Tuosta Nortin kuvasta näkee, mitä Kokemäenjoki lykkää mereen, veden pitäisi olla vihreää merivettä. Kuva on todnäk Kallosta, n. kilometrin päästä aallonmurtajien välistä, josta joki laskee merelle. Yläjuoksulta Loimijoesta, tulee maajussien multaa, ja lannotteita, sinilevä saa voimaa ensikesäksi. Nykyinen tehoviljely käyttää joka vuosi rikkaruohomyrkkyjä, jotka jokeen jouduttuaan toimivat edelleen, joen pohjassa ei ole pahemmin ruohoja ym kasvustoa, joka sitoisi maata. Kun sataa kymmeniä millejä, virtaus lisääntyy, seurauksena eroosio. joka kuluttaa jokiuomaa. Joku kevät oli SK:ssa ilmakuva jokihaarasta, jossa Loimijoki yhtyy Kokkeliin, siitä näkyi hyvin, kun kuravesi yhtyi pääjokeen. Sama se on silti Vantaanjoessa ja Aurajoessa kun virtaus kovenee joissa. En ole nähnyt viljapeltoa, jossa olisi se EU:n maksama suojavyöhyke, kaikki ne on viljelty lähelle ojia tai jokia, ainakin näillä main. Näin kalamiestä potuttaa tuo kuravesi.
Olen nähnyt pari trombia samana helteisenä päivänä, heinäkuussa, 31 v sitten , ne imivät vettä merestä, pienempi näkyi kallioisen saaren takaa, ihmettelin, ettei saaressa pitäisi olla sähkötolppaa, kun siihen tuli loiva mutka ymmärsin todistavani harvinaista näkyä. Se katkesi alhaalta ja nousi ylös pilviin. Iltapäivällä katseltiin isoa vesipatsasta, joka kulki Tahkoluodon voimalan savupiipun takaa, Bastuskerin tieltä katsoen, se oli vahvempi kuin savupiippu ja siinä kiersi rojua, sekin katkesi alhaalta ja nousi pilviin. Seuraavana päivänä lehdessä luki. että Huittisissa oli satanut 62 mm vettä edellisenä iltana. Mahtoiko olla kaloja mukana
