Pelastusveneen runko

[raimå]

Törmäsin juutuubissa tällaseen linkkiin: http://www.youtube.com/watch?v=t0KhOzIj ... re=related" onclick="window.open(this.href);return false;

Yllätys oli kun kattoi tuon paatin pohjan muotoa. Näyttää lähes joltain pellinkiläiseltä tosin tasaperäiseltä sellaiselta:) Eli onko tuossa nyt ajateltu että kun tuohon runkomuotoon ruutataan tarpeeks paukkuja persiiseen niin se pesee kutterin mennen tullen? Taitaa kuitenkin nämä suomalaiset luotsikutterit pestä minkä tahansa noista 60 tonnin elopainollaan ja jollain 2,5m syväyksellä. Ainiin murtaahan ne jäätäkin...

[raimå]

Tässä näkyy tuo mursu hyvin sivuaallokossa...

http://www.youtube.com/watch?v=Wf_pRVdhLWU&NR=1" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mile]

PELLINGISTÄ PESEE!!!!!!!!!

Ihan tavalliselta perinteiseltä V-pohjalta se minusta näytti ... mistäs lähtien pellinkiläisissä on V-pohja ollut? Yhtä paljon minusta muistuttaa vaikka viikinkilaivan runkoa kuin pellinkiläistäkin

En tiedä luotsin kuttereiden huippunopeuksia, mutta luulen että nuo pelastuspaatit pesevät mennen tullen luotsin paatit siinä miten kovaa niillä pääsee kovassakin kelissä. Laivoilla on aikaa hetken hidastaa vauhtiaan jotta luotsi pääsee kyytiin, mutta hukkuvan aika lienee aika kortilla.

V-pohja lähti kehittymään viime vuosisadan alussa . Amerikoissa noita suunnitteli William Hand , joka käytti V-pohjaa työveneissään. Pian noiden edut huomattiin kun moottorit kehittyivät ja paateilla alettiin päästellä kovempaa.

Ja kovaahan niillä päästiinkin jo sata vuotta sitten.

[raimå]

Mitä toi V-pohja oikeen sitten tarkoittaa? Oon ite yhdistänyt sen suht jyrkkään V muotoon keulassa, mutta pohja on jokseenkin tasainen tai yleisimmin porrastettu, siis liukuvissa veneissä. Tuossa luotsipaatissahan runko on aivan selkeästi kaarevampi (perinteisen uppoamavehkeen oloinen) keski ja takaosastaan? Eli eihän toi nyt mikään perustarganelikakkonen ole?

Edit: no nyt kun paremmin tihrustelin niin kyllähän se melkolailla normaalilta näyttää, joskaan ei niin tasainen kuin mitä noissa "kaupan vehkeissä":) Huomasitko että pohjan ja sivun välissä on jokin muutaman sentin nousulista!? Jos sen heittäis veke niin pyöreähkö tuo kulma olisi. Onkohan tuolla listalla olennaista merkitystä?

[ainur]

V.hän voi olla loiva tai jyrkkä. Eikös se V.pohja katota perästä päin...Joko V tai U tai tasanen, ja olikos niitä vielä muita...

[mikke1974]

W näyttäisi sillä katilla olevan.. ;)

[Mile]

Perus V-pohjaakin on ainakin kahta eri päätyyppiä, nykyisin yleisimpänä ns. Monohedron , jossa peräosan V-kulma vakio n. puoliväliin paatin pituutta, tai ainakin se perän kolmannes. Tästä keulaanpäin V-kulma jyrkkenee.

Aikaisemmin vallalla oli ns. muuttuva V; warped V-bottom , jossa perässä pohja saattoi olla jopa aivan tasainen tai V-kulma hyvin pieni. Kulmahan mitataan pohjan puoliskon ja vaakatason välisenä kulmana; eli jos V-kulma on 0 astetta, on pohja täysin tasainen.

Muuttuva V-pohja kehittyi etenkin moottoritorpedoveneiden tarpeisiin, näillä piti päästä ajamaan kovaa pahassakin kelissä, ja lisäksi aluksen tuli kulkea mahdollisimman vakaasti jotta sieltä pystyi ampumaan vauhdista - aikana jolloin tykit eivät suuntautuneet maaliin automaattisesti ja vakautetusti.

Muuttuva V-pohjainen runko jossa keulassa syvä terävä V kulkee aallokossa pehmeästi ja sen taipumus hyppimään aalloissa on pienempi kuin näissä uudemmissa rungoissa joissa V-kulma saattaa jatkua lähes samana läpi rungon.

Niissä pohjan ja kylkien kulmassa olevaa listaa kutsutaan pallelistaksi ja se toimii keulassa roiskelistana ja peränrungossa sekä nousulistana, mutta myös vakauttaa kulkua hillitsemällä kallistelutaipumusta. Pallelista kehittyi aikoinaan ensin lentoveneissä ja vesitasoissa eli lentokoneissa jotka laskeutuivat veteen.
Palle voi olla myös voimakkaasti negatiivinen eli kulmat laskeutuvat alas jolloin palteet kääntävät pohjan alta tulevan vesiroiskeen alaspäin synnyttyäen samalla lisää nostetta hyödyntäen tätä muuten hukkaan menevää energiaa. Keksintö on tuokin jo lähes sata vuotta vanha.

Nykyinen ns. syvä V kehittyi -60 luvun alussa pioneereinaan amerikkalainen Raymond Hunt, sekä italialaista syntyperää ollut Renato Levi. Molemmat käyttivät kilpaveneissään syvää V-pohjaa joka oli varustettu usealla nousilistalla , Levin veneet olivat kapeampia kuin Ray Huntin suunnittelemat. Nykyiset syvä-V-runkoiset veneet ovat pääsääntöisesti Monohedron- tyyppiä, mutta ensimmäisissä Huntin syvä-V rungoissa pohjan V-kulma oli muuttuva perästä saakka ; tosin tuo muutos pienempi kuin aikaisemmissa varsinaisissa muuttuva-V-pohjaisissa rungoissa.

Nykyisin moni yhdistää muuttuvan V-pohjan ja etenkin akselivetoisen sellaisen automaattisesti ns. puoliplaanariksi, mutta tähän ei ole perusteita. Muuttuvalla V-pohjalla on sekä liukuvia, puoliplaanareita että uppoumarunkoisia veneitä tai aluksia. Lähinnä vain nopeus kertoo mistä kyse. Eli paatit jotka eivät juuri kykene ylittämään ns. runkonopeuttaan ovat perinteisiä uppoumaveneitä lusikkaimaisine runkoineen, alukset jotka kykevenät kulkemaan n. 1.5- 3 kertaista nopeutta runkonopeuteensa nähden ovat ns. puoliplaanareita, ja paatit jotka kulkevat yli 3 kertaa runkonopeutensa ovat sitten puhtaasti plaanissa.
Myös täysin U-pohja voi olla plaanaava, mutta U jatkuu näissä perään saakka suoraan ikäänkuin rännikouru eikä kapene ja pyöristy perässä lusikkamaisesti.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla syntyivät myös nykyisten hydrojen esi-isät, silloiset 3-pistehydrot, joilla yhä edelleen ajetaan kilpaa, porraspohjat, sekä iverted V- eli sea sled ts. W pohja . Eli juuri mitään uutta ei ole keksitty pitkään aikaan , lähinnä vain yhdistelty noita aikaisempia lähes kaikissa kombinaatioissa.

V-pohjan poikkileikkaus voi olla pohjan osalta suora, ts. pohjan puolisko on piirretty "viivotinta vetämällä" , pohja voi myös olla S-mutkaa, enemmän tai vähemmän jossa köli on ensin U-pyöristetty loivalle U muodolle, mutta sitten kohti palteita muoto kaartuu ulospäin. Tällaisilla muodoilla saadaan paitsi ulosheittoa voidaan myös pitää runkoon kohdistuvat iskuvoimat mahdollisimman tasaisena.

[Mile]

Tässä muuttuva V-pohjainen paatti, perässä 6 astetta, keskellä 24, ja keulassa 45 astetta. Palteet perään saakka ns. chine flats ; keulassa roiskelistat lisänä ; ne vaihtaa asentoa seuraavan pohjamaalauksen yhteydessä.

n. 1800-2000 kg kokonaispainolla kulkee 155 heppasella nokivasaralla vielä 30-31 solmua, ja soppaa palaa hanat kaakossa 30 litraa tunnissa. Ei nousukynnystä , voi ajaa mitä tahansa nopeutta ilman ongelmia. Tyhjäkäynnillä mennään karvan alle 5 solmua.

Lyhyessä alle metrin aallokossa vähän ryskyttää, mutta kun aallon koko ja etenkin pituus kasvaa niin menokin pehmenee... isoon syksyiseen n. puolitoista - parimetriseen aaltoon on ihan hauska puskea 30 solmua lasissa ... vesi lentää, ja välillä venekin ilmassa niin että potkuri hurahtaa ilmassa ... ihan hyvin akselivetoiselta nokivasara-vaneri-"puoliplaanarilta" ??
Ja kyyti on pehmeää kuin emännän sylissä!

Ei se maailman paras ole, vikansa tuossakin , mutta hauska ajettava, ja itse omaan käyttöön suunnittelmana ja tekemänä vois olla ihan tyytyväinen... paitsi että seuraavaksi pitää tehdä sama isompana.........




Lautahäkkyrä veneen yllä ei ole sukellusveneen vaijerinkatkaisija vaan ihan pressun teline.

[CC]

Toihan on tyylikäs, sussa on suunnittelijan vikaa näköjään.

[Mile]

Vikaapa hyvinkin, ainakin vaimon mielestä!
Mies kun aina haaveilee eikä mistään mielestänsä tärkeästä tule koskaan valmista.

Parisen vuotta tuota tuotosta kypsyttelin ennen toimeen ryhtymistä. Rungosta löytyi alkeellinen piirros yhdestä kirjasta, mutta mittojen puutteessa piti linjat piirtää uusiksi, ja sitä varten piti jo vähän kirjoista opiskella asiaa. Mutta mukavia harrastuksia työn vastapainoksi, suunnittelu, rakentelu ja lopulta se itse veneilykin. Rakentaminen alkoi -96 kesällä ja vesillä oli ensimmäistä kertaa 2004, eikä se koskaan ole ihan valmis, aina keksii jotakin parannettavaa kun keväisin ilmat lämpiävät ja sormet syyhyävät päästä tekemään käsillään jotain.

lisää haaveita löytyy: http://picasaweb.google.com/Milenvene/HaaveitaVain#" onclick="window.open(this.href);return false; ,
n. 40 jalkainen tuo haave ; ja muita kuvia lisää toisissa kansioissa.

[raimå]

Thanks Mile tuosta infosta! Joutuu ehkä lukee muutamaan kertaan jotta jää kaikki info pääkoppaan:)

[Veli-Matti]

Milen veneessä on yksi päälinja tismalleen samanlainen kuin Viikingissä - siis siinä legendaarisessa Viikingissä mistä on juttua mm. uusimmassa Kipparissa.
Eikä se ole vesilinja vaan mikä...

[Mile]

Sopisi niihin sinisiin ajatuksiinkin, mutta laitoin tänne jatkoksi. Tässä näitä suunnitelmia.

Iso vene olisi n. 40 jalkainen, keskimmäinen 24 jalkainen, ja pienin olisi 5.5 m soutu ja perämoottorikäyttöön järvelle.

[RistoA]

Kovasti leveäperäisiä ovat.

Risto

[CC]

Kovasti leveäperäisiä ovat.

Mikäs siinä on vikana?