Puuvene.net

Septitankki ja muu "seisovan paskan" kanssa tekemissä oleva tietysti hapokkaasta.
Mutta muu:
Kestääkö huohotinputkena alumiini?
Imuputkena (tyhjennys) sinkkiputki?

Mulla ainakin on saniteettiletkua kaikki "putket".

Oisin vähän skeptinen ton hapokkaan kestosta hapettomassa paskassa.. Enkä kyl oo kuullukkaan ennen kuin muovisista. Jos ei mistään löydy ihan varmaa tietoo että toimii niin en alkas ite kokeileen.

TeddyDiver kirjoitti: hapokkaan kestosta hapettomassa

Eihän se hapetonta ole, siitähän on huohotinputki ulos.
Mulla se pitää vetää konehuoneesta "korsteeniin" ja matka on pitkä,
siksi käyttäisin alumiinia ettei toisi "yläkertaan" suotta painoa, ja painopiste
säilyisi mahdollisimman alhaalla.
Kyllä mun mielestä noita on hapokkaasta tehty ummet ja lammet.
Korjatkaa jos olen väärässä.

jjude kirjoitti:

TeddyDiver kirjoitti: hapokkaan kestosta hapettomassa

Eihän se hapetonta ole, siitähän on huohotinputki ulos.
Mulla se pitää vetää konehuoneesta "korsteeniin" ja matka on pitkä,
siksi käyttäisin alumiinia ettei toisi "yläkertaan" suotta painoa, ja painopiste
säilyisi mahdollisimman alhaalla.
Kyllä mun mielestä noita on hapokkaasta tehty ummet ja lammet.
Korjatkaa jos olen väärässä.

Teddydriver, haponkestävä ja "hapeton tai hapellinen" ei niillä ole mitään tekemistä keskenään septisäiliössä.
Hapokkaasta ja myös ruostumattomasta noita on tehty vaikka kuinka paljon, molemmat on parempia kuin muovi.

Eihän huohotinputki ole yleensä kuin 16-19 mm. paksu, ei siinä ole painon kanssa mitään tekemistä vaikka olisi neljä metriä pitkä?
Tee vaan hapokkaasta tai rosterista metalliosat ja oikeata kunnollista saniteettiletkua muut tarpeet. Voihan sen huohottimenkin tehdä ko. letkusta, mutta taitaa painaa jo enemmän, kuin rst/hst putki? Alumiinilla et saa minkäänlaista painonsäästöä.

Meillä oli aiemmin 120 L septisäkki ja aina tuoksui "xaska", nyt on rosterisäiliö 375 L eikä tuoksu kaakelberi.
Huohottimeen kannattaa asentaa aktiivihiilisuodatin!

hajusta puheen ollen.
Aikaisemmin, kun vessaa käytettiin ja septitankkiin meni "tavaraa"
tuli tietysti vastaava määrä ilmaa pois huohotinletkusta ja iloinen
kakan haju levisi veneen ympärille, mukavaa vaihtelua varsinkin tyynellä ilmalla.

Sen jälkeen kun rupesin käyttämään tankin pohjalla, muistaakseni BioKem "hajunsyöjää"
ei hajuhaittoja oe enää tankista pöllähtänyt huohotinletkun kautta ilmoille.

Semmonen juttu tossa on että jos se tankki tyhjennetään säännöllisesti niin että se hapokas pääsee ilman kanssa koskeukseen osaks aikaa niin toimii vaikka maailman tappiin. Jos kuiten paskat jää tankkiin pidemmäks aikaa niin alkaa korroosio pureen ihan takuulla, eikä sillä oo mitään tekemistä huohotin putken kanssa..
Ja ihan vaan tiedoks että samoin voipi käydä dieselitankin kanssa...

Mikäs sen kerran tulleen suojaavan oksidikerroksen siellä pois hieroo, jos ei paskanna muttereita tai kiviä?

No ei ainakaan mutterit ja kivet ;) Jos ton lyhyesti suomentais että mikrobit kuluttaa hapen ja sen jälkeen happea irtoo vain siitä 316:n pinnasta ja sitten loppu onkin historiaa. Tieten jokanen tekee niinku tahtoo, mutta paras seurata tilannetta ja puhdistaa sillon tällön ettei tuu ikäviä yllätyksiä..
http://corrosion-doctors.org/Forms-crevice/Crevice.htm" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.azom.com/details.asp?articleID=1177" onclick="window.open(this.href);return false;
http://en.wikipedia.org/wiki/Microbial_corrosion" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja sitten semmosta terästä jonka pitäs kestää noissa olosuhteissa..
http://www.outokumpu.com/applications/u ... 916850.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
kunhan löytää jonkun joka osaa hitsata ton niin ettei sitten mene saumoista puhki..

Mikä sitten olisi Teddydriverin mielestä paras vaihtoehto?
Mielestäni tuo edellä esittämäsi väite on KÄYTÄNNÖSSÄ jo utopian ulkopuolella.

Miksi sitten septisäiliöitä tehdään rst/hst teräksestä? Ovatko tekijät ihan idiootteja?

Mikrobit kuluttavat hapen tietenkin, mutta eikö sieltä huohottimen kautta tule uutta happea, joka veneen liikkuessa sekoittuu kaakelbergiin?

Outo teoria sinulla, rst/hst:n kestävyydestä septisäiliössä?

Niitä tehdään, Warjo, siksi mainitsemistasi materiaaleista että ne toimivat käytännössä riittävän hyvin. Tuo mitä Teddy kertoo on ihan totta mutta se aikaväli jolloin ruostuminen saattaa puhkaista tankin voi olla ehkä joitakin vuosisatoja eli uskoakseni on kysymys lähinnä teoreettisesta vaarasta...
Huonot hitsaussaumat tai väärät lisäaineet on sitten aivan eri juttu.
Mutta eipä silti laittavathan jotkut veneen kaikki ruuvit monell-nimisestä metalliseoksesta se kun kestää erittäin suolaista merivettäkin valmistajan mukaan vähintään 3000 vuotta täysin ilman vaurioita - varma on aina varmaa...

No näitä septitankkejahan on tehty ijät ajat, milloin paja/meltoraudasta, tai muusta materiaalista.
Jotenkin ihmettelen tuon rosterin soveltuvuutta septitankin materiaaliksi
Näitähän on käytetty yleisesti jo -70 luvulta asti, enkä ole kuullut keneltätään "mikrobien" tankkia hävittäen, koskee myös polttoainetankkeja. Hitsausvirheet niinkuin V-M mainitsi, onkin sitten toinen asia.
Nuo muut edellä mainitut, kuten oikea saniteettiletku ja alumiiniputken poisjättäminen onkin sitten aivan faktaa
Rosteri kestää septissä kaikissa muodoissaan, Puuveneen iän

Simon kirjoitti:No näitä septitankkejahan on tehty ijät ajat, milloin paja/meltoraudasta, tai muusta materiaalista.
Jotenkin ihmettelen tuon rosterin soveltuvuutta septitankin materiaaliksi
Näitähän on käytetty yleisesti jo -70 luvulta asti, enkä ole kuullut keneltätään "mikrobien" tankkia hävittäen, koskee myös polttoainetankkeja. Hitsausvirheet niinkuin V-M mainitsi, onkin sitten toinen asia.
Nuo muut edellä mainitut, kuten oikea saniteettiletku ja alumiiniputken poisjättäminen onkin sitten aivan faktaa
Rosteri kestää septissä kaikissa muodoissaan, Puuveneen iän

En voi kuin yhtyä tuohon sanomaasi.
Virheitähän ei hitsauksessa tehdä, kun on kyse kakkatankista
Rst ei juurikaan häviä hst:lle kestävyydessä, käytännössä on vaan halvempi vaihtoehto.

Eli itteeni lainaten "Tieten jokanen tekee niinku tahtoo, mutta paras seurata tilannetta ja puhdistaa sillon tällön ettei tuu ikäviä yllätyksiä.. " eli sanoimpahan vaan ettäs tiiätte ;)
Ja laivoissa käytetään ihan sitä tavallista laivaplootua joka varmasti kestaa sen saman minkä se laivakin..

Eipä tämä minun "ropleemi" oikein liity aiheeseen - tai no joo tehdäänhän lasikuidustakin septitankkeja ja vielä toimivia sellaisia. Olen joskus fundeerannut lasikuituhommia tehdessä osmoosia - tuota pinnoitetun lasikuidun yhdenlaista korroosiota ja sen olemassaoloa.
"Ropleemi" on oikeastaan yksinkertainen; venepiireissä tolkutetaan että lasikuitu ei ole vesitiivistä ja vaatii aina pintaansa top- tai celcoatin vähän puolesta riippuen. Mutta miksi teollisuudessa pinnoittamattomasta lasikuidusta pysytään tekemään nesteelle säiliöitä ja putkistoja joissa on painetta hyrymykke tai kymmeniä ellei satoja tonneja esim. vesimärkää sellua. Ja siellä lasikuitu pitää vettä, kemikaaleja ja kaikenmaailman p.askalitkuja ilman vuoto- tai hajuongelmia...


Ja selvyyden vuoksi kerron vielä että ymmärrän kyllä osmoosikuvion ja sen tekemän kosteusongelman pinnoitteen ja varsinaisen kuidun välissä sekä sen mitä ongelmia siitä tulee.
Ja tietysti sen että jos/kun lasikuidun pinta on rikki sinne mene vettä joka sitten aiheuttaa ongelmia mm. jäätyessään.
Mutta miksi samasta hartsitynnyristä tehty lasikuitu on huonompaa veneissä kuin teollisuuden huomattavasti kovemmissa olosuhteissa...?
Ja sen miksi lasikutuveneet pinnoitetaan.

Ja nyt ollaan Laituriparlamentissa