Samaa mieltä, mutta jotenkin tuntuu että meillä Suomessa mennyt joskus sekaisin se joulun "hyvis"
eli St.Nicholaus ja se pahis eli nuuttipukki, eli yhdistyneet samaksi ukkeliksi molemmat.
No tuo hyvän ja pahan ikuinen taistohan esiintyy kaikissa kyldyyreissä, Jin-Jan tulee mieleen ekana.
Saksalaisilla on nuo edelleen olemassa erikseen; Krampuss ja St.Nicolaus
http://en.wikipedia.org/wiki/Krampus" onclick="window.open(this.href);return false; katsokaapa kuva ketä tuo krampuss muistuttaa, kuva sivun
alalaidassa jossa krampuss ja nikolaus vierailevat tuhmien lasten luona jouluna; risukimppukin mukana!
Kuva peräisen 1896 sanomalehdestä, jotta ainakin ennen kokispukin valtakautta.
Mutta ruotsalaisillakin on PUKKINSA ... ja miksiköhän juuri PUKKI. Eikös pässillä ole parta ja sarvet, sekä
litran kassit? ... niistä kasseista johtuen lienee pässinhahmoa ammoisina aikoina pidetty jonkinlaisena
hedelmällisyyden jumalana? Näitähän löytyy, puoliksi mies, puoliksi pukki :
http://en.wikipedia.org/wiki/Faun" onclick="window.open(this.href);return false;
ja aika irstas veijari se tämäkin
http://en.wikipedia.org/wiki/Pan_%28mythology%29" onclick="window.open(this.href);return false;
Kristinusko liittyy aika vahvasti Juutalaisuuteen ja paimentalisuuteen ja maatalouteen, kirkon suurinpia
haasteita pakanoiden käännyttämisessä lienee ollut pakanajuhlien omininen ja kääntäminen uuteen
hyväksyttävämpään muotoon, olihan naisenkin paikan oltava tiukasti herransa omistuksessa toisin kuin meillä metsien pakanoilla joilla naiset itsenäisesti hoitivat kotia sillä aikaa kun miehensä olivat metsällä, ja kodin lisäksi
vastasivat myös kaupankäynnistä.
Meille kristinusko kristillisdemokraattisiskeskustalaisine näkemyksineen saapui verraten myöhässä; ehkä meillä siksi jäi
vielä vähän jäljelle sitä esi-isiemme metsien pakanan kunnioitusta vanhoja jumalia kohtaan... vaikkei nuo styyrit ja
puolipukit ehkä aivan suomalaisinta perimää olleetkaan.
Kristinusko mustamaalisi nuo hedelmällisyyden ja lisääntymisen puolustajapukit myöhemmin sillä toisella nimellä vanhalle kunnon vihtahousulle, sarvipäiselle puoli-ihmispukille ... eikös se ole vanha tuttu saatana p*****e!
Ja sitä saatanallista kyytiä me tuhmat lapset polvet tutisten aina pelättiin jouluaattona. Itkua tuherten pelättiin tulisiko jouluna risuja ja selkäsauna vai jopa lahja tai pari. Ainakin sen kerran kun hautuumaalta palattiin mummolaan ja pukki-p*****e istui isoisän nojatuolissa kuin kotonaan ... tana sentään!
Kyllähän tässä ainesta olisi tarinassa vaikka millaiseen revittelyyn, vaikka holliwoodissa kaikkine tietokonegrafiikoineen... Ja * tonttutytöt kehiin.. mikäs muu vetäisi turistia Lappiin kuin irstaan Äijän
pukinkylä tonttuplikkoineen!
