleista. Materiaalit maksaa. Kansipintaa oli karkeasti 80m2 joten pelkkä kannen maalaus söi maalia hurjasti.

Vesillä se oli hauska ja ajelin pitkälle talveen silloin kun ajelin kun ajohytti oli lämmin.
Polttoainekustannus oli noin 100 Eur / päivä reisuissa kun malttoi ajella 5-6kn.

Lopulta myin omani pois alle 3000 Eur hinnalla että pääsin paatista eroon. Tappiota tuli rutkasti.

Jos sinulla ei ole omaa satamaa ja paksua rahapussia niin ei kannata kajota.

Aleksi

Ylläpito on varmasti työlästä ja tosiaan kallista. Isossa veneessä / laivassa (troolarissa) omistajan pitäisi olla puuseppä, levyseppä, sähkömies ja putkimies sekä lisäksi vielä merenkulkija. Ei haittaa jos on vähän pitopalvelu- ja juhlanjäjestämistaustaakin... Eli hommaa piisaa.

Troolareita uppoilee, eilen oli juuri uutisissa, kun Turussa on Hirvensalon rannasta pumppailtu ylös paattia. Omistajaa ei ilmeisesti tavoiteta.

Hyvin hoidettu troolari on toki mukava katsella. Mm Taalintehtaalla oli ennen yksi, entisen luotsin pitämä. Kaikki oli kannella kuin laivassa, ja hoidettua. Nyt paatti on ollut useamman vuoden myynnissä netissä.

Perinnelaivapuolelta voisin muistella, että noin 18-metrisen jahdin (siis yksimastoinen puulaiva) pito matkustaja-aluskuntoisena vie noin 20--25 k€ vuodessa. Vakuutukset on tietysti yksi kalleimpia eriä.

Meillä oli 20-metrinen rautapaatti, möin sen pois toissa keväänä. Pakollisia kuluja ei vuositasolla ollut kuin laituripaikka.
Kylkikiinnitys laituripaikka oli 420 € /kesä ja 120 € /talvi samassa laiturissa.
Täyskaskovakuutus oli viimeisenä vuotena reilut 400 € /vuosi, 60% bonuskertymällä.
Kallein yksittäinen huoltotoimenpide oli rungon hiekkapuhallus ja maalaus, n. 4000 €, ulkopuolisella teetettynä.
Halvemmalla olisi selvinnyt vuokraamalla laitteet ja tehnyt itse.

Kaikki rahathan tuohon olisi saanut menemään, mutta tein itse ja yksin kaiken muun kunnostuksen ja ylläpitohuollot, paitsi rungon hiekkapuhallus/maalaus.
Eli rakentelin ja kunnostin aina milloin oli aikaa, vuositasolla rahaa meni kunnostuksiin/ylläpitohuoltoihin keskimäärin n. 3000 €.

Ylläpitohuoltoja tuossa ei paljon ollut. Moottoriöljyn vaihdot ja polttoainesuodattimet. Meillä tuli kesässä niin vähän ajotunteja, ettei moottoriöljyjäkään tullut vaihdettua joka vuosi.
Talvisäilytykseen jäissä ei tarvinnut muuta, kuin joka paikasta vedet pois. Pohjaventtiili kiinni ja sieltä erityisen tarkasti vesi pois (palloventtiili).
Varmuuden vuoksi vielä pakkasnestettä lorottelin merivesikiertoon.

Onhan niissä varmasti käsitöitä, kun ikääkin jo on. Jos vertaa vanhaan kesämökkiin niin käsitöitä on varmasti niissäkin, ja tällaisen paatin tai mökin joka hankkii niin harrastuksena se on otettava. Itsellä olis se etu että on edullinen satama ja täälläpäin troolareita ei ole ainuttakaan.
Olen kyllä jostain lukenut että paljonhan nuita on hylätty tai uponnut.
Mikähän lie uppoamisen syynä?

Moro

Kaverilla taitaa edelleen olla 16 metrinen kuidutettu troolari maissa Porissa. Se ei ole uponnut kuin kaks kertaa! Köli siinä on laho ja niin taitaa olla hyttikin kun on ollut maissa ilman pressuja. Mutta silloin joskus toista kymmentä vuotta sitten kun se viimeks oli vedessä, niin kaikki tekniikka toimi...
Ja hyvä saunakin siinä on!

Nätti pikku troolari se olisi jos joku haluasi sen pelastaa, Myynnissäkin se oli, mutta kun kukaan ei ole ostanut, niin on tainnut hintapyynti muuttua toisen merkkiseksi.

Kuvat kaapattu Jan Eeralan Rupuranta arkistosta. Nortti

Unelma tammitroolarista ollee toteuttamisen arvoinen, kunhan etsii rauhassa riittävän ammattitaitoisesti toteutetun hyväkuntoisen yksilön niin rakenteiltaan kuin tekniikaltaankin. Eikä kannata hankkia niitä kaikkein suurempia vaan itse aloittaisin valikoimisen pienemmästä päästä.
Nettiveneessä on ollut myynnissä Porin Reposaaressa satamapaikkaa pitävä pienehkö huvitroolari, joka mielestäni on talvehtinut vedessä. Luulenpa että tämän aluksen omistajilta voisi haastattelemalla saada hyviä käytännön kokemuksia, mm. todellisista kustannuksista.
Niin kustannukset, luulenpa kun meistä jokainen laskisi kaikki todelliset harrastamisen kustannukset, ei se hyvän huvitroolarin ylläpito kalleinta eikä vaivalloisinta olisi.

Olihan se unelma minullakin kymmenkunta vuotta sitten. Nyt tiedän, etten pysty ylläpitämään sellaista. D. Innossakin on nyt jo aivan tarpeeksi työtä ja
touhua.
Donna 28

Northling kirjoitti:Moro

Kaverilla taitaa edelleen olla 16 metrinen kuidutettu troolari maissa Porissa. Se ei ole uponnut kuin kaks kertaa! Köli siinä on laho ja niin taitaa olla hyttikin kun on ollut maissa ilman pressuja. Mutta silloin joskus toista kymmentä vuotta sitten kun se viimeks oli vedessä, niin kaikki tekniikka toimi...
Ja hyvä saunakin siinä on!

Nätti pikku troolari se olisi jos joku haluasi sen pelastaa, Myynnissäkin se oli, mutta kun kukaan ei ole ostanut, niin on tainnut hintapyynti muuttua toisen merkkiseksi.

Kuvat kaapattu Jan Eeralan Rupuranta arkistosta.

Näyttökuva 2016-08-11 kello 23.04.49.png

Näyttökuva 2016-08-11 kello 23.00.41.png

Nortti

Mistäpäin tää on lähtösin? Näyttää kovin tutulle..

Moro

Tais olla alunperin Tanskalainen (tai Norjalainen) Tammitroolari, joka on myöhemmin kuidutettu.
Luvialla liikennöi nimellä Aldebaran. Nykyään seisoo Porissa yhdellä teollisuusalueella.
Sen vaiheita Tanskan ja Luvian välissä en tiedä...

N

Kännykän näytöltä näytti kovasti meidän vanhalta troolarilta mut isompana ku sain kuvat auki niin ei niinkään enää..

Nikomilla on varmasti myös tietoa troolari omistuksesta, ei merellä, mutta Saimaalla. Hän on käsittääkseni osaomistaja Nor -nimisessä pienessä
troolarissa. Vai miten on Nikom, onko Nor jo myyty Minusta se oli kaunis pikkutroolari, mielestäni mittaa jotain 12 m.
Donna 28

Eipä ole NOR vielä kaupaksi mennyt, minulle ongelmia tuottaa se että veneelle on 80km ja perhe (vaimo ) ei sitten innostunutkaan veneilystä " täysillä" ja sen takia olen palaamassa takaisin pien veneilijäksi.

Sen verran hyvin vaimoani tunnen, etten edes olettanut hänen innostuvan veneilystä täysillä 100 %. Kun prosenteista puhutaan, oletan sen hänen osaltaan olevan alle 25 %. Hän on ranttu niin nukkuma paikasta, erilaisista äänistä. Hän on perus kaupunkilainen. Sitä paitsi mukavuuksien puute tuntuu häntä erityisesti ärsyttävän. Nämä asiat ovat olleet tiedossani jo ainakin 30 vuotta, ne eivät ole tulleet siis yllätyksenä. Oikeastaan tässä on parasta se, että vaimoni hyväksyy sen, että liikun paljon yksin, kunhan hänellä on vain jonkinlainen käsitys siitä, missä minä liikun päivittäin. Tekstiviesti on siinä oiva apuväline. Siis kolme reissua neljästä olen yksin vesillä. Näin on myös talvisten harrastusten ja iltojen suhteen, meillä kummallakin on omat harrastuksemme, jotka eivät juurikaan liippaa edes kaukaa toisiaan. Näin on ollut alusta lähtien ja olemme sen toinen toisillemme hyväksyneet.
Se yksi neljännes, jonka olemme yhdessä on sitten vain pyhitetty meille ja yhteisille ystävillemme - tämä ei ehkä ole niin tietoinen ratkaisumalli, mutta ainakin meillä se toimii. Toisaalta, kun ammattimme ovat täysin erilaiset, eivät työasiatkaan häiritse toisiaan elämässämme. Täytyy sanoa niin, että minä en ainakaan tunne hänen työyhteisöään, sen enempää kuin hän minunkaan. Toki tiedän, mistä hän leipänsä ansaitsee ja olenpa itsekin tehnyt saman tyyppisiä töitä, mutta ennen meidän perheen perustamista. Tosin silloinkin olimme eri aloilla. Silloinkaan työnimikkeemme erotti toisistaan jos nyt ei yö, niin päivä.
Silloin kun kesälomat eivät satu yhteen, niin kun en nyt muista koskaan sattuneen viikkoa pidempää ajanjaksoa, olen tyytyväinen siitä, että voimme
harrastaa yhdessä sen ainoan viikonkin.
Ongelmiahan se tuottaa, jos vene on matkan päässä, mutta itselläni se ei ole ongelma siinä mielessä, että ehdin sinne korkeintaan viikonloppujen aikana, olkoonkin sitten tavallinen tai päivällä pidennetty viikonloppu. Matkaa minulle tulee veneelle n. 120 km, siinä on kuitenkin se etu, että
matkat veneellä ovat n. 2 tuntia, jos haluaa nauttia hyvästä seurasta ja jos taas tahtoo olla omissa oloin, ei tarvitse välttämättä liikahtaa yli kymmentä mailia kotisatamasta.
Donna 28

Juu, meillä ohjailee vielä viikonloppuja juniorien harrastukset. Sitäpaitsi pikkuveneissä on se etu että voi vaihtaa vesistöä ja toisaalta mennä vain hetkeksi lähijärvelle iltasella.