Kiinnityspoiju

[matti]

No joo ei täälläkään nämät vähemmistökansallisuudet aina mersulla aja, kuukaus sitten kun olin tankkaamassa, Feija tms tankkas -98 mallisen Passatin viereisestä pistoolista, siitä josta tulee punaista dieseliä!
Kakskymppisellä saa jotain 6 litraa enempi!

[Donna 28]

Vai punaista diesseliä. Muistan minäkin yhden tapauksen kun paikallisella huoltamolla, jota viimekädessä olligargit naapurista hallitsee, tankkasin vahingossa silloiseeen paketti-mersuun, Hanomac Henchel -alkuperää, samaista punaista. Katsoin, kun tullin päällikkö marssi huoltamoon kahville, niin kuin hänellä oli tapana. Marssin hänen peräänsä otin kahvin ja painuin pöytään. Kysyin häneltä "mitä nyt teen", niin hän sanoi, että pyydä huoltamon poikia valuttamaan aine pois ja tankkaa sitten sitä väritöntä uudelleen. "Tankin huuhteluakaan saati järjestelmän huuhtelua ei sinun tarvitse tehdä. Jos jäät väriaineesta tienpäällä kiinni, niin ilmoita valvojille, että minä tiedän tapauksen, niin sinulle ei käy kuinkaan." Varmemmaksi vakuudeksi hän antoi suoran puhelinnumeronsa. Olemme hyvät tuttavat edelleen, enkä tuon tapauksen jälkeen ole punaista dieseliä tankannut autoon. Hän sanoi vielä, että rangaistusta on minulle tarpeeksi siinä, että tankkillinen tuli tavallaan kahteen kertaan maksetuksi. Tämä tapahtui 80 -luvun alussa, jolloin aloittelin tätä yrittäjän ohdakkeista polkua tallaamaan. Mersulla ajelen vieläkin, tosin vähemmän näin kesäisisin, kun 2 CV on pääasiallisesti alla, talvella Mersun 300 DA, joka sekin on vanha, vuodelta -83. Ajettu sillä on vasta 510.000 km .
Donna 28

[Donna 28]

Vuokrasimme serkkupojan kanssa Savonlinnan pohjoispuolelta saunan grillikatoksineen. Ranta on syvä, mutta pohja kiveä tai kalliota -
emme ole päässeet siihen tarkemmin tutustumaan. Minkähänlainen poijunpaino pitäisi olla a) kivipohjassa ja b) kalliopohjassa, jotta n. 3 -tonnin vene pysyisi paikoillaan. Rantaan on hakattu kiviin kiinnityspisteet.
Donna 28

[matti]

Jos on tarkoitus laittaa peräpoiju, niin kivipohjassa pitää esim tukkiankkuri hyvin=veto yhteen suuntaan.
Riippuen pohjakivien koosta on yleensä vaarana, että ankkuri jää pysyvästi pohjaan, kiilautuu kivien väliin, eli jos on aikomus nostaa ylös on syytä käyttää ankkurissa peräpoijua jossa riittävän paksu köysi.
Sileällä kalliopohjalla ei pidä mikään kevyt, tulisi olla melko suuri paino? Jos kallio viettää reilusti ulospäin, niin silloinhan pito paranee koska painoa on vedettävä ylämäkeen.
Itse yrittäisin näin(jos ulompana on kivi/savi/mutapohja); ostaisin 20kg tukkiankkurin taiBruce kopion (n 100€) 20m uppoavaa köyttä, jonkin välipainon (vaikkapa 3 kpl betonisia pilariharkkoja jos ei muuta löydy), laittaisin ankkurin 25-30m rannasta köysi siitä kohti rantaa, välipaino erillisellä köydellä/ ketjulla ankkuriköyteen, (ettei hankaa varsinaista ankkuriköyttä), 15m rannasta, välipaino lyhyeen köyteen, että poiju pysyy melko paikoillaan ja samalla toimii vetovaimentimena.
Tietysti ankkurin pito tulee varmistaa laskun jälkeen (ennen välipainon ja poijun laittoa) koneella vetämällä, että pitää!
Jos silokalliota pitkälti, niin poralla silmu pohjaan (cobra ja pitkä kanki).

[vehkasalo]

Poijunlaitto edessä, 9,5 metrinen puuvene, paino jotain 3000 kg.
meinasin pärjätä kuvan mukaisilla painoilla jotka painaa 480 kg sekä niiden lisäksi muutama valurautainen kaivonkansi n. 150 kg. Eli yhteispaino jotain
630 kg.
Tulee keskisuurelle Päijänteen selälle, johon osuus lounaistuuli. Syvyys n. 5m, pehmeä pohja.
Poijuksi tulee 120 L poiju sekä 16 mm galvanoitu kettinki ( pituus n.10m)

Vene killuu viikot poijun varassa ja viikonloput sekä lomat toimii myös peräpoijuna.

Mitä luulette onko riittävät systeemit?

[Herttua]

Kuinka olet ajatellut painot "asentaa"? Sulan veden aikaan vai talvella? Itsellä jälleen ensikeväänä poijusulkeiset edessä ja tällä kertaa olen ajatellut hieman samanlaisia painoja kuin kuvassa.

[Lampila]

Mitä ollaan sukeltamalla noita poijuja tarkasteltu ja laiteltu niin uudet kettingit on sitä pitkäsilmukkaista mallia. Kun se laitetaan pohjapainon ympäri tai lenkista niin viimeinen silmukka työnnetään pintaan kettingin läpi ja vasta siihen sakkeli jolla tämä läpityönnetty pää liitetään kettingin seuraavaan lenkkiin. Ketju ikään kuin "pleissataan". Tällä tavoin pyritään estämään sakkelin auki nitkuuntumista. Liina on ollut myös hyvä tuohon kettingin sijaan. Etelässä pariviikkoa sitten katselin kun poijut oli kiinnitetty riuttaan köydellä. Köyden päälle, siis siihen lenkkiin, oli vedetty puutarhaletkun tapaista letkua joka esti poikkihankautumisen. Vaikutti pätevältä.

[Donna 28]

Lampilan liina juttu voikin olla hyvä, sillä ketjuissahan tuo sakkeli on yleensä heikoin lenkki. En sitten tiedä, kuinka nopeasti merivesi syövyttää, sillä sehän luultavasti aiheuttaa nitkumisen pitkän päälle. Järvivesissä sakkelit ja ketjut lienevät ikuiset.
Donna 28

[vehkasalo]

Kuinka olet ajatellut painot "asentaa"? Sulan veden aikaan vai talvella? Itsellä jälleen ensikeväänä poijusulkeiset edessä ja tällä kertaa olen ajatellut hieman samanlaisia painoja kuin kuvassa.

Jäältä laittelen, maaliskuun ekalla viikolla varasin vähän lomaa, eiköhän tuolloin ole mukavat kelit. Veneestä kun laittaa 12 kpl 40 kg kiekkoja(ja ehkä muutakin romua) niin tuntuu aika äheltämiseltä!

Mitä ollaan sukeltamalla noita poijuja tarkasteltu ja laiteltu niin uudet kettingit on sitä pitkäsilmukkaista mallia. Kun se laitetaan pohjapainon ympäri tai lenkista niin viimeinen silmukka työnnetään pintaan kettingin läpi ja vasta siihen sakkeli jolla tämä läpityönnetty pää liitetään kettingin seuraavaan lenkkiin. Ketju ikään kuin "pleissataan". Tällä tavoin pyritään estämään sakkelin auki nitkuuntumista. Liina on ollut myös hyvä tuohon kettingin sijaan. Etelässä pariviikkoa sitten katselin kun poijut oli kiinnitetty riuttaan köydellä. Köyden päälle, siis siihen lenkkiin, oli vedetty puutarhaletkun tapaista letkua joka esti poikkihankautumisen. Vaikutti pätevältä.

Ymmärsinkö oikein että jos 5 m syvyiselle paikalle laitan tuon poijun niin ketjua varattava noin 20 m jos vedetään liitos pintaan. (tai ainakin 15-16 m)?
Eli sakkelilla liitos siihen heti poijun alapuolelle, eikä alimmaisen painon ympäri ketju ja sinne sakkeli ja muut painot perään?

Ajattelin säästää ja käyttää Bilteman 13 mm pitkälenkkistä ketjua koska halpuus houkuttaa.

[Northling]

Moro

Olen sukeltamalla vaihdellut aika paljon noita poijukettinkejä. Yllättävää on että galvanoitu sakkeli, joka on ollut meren pohjassa 20 vuotta, aukeaa vielä jakoavaimella jos sakkelin nuppi vaan on tallella. Jengassa on vielä galvanointi ehjä vaikka sakkeli saattaa olla muuten tosi syöpynyt. Yhdessä satamassa jouduin irrottelemaan painojen lenkeistä vanhoja sakkeleja, kun lenkkiin ei mahtunut enään uutta sakkelia, kun kolmatta kertaa vaihdoin kettinkejä. Siellä oli tehty se virhe että poijun varsi oli haponkestävää ja galvanoitu kettinki ei tahdo kestää kymmentä vuottakaan.
Sakkeli ei ole yhdessäkään tarkastamassani poijussa ollut ns. "heikoin lenkki". Yleensä kettinki syöpyy alapäästä siitä kohdasta, josta se taittuu ylös ja yläpäästään metrin matkalta poijusta.

Poijun yläpäässähän sakkeli asennetaan vedenpinnan yläpuolelle! Ketju vedetään poijun putken läpi ja kiinnitetään sakkelilla ylälenkin poikki tai pysty tankoon. silloin sakkeli ei ruostu ja ketjua voi lyhentää nostamalla muutaman vuoden välein muutaman lenkin verran ylös, jolloin se syöpynein kohta poijun alapuolella siirtyy putken sisään.

Nortti

Tässä vanhempi viestini asiasta:

Olen sukellusharrastukseni takia vaihdellut noita poijukettinkejä aina silloin tällöin ja kokemusta niistä on kertynyt.
Yleisimmän sinkityn 10-14 mm ketjun käyttöikä on n 8 vuotta. Osittain ketju on tällöin vielä täysin käyttökuntoista, mutta siitä kohtaa (n 0,5-1,5 m painosta) mistä ketju elää koko ajan poijun ylösalasliikkeen takia lenkit saattavat olla korosioituneet jo 1/3 osaan alkuperäisestä paksuudesta.
Kannattaa muistaa että ei laita paino-sakkeli-ketju/köysi-poiju yhdistelmään mitää vääriä materiaaleja. >Yhdessä paikassa oli joku saanut älyväläyksen että painojen lenkit laitetaan haponkestävästä... No tästä seurasi se, että sinkki häviävät viidessä vuodessa lähes olemattomiin.
Nyt olen tänä kesänä laittanut poijuköysiä... Se on siihen käyttöön tarkoitettua n 25-30 mm erikoisköyttä, jossa on lyijyä sisällä ja kutistemuovi pinnassa, joka ehkäisee hankautumista. Köysi on kallista mutta pitäsi kestää montakertaa kauemmin kuin vastaava kettinki. Koussat ja sakkelit ovat niidenkin heikot kohdat.
700 kg paino on kyllä todella hyvän kokoinen, yleensä nämä rengas ankkurit on n 100-300 kg ja nekin pysyvät paikallaan pohjassa hyvin.
Mutapohjassa tuollainen laakea laatta on muutaman vuoden päästä niin tiukaassa, ettei se lähde ylös ihan pikkuvehkeellä.
Yksi keino helpottamaan ketjun/köyden tarkistamista on sellainen, että laittaa painoon suuren ja paksun lenkin, jonka läpi köysi/ketju kiertää. Tällöin pinnalta veneestä käsin pystyy kiertämään köyden läpi ja tarkastamaan ja vaikka vaihtamaan sen.
Köyden/ketjun pituus tulisi olla n 1,5-2 kertaa syvyys. Liian pitkä köysi/ketju jää helpommin kiinni painon kulmiin ja saataa, jopa kiertyä potkuriin (erityisesti köydet, jotka uppoavat huonommin). Liian lyhyt taas on "jäykkä" eli poijun tuoma jousto jää pieneksi ja nykäykset ovat rajumpia. Poijuhan toimii joustimena painon ja veneen välissä, joten mitää lisäjoustimia ei tarvita. Jos käytät tavallista painottamatonta köyttä se on viisaampi tehdä vielä lyhyemmäksi sillä se on helposti kiinni potkurissa koska se uppoaa huonosti.
Sakkelin jenkoihin kun sipasee vaseliinia, niin sen saa vielä 10 v päästä auki jakarilla. Itsestään aukeaminen kannattaa varmistaa jämerällä narulla tai lukkomutterisella sakkelilla.
Nortti

[Ande]

Niin, mullakin on aina ollut kahdessa poijussa kettinkiä, nyt kyllästyin vaihtamaan menevät noin 5v vaihtokuntoon. Seuraavaksi meinasin laittaa kunnon "trossia" naapurilla sellaista ollut pojussaan jo 15v ja vielä menee. Kuulemma iaka moni muukin siirtynyt käyttämään köyttä kettingin tilalla..

[CC]

Joopa, pitäs tehdä kans huoltoo asian tiimoilta. En tiedä mitä ihmeketjua aikanaan tuli, mutta 12mm ketju on edelleen enimmäkseen hyvännäköistä (järvi), mutta kuumasinkityt sakkelit painoissa alkaa olla finaalissa. Pitää varmaan joku harrastajasukeltaja pestata, kun ei viittis viittä 700kg punttia nostella ylöskään.

[vehkasalo]

Tuli hommattua poijua varten kunnon kettinkiä eli G40 luokiteltua 16 mm lyhyt lenkkistä. Maksoikin ihan mukavasti. 8\
Kävin sitten hakemassa halvalla Biltemasta 20mm sakkelit, mutta jäi häiritsemään teksti hyllyssä: "kylmäsinkitty"

tuleeko kylmäsinkitystä sakkelista se heikko lenkki muuten ihan jytäkkään ketjuun? Kannattaisko etsiä kuumasinkittyä sakkelia?

Tarkoittaako kylmäsinkitty samaa kuin sähkösinkitty. tarkoitaako kuumasinkitty samaa kuin galvanoitu? On vähän hakusessa nämä termit.

[CC]

Galvanoitu olis samaa ku sähkösinkitty. Kylmäsinkitty menis varmaan samaan osastoon. Kuumasinkki on sitten jo näkyvää, kun pinta on epätasanen ja paksumman harmaan kerroksen peittämä, ei kiiltävä.

[vehkasalo]

Hommasin kuumasinkityt 20mm sakkelit. Huomenna mulahtaa veteen. Aika heikolta näyttää jo jäät päijänteellä! Sahailin aukon jäähän ja huomasin että kovaa jäätä on oikeastaan vaan 8cm sitten toinen 8 cm huokoisempaa jäätä ja loput 12cm ihan muhua.