Aloittelijan kysymyksiä, osa 3: veneestä ja moottorista

[Kronometri]

Tervehdys. Puuveneilyn aloittaminen sujuu hitaasti, mutta epävarmasti. Saaristomerenkulun kurssia käydään ja nettivenettä plärätään. Lähtökohtaisesti haen n. 8-10m pitkää, ainakin osittain katettua puufiskaria. Dieselillä, tottakai. Mitä enemmän eri vaihtoehtoja löytyy, sitä enemmän alkaa aluksi pieneltäkin tuntuneet erot askarruttamaan. Tulisikohan täältä vinkkejä ja mielipiteitä?

Veneestä:
-Mänty vai mahonki? Mitä muuta eroa kuin pakkaskestäyys ja ulkonäkö?
-Tasasauma vai limisauma? Ei ole kyllä hajuakaan mitä eroa on käytännössä valmistuksen ja ulkonäön lisäksi...
-Suurin kokemattomalle sopiva koko? Voiko hypätä isonkin paatin ruoriin ilman katastrofia?
-Pitääkö ehdottomasti välttää osittain kuidutettuja? (Lyhyt mielipide riittää, perusteluja löytyikin kosolti toisesta ketjusta.)
-Jos ajatellaan, että kyseessä olisi peruskuntoinen, entisöimätön vene, niin onko jotain takarajaa, kuinka vanhoja kannattaa etupäässä katsella?
-Mitkä varusteet olisivat ehdottomia perheen viikonloppuretkiä ajatellen? Yöpymisiä olisi, muittei kuitenkaan montaa yötä putkeen.

Moottorista:
-Pitääkö jostain lukemani 10-20 kaakkia/tonni paikkansa?
-Mitä eroa on venemoottoreiksi suunnitelluilla ja auton moottoreista tehdasmarinoiduilla moottoreilla?
-Onko tunnetuimmilla eri valmistajilla merkittäviä eroja?
-Kumpi on tärkeämpi; vähäiset ajotunnit vai säännöllinen käyttö? Eli onko vanha n. 20-vuotias diesel sisämoottori varmempi valinta epäillyttävän vähillä tunneilla vai melko runsailla tunneilla?
-Onko moottorin painolla mitään väliä tämän kokoluokan uppoumarunkoisessa?
-Onko makeavesijäähdytys ehdoton vanhemmissa koneissa?
-Jos haarukassa olisi uudempi moottori, niin kannattaisiko ahdettua suosia vai karttaa?

Kaikki muutkin vinkit ja pohdinnan arvoiset asiat otetaan kiitollisena vastaan. Kiitoksia jo etukäteen!

T. Krono

[Northling]

Moro

Tervetuloa puuveneilijöiden arvostettuun seuraan! (ainakin kanssapuuveneilijoiden arvostamaan).

Hyviä ja perusteellisia kysymyksiä, varmaan kirjoittessasi mietit että osaat jo itsekin niihin vastata. (et olisi muuten osannut pohtia noin olennaisia asioita)
Nämähän kaikki ovat mielipide asioita.

Tuosta teho paino suhteesta: jos tuota matematiikkaa käytettäisiin meillä pitäsi olla 140 Hp mylly. 40 Hp dieseli on kuitenkin riittänyt vaikka on mastoa ja kölipainoa purjeveneessä eli olisiko raskasuppoumaveneelle parempi kaava 5-10 Hp/tn.

Puoliplaanarit on asia erikseen, mutta uppoimarunkoisen survominen yli runkonopeutensa on järjenvastaista löpön tuhlausta!

Veneen iällä ei kait sen kummempaa merkitystä ole jos se on kunnossa. Sama kait käy koneisiin vanhakin voi olla hyvä ja terve.

Vanhoja kansanviisauksia: Suolavesi ruostuttaa ja syö rautaa. Ahdettu on arempi vikaantumaa. Volvo on verkonpaino. Lasikuitu lahottaa. Mahonki ei kestä pakkasta märkänä. Autonmoottorit on tehty autoja varten. Limisauma on kevyempi rakenne, siksi parempi. Tasauma on raskaampi ja kestävämpi ja siksi parempi. Veneily pitää aloittaa pienellä soutuveneellä ja siitä vähitellen sitten siirtyä puolimetriä kerrallaan isompiin veneisiin. Paras aloittaa harjoittelu riittävän isolla veneellä, koska se on helpompaa ison veneen rauhallisuuden takia. Eihän tosimiesveneilyyn tarvi muuta, kuin verkkokassin, että saa kaljat meressä viileiksi. (Perhe saattaa kyllä kaivata: vesivessaa, uuniliettä, juoksevaavettä, lämminvesiboileria, puhalluslämmitystä, verhoja, uusia punkanpäälisiä, telkkaria, sähkövaloa jne jne.)

Ja kannattaa muistaa että vanhat kansaviisaudet jakaa kansan vähintään kahteen leiriin.

Nortti
Viittaan allekirjoitukseeni

[caracal]

Mänty vai mahonki? Riippuu vähän siitä, mihin uskonlahkoon puuveneilijyytesi lähtee suuntautumaan. Mänty on paikallinen puulaji, siitä täkäläiset veneet on perinteisesti tehty ja luontuu hyvin meikäläisiin vuodenaikoihin. Jos olet myös luomu-, lähiruoka-, eko- ym. ihminen, löydät todennäköisesti männystä vahvistusta uskollesi. Männyn kanssa ei tarvitse miettiä petsausmenetelmiä ja värin muuttumista auringossa, tosin yleensä mäntyveneidenkin ylärakenteet on mahonkia. Jos haluat käydä kalassa jäidentuloon asti => mänty.

Aloittelijalle suosittelisin kuiduttamatonta. Ei sen takia, että kuidutettu olisi välttämättä huono, vaan siksi, että on helpompi oppia ymmärtämään puhtaasti puuveneen käyttäytymistä. Miten ja miksi kyllästetään, suojataan homeelta, miten rakenne hengittää, turpoaa, kutistuu, halkeilee, pitää vettä tai vuotaa. Kuidutettu puuvene on sekoitus muovi- ja puuvenettä, ja pitää ymmärtää molempia.

Metri- tai tonnisuositusta en osaa antaa, mutta minusta aloittelijalle on eduksi, jos vene tottelee lihasvoimaa. Kotieläinpuolella lampaan voi raavas mies kopata syliinsä ja kantaa karsinaan, jos muuten ei synny yhteisymmärrystä, mutta puolen tonnin sonnin käsittelyssä pitää olla henkinen yliote eli osaamista, jotta saa sen haluamaansa paikkaan. Jos sinua arvelluttaa hypätä ison paatin puikkoihin, mitä luulet miehistöstäsi (perheesi olettaisin)? Perheenjäsenet yleensä viihtyvät parhaiten veneessä silloin, kun voivat (ja uskaltavat) jotenkin osallistua hommiin. Vanha kansanviisaus neuvoo, että fendareiden pitää olla selvästi pienemmät kuin nuorimmat miehistönjäsenet. Lapsia vartenhan ei tarvitse isoa venettä, pienikokoisina mahtuvat pyörimään ja könyämään ahtaissa tiloissa. Aikuisia, jotka joutuvat huolehtimaan muun muassa kaikista lasten tavaroista, voi pienet tilat ahdistaa. Jos taas henkinen tila meinaa loppua, eli ei sovita samaan veneeseen, siinä ei yleensä muutama metri lisää auta, pitäisi olla valtamerilaiva. Jos rahalla on jotain merkitystä, niin mieluummin pienempi ja parempikuntoinen kuin isompi mutta orjalaiva.

Puuveneen ikä ei tosiaan kerro kunnosta vielä mitään. Vene on (pysynyt) hyvässä kunnossa, jos sitä on hoidettu hyvin ja käytetty paljon. Kukaan ei näet viitsi hoitaa venettä, jota ei ehdi käyttämään. Pitkään samalla omistajalla olleesta veneestä on luultavasti ehditty huomata vikoja ja laittaa ne kuntoon. "Kiertopalkinto" on kenties vaihtanut omistajaa siksi, että kukaan ei ole jaksanut, ehtinyt, osannut korjata korjaamista vaativia paikkoja.

Älä anna varusteiden puutteen muodostua esteeksi muuten hyvän veneen hankinnalle. Keittimiä, jääkaappeja, taulutelevisioita ja tukansuoristimia saa kaupasta, ja niiden tarpeellisuus selviää vasta veneilyn myötä. Jos lapset pelaa pleikkaa kotona, se ei välttämättä tarkoita, että veneessä pitäisi ehdottomasti olla sellainen, voi olla, että keksivät vesillä muuta tekemistä. Kokkailu ja ruokailu tulee olemaan joka tapauksessa erilaista kuin kotona, reissuilla kukin löytää tyylinsä.

[Kronometri]

Kiitoksia taas vastauksista. Tällä hetkellä olisi yksi kokomäntyinen potentiaalinen fiskari kiikarissa. Myyjä on kahdeksankymppinen alkuperäinen omistaja, joka tilasi veneen kahdeksankymmentäluvun lopussa. Käyttö ja huollot ovat ymmärettävästi olleet viimevuosina vähissä. Olen menossa parin viikon päästä katsomaan venettä, mutta yksi asia mietityttää jo nyt. Venettä ei oltu otettu puulle kertaakaan, ennen kuin joitain vuosia sitten omistaja itse tarttui hiomakoneen kahvaan. Jos nyt oikein ymmärsin, niin pappa ei ollut operaation jälkeen käyttänyt kyllästettä, vaan sutinut suoraan maalit ja lakat (vain kolme kerrosta) pintaan. Eikös kyllästys olisi pitänyt tehdä myös? Voiko puu olla alkuperäisen kyllästyksen jäljiltä vielä ok, vai onko nyt suuri riski, että kosteus on päässyt jo tekemään tuhojaan?

-Krono

[Mile]

Uppoumarunkoisen liikuttamiseen riittää sen runkonopeudella 340 W / tonni. Mietitäänpä vanhan ajan höyrykäyttöisiä vehkeitä, kun jo laivan kokoisessa aluksessakin saattoi olla vain muutaman kymmenen hevosen kone!

1900 luvun aivan alkuvuosikymmenininä ajelivat Ameriikan hummerin kalastajat itärännikin koillisnurkilla pitkillä ja kapeilla "lobster boateillaan" 15 hevosen koneilla todistetusti 25 mph nopeuksia.

No siihen aikaan miehet oli rautaa, ja varsinkin ne koneet oli isoja ja raskaita, ja antoivat tehonsa ilman alennusvaihteita matalilla kierroksilla.. siis raakaa vääntöä.

Saahan niitä hepoja olla riittävästi ja vähän pelivaraakin jotta pääsee tarvittaessa ylämäkeen eikä lähde liukumaan takaperin aallon rintaa; mutta turha niistä on liikaa maksaa, ja traktorilla voi kyntää, pakkoko sitä on veneellä harrastaa?

- Mile

[MÖsteri]

"Ne oli ennen vanhaan eri hevosvoimia..."

Näin sanoi aina isoisä aikoinaan. Hänellä oli kaljaasissaan 24 hp Wickström, ja alus otti 100 tonnia lastia. Matka taittui koneella ja aina kun keli antoi myöten purjeilla. Potkuri on ollut halkaisijaltaan jotain luokkaa puolimetrinen ja kaksisylinterinen moottori painoi 750 kiloa. Siinä muuten ei ollut pakkia käytössä ollenkaan, vapaa sentään On ollut varmaan mielenkiintoisia manöövereitä, kun aina ei tahdota saada laituriin nykyajan perinnelaivaa vaikka on kaksikin konetta käytössä.

Nyt 5 heppainen W1 wikström painaa 120 kg, kuljettaa 5-mteristä avopaattia 5,5 solmun nopeutta ja vetää bensaa noin 0,5 litraa / meripeninkulma. Sitä voi verrata meillä olevaan Terhi 520 veneeseen, jota 50 heppainen Honda vie 24 solmua ja bensaa menee 0,6 ltr/meripeninkulma. Tuollainen Hondan perämoottori painaa noin 90 kiloa.

Eli teho/paino -suhteet ja polttoaineen käytön hyötysuhde ovat oikein railakkaasti muuttuneet aikojen saatossa. Monesti Esson laiturilla yms tulee väki katsomaan wikströmmiä ja kehumaan että siinä sitä on bensapihi kone. Asia on päinvastoin, se on nykyajan mittapuulla aivan täysi bensahoro.

[Kronometri]

Terve taas,

nyt on ollut helmikuun jälkeen venehankinnan suhteen hiljaiseloa. Meni niin hyvä vene sivusuun, että slerssi otsassa oli kokoa XXXL. Eli kyseessä oli Marja Kurjen isolla rahalla -90 -luvulla Tapani Suortilla teettämä vene. Hallissa talvet telakoituna, vuosittaiset huollot tehty ja kaikki mahdolliset varusteet. Hintapyyntö 7000 egeä. Loput voitte arvata, nopeat syövät hitaat jne... 8\

Nyt kun alkaa menetetystä tilaisuudesta aiheutunut megaketutus hiljalleen helpottaa, olen alkanut taas katsella veneitä. Itse asiassa tänään kävin katsomassa yhtä ja tarvitsisin siihen mielipidettänne. Vene on vain reilut kymmenen vuotta vanha. Sen piti olla Markku Seppälän Summassa veistämä, mutta totuus olikin jotain muuta. Eli soitto Seppälälle paljasti, että runko oli tehty ties kenen toimesta Kaunissaaressa ja Seppälä oli sitten parsinut projektin kokoon. Itse veistämäkseen ei tunnustanut. Runko on kapeampi ja siten ahtaampi ja kiikkerämpi kuin summalainen, samaten kuulemma roiskii enemmän. Tällaisten asioiden kanssa voin vielä elää, kun muuten pitäisi olla kohtuullisen merikelpoinen. Ongelma on seuraava. Kaunissaaressa oli kuivattu rungon mäntylankut väärin ja runko on haristanut alusta lähtien. Vene ei kuulemma vuoda paljon normaalia enempää, mutta siihen on käytetty alusta asti saumoissa jotain massaa/kittiä. Seppälä ne möhnät sinne kuulemma pursotti, eli varmaan sinänsä oikean laatuista kamaa, mutta ei kai tuollainen kikkailu kuuluisi uuteen veneeseen? Rimoitus olisi tietenkin mahdollinen teettää tulevaisuudessa, mutta sellaiseen kustannukseen ei juuri nyt pysty. Muuten tämä n. 9 metrinen mäntyfiskari oli tekniikaltaan hyvässä kunnossa ja hyvin varusteltu. Eli minkä kokoluokan ongelmaksi tuo runko saattaa muodostua? Päätöksiä pitäisi tehdä, eli ANTAKAA MIELIPITEITÄ HYVÄT PUUMIEHET!

[Kronometri]

Kun ei kellään asiasta ole mielipiteitä, taidanpa alkaa hieroa kauppoja. Kevättyöt on edelleen tekemättä, ja aikataulusyistä (ja etäisyydestä johtuen) ainoalta tuntuva vaihtoehto olisi teetättää ne talvisälytyksestä vastanneella kaverilla. Ei mikään veneenveistäjä, mutta venemies kumminkin, tehnyt veneeseen aikaisemmatkin kausihuollot.

Hionnat, pohjan maalaus, rungon ja kansirakenteiden lakkaukset ja hyttien kattojen maalaukset sekä vesille lasku n. 2000 euroa. Köyhästä tuntuu kalliilta hankintahinnan päälle, mutta onko suuruusluokka oikean suuntainen? Vene on siis reilut kymmenen vuotta vanha ja ainakin maallikon silmään kohtuu hyvässä kunnossa. Vesirajan alapuolelta maalit tosin ovat jo hilseilleet ja saumoissa käytetty massa tursuilee ja on revittävissä sormin suikaleina irti. Mitäs sanotte töiden hinta-arviosta?

-Krono

[Oqu]

No ens hätään toi 2000€ kuulostaa kyllä aika kovalta. Jos kyseessä on vain huoltolakkaus ja -maalaus, niin ei siinä nyt isommassakaan veneessä pitäisi päivää, max. Kahta kauempaa mennä, ja matskuihin 50-200€.

Jos taas kyse on kunnon työstä lakanpoistoineen, kyllästyksineen ja 10 x lakkaus päälle välihiontoineen, niin sitten ehkä. Jos vene on juuri tuon kymmenen vuotta vanha, niin uudelleenkyllästys saattaa alkaa olemaan ajankohtainen.

Vaikea tälläistä tapausta on tarkkaan arvioida ilman kuvaa ja tarkempia tietoja veneestä.

[Kronometri]

Puulle ei olisi tässä vaiheessa tarkoitus vetää. Huoltolakkaukset ja -maalaukset plus kattojen maalaukset. Työt kuulemma vie 25-30 tuntia, mitä en kyllä ymmärrä. Toisaalta hiontoja on jo tehty, eikä sitä raaskisi muuallekaan alkaa kuljettelemaan. Ehkä pitää vaan kärsiä ja yrittää löytää ensi talveksi säilytyspaikka, missä pääsisi sitten itse väkertämään.

[MikkoA]

2000 on sikatörkyriistohinta! Omassa päässäni urakka olisi materiaaleineen jonkun 400-700 €, jos kyseessä on tosiaan vain huoltolakkaus plus kattojen ja pohjan maalaus. Kannattanee yrittää vähän neuvotella hinnasta.

[Jampe9]

Ihmisissä on se vika että niihin iskee pirummoinen ahneus ja kohtuu katoaa. Toisaalta; -mitäpä sitä toiselle alkaa kohtuuhinnalla tekemään...-siltä otetaan jolta saadaan. Jos toisen on syystä tai toisesta pakko teettää niin verenimijät kyllä haistavat tilanteen ja ottavat siitä vaarin.

Itse kun ensi kertaa jouduin sen eteen että halkeamia pohjalaudoissa piti paikata, otin "veneenveistäjän" sen tekemään kun usko itseltä loppui. No, "veistäjä" veloitti ensimmäisen laudan paikkauksesta ensin 100 euroa/tutustumiskäynti ja tekemisestä vielä 400 euroa niin rupesi v-tuttamaan niin ankarasti että löytyi uskoa omiinkin kykyihin tehdä ko. työ. Niinpä varastin häneltä opin ja tein ko. veneeseen kaksi muuta paikkausta rimamenetelmällä tasan yhtä hyvin kuin "ammattimieskin" ja vielä kahteen muuhunkin veneeseen ja kaikki on onnistuneet erinomaisesti. Epoksiin on mennyt yhteensä kaikkiaan n. parisataa ja rimoihin muutama kymppi.


Jos vain ikinä mahdollista niin mieluiten näin: oma apu = paras apu. Maksettu apu on lähes aina pettymys. Neuvoja ja vertastietoa on nykyään tämän netinkin avulla hyvin saatavissa, onneksi.

[Simon]

Ottamatta kantaa ko. tapaukseen, mutta yrittäjä kuitenkin laskuttaa asiakasta kulujensa mukaan, eli 40 - 50 euroa tunnista lienee tätänykyä vakiintunut hinta, Voin tasan tarkkaan vakuuttaa, että tuosta summasta suurin osa tuloutetaan aivan muualle kuin yrittäjän tilipussiin.
Toki puuvenealan yrittäjät saattapi vieläkin olla "kansantaiteilijoita", eikä pitkän pälle ajattele eläköitymis vaihetta, mikä tulee väkisinkin.

Nimimerkillä: 40 vuotta puuveneitä rakentanut.

[luototo]

Älä nyt hyvä ihminen ala maksamaan 2000€ jostain huoltolakkauksista ja maalauksista . Mitään katastrofia ei tapahdu, vaikka jättäisit ne nyt väliin.Korkeintaan joudut syksyllä tai ensi keväänä hieman enemmän tekemään töitä. Ostat veneen niine hyvineen jos kiinnostaa ja lasket sen veteen.

Pohja ja kyljet eivät mene miksikään vaikka et niitä nyt lakkaakaan/ maalaakaan. Kaiken siitä ylöspäin voit huoletta hioa, lakata ja maalata veneen ollessa vedessä.

Tutustut veneeseen kesän ajan ja ensi vuonna tiedät mitä sille pitää tehdä. 2000€ saat jo paljon materiaaleja ja varusteita ja lopputulos on juuri niin hyvä kuin sen itse teet.

Venettä ostaessa joskun järki sumenee, mutta hyvä että täällä voi tuulettaa ajatuksiaan.

[Kronometri]

Järjen puutteen lisäksi suurin ongelma on tässä täydellinen kokemattomuus. Mutta siksipä täällä kyselläänkin. Pohja on varmaankin pakko laittaa, saumojen massoja on jo revitty irti ja maalit osittain todella huonossa kunnossa. Ylemmät rakenteet voisi muuten jättää laittamatta, mutta nekin on jo hiottu (mutta ei maksettu...) Ainut minkä voisi hyvällä omallatunnolla jättää tekemättä olisi kattojen maalaukset. Täytyypä kysellä paljonko hinta tippuisi.