Varalaidan korkeus

Löysää puhetta ja laiturijuoruja. Jos tuntuu että aihe ei enää liippaa kovin läheltä puuveneitä, niin siirretään keskustelu tänne.
Vastaa Viestiin
Jampe9
Viestit: 138
Liittynyt: 09.02.2011 16:58
Paikkakunta: Monåfjärden

Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Jampe9 » 11.11.2011 20:29

Minua on ihmetyttänyt aina se, että miksikähän yleensäkin veneissä (ja monissa laivoissa) on tuo varalaidan korkeus niin pieni, varsinkin takaosassa. Eräs puuveneveistäjä kerran totesi että "vanhat" veistäjät suosivat ilmeisesti vieläkin matalampia kuin nykyään (en tiedä pitääkö kutinsa). Fiskarien laidat ovat monesti keskiosastaan melko matalia, tasaperäisten takaosastaan matalia mutta kaikkien veneiden keulat ovat korkeita paitsi nykyaikaiset tehdastuotanto-laatikot joissa ei ole ketkaa eikä keulaa vaan suora ilmeetön laatikkoreuna.

Tajuan kyllä että venehän on aallon päällä ajamiseen suunniteltu eikä aallon sisään ja varmaan se nouseekin aallon päälle matalillakin laidoilla. Silti kauhean matalat laidat tuovat turvattomuuden tunnetta. Suhteellisen isoissakin veneissä näkee monesti mielestäni suhteettoman matalia laitoja. Sisältyyköhän moiseen joku idea?

Muutenkin kiinnostaisi tietää mitä ideaa milläkin veneen rungon muodolla tavoitellaan, esim. terävä V-keula tai mitä merkitystä on sillä miten pystyssä steevit ovat?

Pellis
Viestit: 434
Liittynyt: 10.09.2007 20:57
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Pellis » 11.11.2011 21:50

Kyllä se tulee vanhemmissa veneissä ihan käytön mukaan. Avofiskareissa on ketkaa niin että keulassa ja perässä on enemmän ns.varauppoumaa. Keskellä taas vähemmän laitaa, jotta verkkokalastus ei ole tavattoman hankalaa. Kulussa vesilinja niiaa siinä keskellä. Samasta kalastussyystä myös on eduksi, että vene hieman kallistuu kun ollaan laidalla, on kuitenkin loppuvakavuutta siellä isommilla kulmilla. Oli kyse sitten uppouma- tai liukuveneestä on oleellista miten se pysyy aallon päällä kelissä. Huonon kantavuuden omaava paattii ottaa herkemmin vettä laidan yli sisään. Kannellisissa tulee esille kannen tiiveys ja ikkunoiden ja luukkujen kestävyys merikuormaa vastaan, kun oikein tuivertaa. (Sukellusvene on todella merikelpoinen). Puuveneessä tuppaa laidat vuotamaan ainakin alkukesästä joten pumpuilla mennään...
Oksa on puun kukkanen.

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Northling » 12.11.2011 0:52

Moro

Asiaan vaikuttaa varmaan montakin seikkaa.
Yksi on varmaan tuo kalastuskäyttö.
Mutta olisko alunperin syynä rakennustekniikka?
Tasaleveistä laudoista kun viikingit rakensivat aluksiaan niin väkisin tuli leveästä kohdasta matala varalaita.
Siitä sitten on varmaan syntynyt perinne.
Yksi syy on varmaan se että kun veneitä vielä jouduttiin soutamaan niin matalan laida yli on helpompi soutaa kuin korkean.
Purjehdittaessa tai soudettaessa vastaiseen matala varalaita on myös eduksi, koska ei ota tuulta niin paljon.

Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Jampe9
Viestit: 138
Liittynyt: 09.02.2011 16:58
Paikkakunta: Monåfjärden

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Jampe9 » 12.11.2011 10:12

Ok. Mutta entäs sitten tuo keula-, ja perätievin kulma. Omissa veneissäni esim. keulatievi on kovasti loivassa kulmassa vedenpintaan nähden, mutta vaikkapa joissain norjalaisissa troolareissa se saattaa olla aivan pystyssä, jopa negatiivisessa kulmassa vedenpintaan verrattuna? Nehän kaiketi on suunniteltu Atlantin aalloille eli luulisi tuollaisen pystyseinän jysähtävän ikävästi jokaiseen isompaan aaltoon... kaiken lisäksi keulat ovat aika leveitä/pulleita niissä(?)

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Northling » 12.11.2011 13:02

Moro

Niin, tätä maatiaisen RaHi pohdintaa voi tietenkin jatkaa vieläkin pidemmälle, mutta tuloksista ei vastaa sitten kukaan 8|

Troolareissa tietenkin on pyritty mahdollisimman suureen lastiruumaan ilman turhia keula-perä-ylityksiä niin että merenkulkuominaisuudet eivät kärsi. Purjelaivan rakennuksessakin on ollut erilaisia perinteitä ja näkemyksiä. Veden yläpuolisen steevin kulma on kuitenkin ehkä enemmän rakennusperinteestä ja suunnittelijan muotosilmän miellyttämisetä kiinni kuin muista seikoista

Tämä pohdinta lähtee nyt enempi purjeveneiden puolelle, kun se on minulle tutumpi aihepiiri, mutta samat perusominaisuudet pätenevät kaikkiin aluksiin...
Pitkä ja terävä keula kulkee aallon läpi paremmin kuin pysty ja leveä. Terävä keula kastelee enemmän kun se menee aallon läpi.
Keulan ja perän muoto ja oikea kantavuus (vedenalaisilta osin) tekee veneestä merikelpoisen. Liian kantava perä ja keula tekee veneestä matkustajille rankan vehkeen. Liian vähän kantokykyä keulassa ja perässä tekee veneestä taas kovin märän ja aallot sortuu perästä sisään myötäisessä.
Juuri hiljattain kävimme kaverin kanssa pitkää keskustelua nykypurjeveneiden ominaisuuksista avomerellä. Aikansa tasapohjaisillaveneillä seilattuaan hänkin on päätynyt S&S:n suunittelemaan tiimalasimuotoiseen oikeaan avomeri veneeseen.
Tässä linkki WB sailsin artikkeliin, jossa puhutaan purjehtimisen ilosta ja juurikin tuosta merelle sopivasta runkomuodosta:
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkist ... senilo.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Keskustelu lähti käyntiin kun olimme syksyisellä merellä Ottilianalla melkoisessa kelissä. Aallokko oli Porin avoimella edustalla keskimäärin noin 2,5 metristä. Tämä kaveri, joka on seilannut Atlantilla ja Välimerellä nykymuotoisella purjeveneellä, ihaili veneemme hienoja ominaisuuksia mm. vasta-aallokossa. Vaikka keli oli rankkaa vene meni sivuvastaiseen nätisti ja mukavasti ilman yhtään ryskettä tai paukausta ja kyydissä avotilassa oli mukavaa olla kun se on vähän keskemmällä.
Meillähän oli ennen Iso Scylla ja siinä koin hieman huonoksi sen ominaisuuden, että sen leveä ja hieman tylpempi keula yhdisteetynä vaatimattomaan nousukulmaan, aiheutti avomeren aallokossa kryssillä vaikeuksia. Kun Nalle suunnitteli meille SuurScyllan pohdimme yhdessä että miten tätä voitaisiin parantaa ja niimpä keulaa hoikennettiin ja tehtiin viistommaksi (vain hieman). Mielestäni muutos oli erittäin onnistunut, vene kryssii vasta-aallokkoon selvästi paremmin. Sellainen ilmiselvä seuraus muutoksesta tietenki oli että uusi runkomuoto on märempi kuin IsoScylla, joka on kuivin vene millä olen purjehtinut. Isoon Scyllaan verrattuna SuurScylla heittää selvästi enemmän vettä keulatäkille ja tuulessa roiskeet lentävät avotilaan saakka.

Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 25.11.2011 13:30

Eikös katsastussäännöissä ole ainakin tuosta varalaidasta jonkilaiset ohjeet, samoin luukkujen ja avotilojen suljettavuudesta. käsittääkseni veneet jotka ovat suojaisille vesille tarkoitettuja, niin nissä ei ole tuolla varalaidalla mitään merkitystä eikä varmaan saaristoveneilyssäkään, mutta rannikkovesillä vaadaitaan jo jotain ja avomeriolosuhteissa erityisesti.
Nykyäänhän taas suositaan jostain syystä pystyä keulaa, ainakin purjeveneissä, keulasteevi tai mikä lieneekin kuttaperkoissa, on pysty. Pitkä kapea keula ymmärtääkseni halkaisee allon paremmin kuin kantava leveä keula, joka nousee aallon päälle. Eikös moottorveneissä meriläiset ja summalaiset ja pellinkiläisetkin tunneta keulastaan. Velho Simon voisi varmasti valaista tätäkin asiaa, ettei tarvitsisi olla "yy ymmärrtääkseni ja käsittääkseni -tasoilla".
Nimimerkillä tietämätön. ???
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 25.11.2011 22:58

Eiköhän tuo varalaidan korkeus ole hieman kiinni myös rungon muista muodoista eikä pelkästää teoreettisista senteistä. Perinteiset luotolaiset ovat tehty todella niukalla varalaidalla eli 2,5-3 lautaa 8 metrisissäkin ja sekin nimenomaan lautoina eli tosiasiallinen varalaita vedenpinnasta 25 cm huiteilla. Ja niillä veneillä on menty tässä meidän pienellä pohjanlahdella laidasta laitaan joka kelissä ja kuormituksessa. Silloin kun vene on kevyt eli kuusta ja "kelluu ku korkki" niin pienempikin varalaita riittää...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

pellamo
Viestit: 755
Liittynyt: 14.05.2009 21:12
Paikkakunta: surkia merikaapunni Oulu

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja pellamo » 25.11.2011 23:24

Kuusen ja männyn (ja rasvaiset ulkomaan hilibilipuut poislukien)ero on jossain varalaidan korkeuden määrittelyssä täysin mitätön.
Tarkka suunnittelu "tappaa" luovuuden ja haaskaa värkkäilyaikaa..

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 26.11.2011 10:11

Näinhän se on.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
Donna 28
Viestit: 2729
Liittynyt: 08.01.2008 21:10

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Donna 28 » 26.11.2011 18:35

Pienin varalaita mikä minulla on, on jollassa, joka on 2 m pitkä, silloin kun kaksi raavasta miestä istuu siinä, 2 cm. Miehillä on tosin painoa molemmilla 100 kg, mutta ei sillä kovin tuulisella kelillä uskalla minnekään lähteä. Jolla onkin tarkoitettu veneen hakemiseksi poijusta tai kun tulee maihin, eikä uskalla hyvpätä kiinnitysköysien kanssa maihin, niin ne viedään jollalla sitten. Ainakin on ollut sellainen tarkoitus, mutta kuormituskokeen jälkeen Jolla on hautaunut muiden romujen alle halliin. Jolla nimeltään Lapukka on yksin erittäin hyvin soudettavaa mallia ja varalaitaakin yksin tai pienen lapsen kanssa on riittävästi. Sillä voi mennä myös kovassa tai ainakin navakassa tuulessa. Hinaanko sitä perässäni Donnassa on vielä tässä vaiheessa arvoitus.
Donna 28 :)
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua

Jampe9
Viestit: 138
Liittynyt: 09.02.2011 16:58
Paikkakunta: Monåfjärden

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Jampe9 » 01.12.2011 12:08

Kyllähän se eppäilemättä on käytännön sanelema juttu ollut tuo varalaidan korkeus. varsinkin työveneissä ymmärtää hyvinkin että kun on pitänyt kiskoa käsin ylös rysää tai suuria verkkoja niin liian korkeat laidat on tehneet siitä epäkäytännöllisen. Nykyään huviveneilyn näkökulmasta ja/tai vapaa-ajankalastuksen vinkkelistä katsottuna taas haluttaisiin korkeampi varalaitoja. Vaikka vapaa-ajankalastus on omakin intohimoinen harrastus, niin onhan se kumminkin sellaista leikkimistä oikeaan ammattikalastukseen verrattuna jos rehellisiä ollaan. Meille varmaan on enemmänkin psykologinen merkitys laidan korkeudella, mutta kyllä hurjalta tuntuu että 10-20 cm varalaitaa silti! Pienemmässäkin riittävän terävässä aallokossa käy helposti niin että satutaan nojaamaan juuri väärälle puolelle kun päälle kaatuu aalto ja täyttää pienen veneen kertalaakista. Toinen juttu on että kun esim. verkoilla ollaan niin välistä vene on vaikka miten päin tuuleen nähden ja verkkoa ylös vetäessä reunalta jompikumpi laita kallistuu aina. Kyllä siinä vähän epävarma olo on, jos vedenpinta on 10 cm päässä ja vene heiluu aallokossa kuin kakunjalka. (suom. "kakku"= pikkukaritsa)

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08.10.2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Varalaidan korkeus

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 01.12.2011 16:58

Noiden matalalaitaisten luotolaisten ainoa ongelma on että jos ne "hytitetään" niihin ei saa mitenkään silmälle miellyttävän näköistä rakennetta - ei vaikka tekisi ainoastaan matalan makuuhytin keulaan ja laittaisi pelkän tuulilasin. Mutta eipä niitä ole tehty juurikaan muina kuin avoveneinä.
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Vastaa Viestiin