Pyhän Pietarin venekitti

[kunnka]

Olen pari vuotta sitten hankkinut purkin otsikossa mainittua kittiä, joka osoittautui erittäin hyväksi tiivistysaineeksi puuveneeseeni. Olen yrittänyt nyt usean kerran ottaa yhteyttä kitin toimittajaan onnistumatta. Kyseessä on siis Kelopukki Oy ja nettisivut löytyy osoitteesta klassikkovene.fi
Kuka tietää, mitä tälle yritykselle kuuluu, kun ei puhelin vastaa, eikä sähköpostiin tule vastauksia?

[meriläinen]

Joo itsekin olen ihmetellyt. Tein tilauksen tuolta nettisivulta, mutta ei ole kuulunut mitään vastausta. Aikaa on kulunut jo varmaan 2kk.

[aaltosa]

Ehkäpä siellä on kiire katujen pesussa, kun yrityksen päätoimiala on YTJ:n mukaan "Katujen ja teiden puhtaanapito"

[Oqu]

Edelliskesänäkin sitä sai vähän vaihtelevasti, mutta sai kuitenkin. Mutta onhan noita vastaavia, kuten päällikkötason pohjakitti sekä länsinaapureiden ettan (ei kuitenkaan se ylähuulen alle laitettava).

[tuffarn]

Täältä saa Ettan.
http://www.jakobstadsbatvarv.multi.fi/yhteystiedot.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[kunnka]

Hyvä vinkki.
Taidan kokeilla tuota Ettania.

[pellamo]

Ettan on pirun hyvä nuuskamerkki.
Ette kai te tollot nuuskalla paattejanne pinnalla yritä pitää?....täh

[kunnka]

Vai tollot?
Mitä ne on jotka nuuskaa venekitillä?

[caracal]

En mitenkään halua viedä leipää kitinsekoittajien ja purkittajien suusta, mutta ei esimerkiksi etaanin kotivalmistus mitään rakettitiedettä ole.

Mehiläisvahaa ja tervaa, ja se on siinä. Periaatteessa mitä tahansa muutakin ainetta, joka näihin liukenee ja sekoittuu, voi käyttää. Lampaantali on perinteinen kova rasva ettanin sekaan, pellavaöljyä voi käyttää, tärpätti sekoittuu myös, jos nyt jostain syystä haluaa liuotinta joukkoon.

Kannattaa muuten ottaa huomioon, että nämä luonnonrasvat ovat eliöille herkkuruokaa, näkit iskevät hanakasti ettansaumaan, ellei siinä ole mitään päällä.

[luototo]

Itse sain hankittua viime keväänä Pyhää pietaria melkoisen soittelu- ja viestirumban jälkeen. Myyjä tekee tavaraa ilmeisesti kausiluontoisesti keväällä ja muuten kiinnostus tavaraan ja asiakkaisiin on olematon. Pitäisi tavarantoimittajan laittaa jonkinlaista infoa kotisivuilleen, että toimittavat vain silloin ja tällöin tuotetta. Itse aineessa ei ole mitään vikaa mutta jatkossa ostan toista tavaraa toiselta myyjältä jonka saan kiinni ja joka vastaa tilauksiin.

[kunnka]

Lasku tulee etukäteen, mutta tavaran toimitus ei koskaan, vaikka raha kelpasi.

[MÖsteri]

Jos oikein kovasti haluaa tuollaista, niin voi tehdä kotikonsteinkin. Tervaa ja mehiläisvahaa. Mehiläisvaha sulatetaan kattilassa, mieluiten vesihauteessa, ettei pala pohjaan. Sitten sulaan kaadetaan tervaa, joka sekoitetaan huolella keitokseen. Puolet ja puolet kumpaakin on resepti, joskin voi hiukan kokeillakin, lisää tervaa tekee pehmeämpää. Lopuksi keitos voidaan kaadella jäähtymään sopiviin annospurkkeihin. Lopputulos pitäisi olla jotain kilovoin jäykkyyden omaavaa tatinaa, joka ei kovetu, mutta on käypää tiivistysainetta. Pehmennee hieromalla.

En ole itse kokeillut, vielä. Aineet löytyy jo. Resepti on kotoisin jostain netistä, ja muistaakseni ruotsalailta puuvenesivustoilta. Siellä lopputulosta verrattiin Ettaniin. (Vene-ettaniin, se toinen haisee kamelinpas....alle...)

[jmh]

Itse arvostan erityisesti perinnetekijöitä ja -vaalijoita, joten aion ilman muuta kokeilla itsekin pienimuotoisesti tuon massan tekoa.

Samalla kuitenkin tulee ajatelleeksi, että mikä tekee esim. Hempelin Proof -massan käytöstä huonon vaihtoehdon ? Sehän yhtälailla pehmeänä aineena pursuaa ylimääräiseltä osaltaan ulos, kuten pitääkin. Jos lähtökohtaisesti yliarvostetulle / kaupalliselle tuotteelle on joku siedettävällä vaivalla (kuten tässä tapauksessa) valmistettavissa oleva "wanhan ajan" aine / konsti, niin ehdottomasti sitä sitten... mutta siis, että onko esim. mainitsemani tuotteen osalta jotain perustavaa laatua olevaa vikaa, ongelmaa tms.

jh

[kimsir]

Tere!

Mainiota saada tietoon tuon perinteisen tiivisteaineen resepti. Pitää kokeilla.

Entisenä kokkina sitä aina tuumailee, miten soosia parantaisi. Mehiläisvahan ja tervan sekaan voisi lisätä "sopivasti" epoksien täytetaineena käytettävää sellukuitua, paksuntamaan ja tuomaan kitkaa ja sitkoa sekä lisäämään tartuntaa. Lisäksi hyppysellinen paksua lyijymönjää/mönjästä erotettua vernissaa tai jotain muuta hieman ekologisempaa myrkkyä, jos jotain toimivaa löytyy mausteeksi eliöitä vastaan esim. (Aluna?) Ohennetaan sopivaksi vernissalla/tärpätillä.

Täyteaineeksi voi halutessa/tarvittaessa laittaa mitä tahansa hienoa ja paksuntavaa jauhoa leivontajauhoista maaperäisiin jauheisiin, liitu, kaoliini jne...Toi kuitu vois kuitenkin olla toimivin?

Massa pidetään lämpöisenä vesihauteessa. Apteekista iso ruisku (neulan kanssa) ja sillä ohut truuttaus saumaan vesirajan alapuolelle. Ruiskun suutinta voi isontaa tarvittaessa poraamalla reikää suuremmaksi. Vuositaisena huoltona ei kovinkaan kummoinen homma.

Oli purkki Ettania. Laitoin sen tammikuun plussakeleissä puuhellan yhteydessä olevaan lämpökaappiin/uuniin hetkeksi. No se hetki kestikin sitten useamman vuorokauden. Olin myöhemmin laittamassa uuniin jotain pataa hautumaan, ihmettelin miellyttävää tervanhajua uunissa, salaman nopea muistuma Ettanin pehmentämisestä nous mieleen, pari kirosanaa ja itsekriittistä ajatusta siinä sitten tuli rykästyä katsoessani mustaa plänttiä uunin pohjalla. Ettan oli kadonnut yhdessä muovisen säilytysastian kanssa savuna piipusta naakkojen pesiä mustaamaan. Eli vesihaude, paras haude.

Kimmo

[caracal]

Vesihaude on hyvä, mutta hidas. Olen sulatellut ettania suoraan keittolevyllä tai kaasukeittimen liekillä kattilassa, ei rasva niin helposti pohjaan pala, kunhan ei unohda levylle. (Sama pätee kaikkeen hellalle laitettavaan.) Tiivistäessä olen sulattanut peltipurkissa kuumailmapuhaltimella, siihen tulee nopeasti sen verran lätäkköä, että saa imaistua liemen ruiskuun.

Sulattamisessa/jähmettämisessä tuo vaha aiheuttaa pikkasen ongelmaa. Sillä on ihan selkeä sulamispiste, kuten vaikka steariinilla, sen alapuolella aine on kiinteää eikä tule mistään ruiskusta ulos. Sulaneena se on taas aivan lirua, jolloin sitä voi kaataa tai valuttaa, mutta ei pursottaa. Ruiskuun imetty ettan jäähtyy ensin ruiskun kärjestä, johon muodostuu tulppa. Kun puristat ruiskua, ensin ei tapahdu mitään, puristat kovempaa, tulppa irtoaa, ja koko satsi lentää ulos ja leviää ympäri työmaata. Vaikka seoksessa on "loivemminkin" käyttäytyviä ainesaosia, vaha panee koko seoksen käyttäytymään kuten kuvasin, sitä voimakkaammin, mitä enemmän vahaa on mukana. Pursotettavaa tavaraa en ole koskaan onnistunut sekoittamaan. Ettanointi on vähän tekniikalaji, ja kysyy luovuutta. Mutta hyvää tavaraa, ja sen kanssa kläättääminen on hauskaa.