Puuvene.net

Minun on pitänyt lisätä tänne kuvia tästä mallista jo jonkin aikaa, mutta tässä tulee. Löysin kyseisen hienon, tiikkiviiluista ja muovista tehdyn mallin Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa olleesta puutalosta vuodenvaihteessa juuri ennen sen purkua vinttejä kolutessa, niinkuin entisen asukkaan luvilla. Veneenveistäjäkaveri nauroi rungon mallia aivan sudeksi mutta tulee mieleen, olisiko kyseessä ollut jonkun laivatekniikan opiskelijan märkä lopputyöunelma jostain 60-luvulta? Malli on niin viitseliäästi ja tarkasti tehty, että jokin idea sen valmistamisessa on ehkä ollut?

Täysin samanlainen vene oli pari vuotta sitten Pielisellä yhessä saaressa, ihan oikean kokoisena. Muistaakseni perässäkin oli V-kulma sisäänpäin. Tänä keväänä se oli sieltä raivattu pois

Perhana kun on hieno ja aikalaisensa näköinen. Todellinen löytö, melkein käy kateeksi...

Tuolla voisi olla aika särmikästä kanttailla kunnon kurveja vauhdilla.

Hieno löytö. Merimuseokamaa(?) Siivekkeetkin kuin ameriikan autoissa. Liekö mennyt kokkoon se Japen näkemä.

Samankaltainen käännetyn v-kulman uiskoproto tehtiin joskus Seppalän veneveistämöllä kuulemani mukaan 80-luvulla. Suunnittelija oli joku intin insinööri. Tiukassa kurvissa koko koeajoremmi meinasi lentää jordaaniaan "veneen" leikatessa hyvin voimakkaasti. Onneksi ei kukaan loukkaantunut tai kuollut.

Tiukassa kurvissa koko koeajoremmi meinasi lentää jordaaniaan "veneen" leikatessa hyvin voimakkaasti.

Sama ajatus kävi itsellänikin mielessä. Menee varmaan pienessä aallokossa tosi vakaasti mutta kääntyminen aallokossa voikin olla sitten vähän toisenlaista.

Malli on kyllä hieno, ulkomuistista heittäen sen mitat ovat noin 400x200x100 mm. Kyllä sille paras paikka on omassa hyllyssä, monista kokemuksista osaan sanoa, että jos sen vie museoon niin sitä ei sitten kukaan näe kuin ehkä hetken vuosien päästä ja takaisin et saa. Vaikka kaveri on töissä Forum Marinumissa, jossa meininki onkin ihan erilainen kuin esimerkiksi todella hankalasti palvelessa rautatiemuseossa, uskoisin silti, että sitä on parempi ihan itse vaalia.

Jos joku on noin oudon veneen oikeasti tehnyt, se pitäisi kyllä kiireen vilkkaa etsiä ja raahata Aurajoen varteen Marinumin kokoelmiin kunnosta piittaamatta. Sitäpaitsi joitain poikkeuksia lukuunottamatta tulisi oikeaoppisesti loppuun ajetut puuveneet vain konservoida ja säilyttää museossa sellaisena kuin ne käytössä tai hylättynä ovat olleet.

Tietysti on mahdollista että kysymyksessä on "ihan vaan" lastenlelu tai keskikoulun vapaaehtoinen veistotunnin tuote joita saivat ainakin täälläpäin taitavimmat oppilaat tehdä. Mielestäni se on todennäköisempää kuin että se on joku pienoismalli tai kehitelmä isommasta veneestä. Siipimalli on varmaankin 50-60 lukujen taitteen jenkkiraudoista ja tuolloin on ollut todellakin aikaa tehdä vielä lapsille leluja puusta.

Tuo sun ulkomuisti kyllä pelaa, kun vertailee jauhesammutin telineeseen. Jokatapauksessa hieno löytö, en halua ottaa kannta mallin hydrodynaamisin seikkoihin, mutta mallin tehneellä on ollut innovaatio ja hieno sellainen, ehkä vähän utopistinen, mutta kuitenkin.

Kotihyllyllä tuon paikka on toki turvallisin ja nyt kun komistus on meidänkin ihailtavana, niin aivan hyvä.
Mutta tulevaisuudessa harkitse sitä museoa.

Jos vain on mahdollista,niin koita kysellä löytösi alkuperää, sillä tuon aarteen arvo vain paranee kun historia selviää (en tarkoita välttämättä rahallista arvoa).

Tuota mun avattaressa olevaa satavuotiasta venettä kun entisöin, niin aluksen elinkaaren ja historian selvittäminen oli yhtä mielenkintoista kuin se fyysinen kunnostaminen, siinä mentiin käsikädessä, höylän, kyselyjen ja netin kautta. Mutta kannatti.

Juu, on tosiaan tullut itsekkin kaikenlaista historiikkia kerättyä omista autoista ja talosta, kuten vaikkapa tästä löytyy :D http://www.ts.fi/teemat/asuminen/143582.html" onclick="window.open(this.href);return false; Jutun ansiosta minuun otti juuri 93-vuotias asemamestarin poika yhteyttä!

Täältä Tvärminnen eläintietelliseltä asemalta löytyi vielä kaiken hatuksi toinen malli, pituutta noin 30 cm.

Pöh, kaikkea kanssa

(siis tuo pienoismalli - asema on mahtava)

Minäkin tapaan keräillä vanhista rakennuksista kaikenlaista arvokasta roinaa, karkkirasioita, sanomalehtiä, leluja, työkaluja yms joilla ei tosiasiassa ole rahallista arvoa mutta mukavia katsella. Rempattiin äsken rintamamiestalon ulkovuori ja sieltä löytyi timpureiden signeerauksia useistakin paikasta mutta olipa sinne myös lautapoika jättänyt merkkinsä ja palan aikalaistansa muotimaailmaa jälkipolville: "Oli sievä ilma? 18.1 1949" - ovat lyöneet ulkovuorta oikeaan vuodenaikaan



Noita signeerauksia löytyy vielä -60 luvulla rakennetuista taloista ja vanhimmat mitä olen löytänyt on 1700 luvulta. Karmeimman löydön tein Oulussa yhdestä entisöidystä talosta kun olin tekemässä museovirastolle kuntotarkastuspurkua -90 luvulla: "1918 toukokuu 18pvä. Raatin leiriltä työkomennuksella tapiseeraamasa herroille ja näläkä ja tauti kalavaa. Er.... Mäkinen Jacob Sointula"
Luovutin n. neliön "monikerrostapetin" palan museoviraston hepulle että toimittaisi museoon mutta asiaa myöhemmin tiedustellessa ei signeerausta ollut tullut perille. Sen jälkeen olen kierrättänyt museoon luovuttamani löydöt "oman omistuksen kautta" jolloin tavara on minun omaisuuttani tai lahjoittamaa mutta kuitenkin esillä museossa tai niiden arkistossa varastoituna. Toivottavasti tuo signeeraus ei ole palanut saunapesässä tai laitettu kissanhiekkalaatikon pohjapaperiksi...

ps. mikä "rakennustekninen" moka ilmenee laudoista?

VM on hyvä ja vain taltioi nämä havaintoineen! Muista laittaa kaikki havainnot talteen myös. Minulla on aina ollut sellainen haju, että virallinen historiamme on varsin paljonkin "kullattua". Varsinkin, jos ajatellaan aikaa ennen 1900-lukua.

Eräs kulttuuriantropologi sanoi haastattelussa Jouko Turkan 7 Veljeksestä että kerrankin on kansallista historiaa tuotu esille aidosti eikä kullatulla kansallisromantiikalla kuorrutettuna.

Muutoin en kyllä ymmärtänyt viestiäsi mutta tulipahan vastattua

Mutta asiaan; paljonkohan tuossa fiskarin potkurissa on nousua? ...sekin kun näkyy olevan pieteetillä tehty...

No mites se nousu mitataan ja ilmoitetaan oikein, voin ottaa selvää. Malli saattaa olla saman tammisaarelaisen veistäjän, jonka tekemä avofiskari "Perca" meillä täällä Tvärminnessä on ollut käytössä vuodesta 1956. Oiskohan veistämön saari ollut Sonaholm nimeltään... Niillä on siellä rannassa nyt kaksi samanlaista keskimoottorivenettä, joiden lakka kiiltää todella kauas, melkein päivittäin tulee mentyä työveneellä ohitse Sandöfjärdenille...