Nikolain nopeus - arvauskilpailun tulokset julkaistu

[Jape]

Parhaan käsityksen tuosta Nikolain runkomuodosta saa tällaisella vertailulla.

Eli 10 metristä uppoumarunkoista fiskaria, (jonka pituus ja leveys vesilinjan kohdalta on 9x2,5m) voi verrata runkomuodoltaan suippoperäiseen soutuveneeseen,jonka vastaavat mitat on 4,5x1,25. Tämä voi kulkea 5hv moottorilla lähelle runkonopeutta, mutta tehon kasvattamisella ei tapahdu muuta kun kyntää syvemmällä.

10 metristä liukuvaa venettä (9,5x3) voi verrata tasaperäiseen perämoottoriveneeseen (4,75x1,5), joka 5hv moottorilla ei kulje lähellekään runkonopeutta, mutta tehon kasvaessa reilusti menee liukukynnyksen yli.

10 metristä pellinkiläistä (9x1,2) voi verrata kajakkiin (4,5x0,6), joka 5hv moottorilla menee helposti kovempaa kun molemmat aiemmat veneet.

Eli liukuva- ja uppoumarunkoiselle suunnitellut laskukaavat ym ei päde pellinkiläisen runkomuodossa, joka on tosiaan paljon kajakin muotoa muistuttava. Siihen mielestäni perustuu se suurempi nopeus pienemmällä koneteholla.

[Veli-Matti]

Niin, nykyään ei enää osata tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti puoliliukuvaa venettä

Tai ehkä paremminkin kukaan ei enää tee semmoisia kun ajat ovat muuttuneet ja perinteinen keveä ja karu pelkkari ei enää kelpaa juuri kellekään - ainakaan uutena. Pitää olla aterioita, säilytystilaa, kaasuliettä, kuumavesivaraaja, jääkaappia, seisomakorkeutta, leveää parivuodetta ja tähän päästään vain runkomuotoa muuttamalla. Silloin veneen kokonaispaino ajokunnossa nouseekin niin paljon että tarvitaan huomattavasti enemmän konetehoa...

Perinteisen pelkkarin perusidea on käsittääkseni pelkistetyillä rakenneratkaisuilla aikaan saatu ääretön keveys yhdistettynä Japen kuvailemaan inkkarikanoottimuotoon.

Joskus tulee rautakaupoissa katseltua halpis kusilaitusoutuveneitä tai paremminkin niiden runkomuotoja sillä silmällä. Ne on melkein tasaisia pohjaltaan ja voisivat mennä yllättävän lujaa jollain 10-15hp ilmajäähdytteisellä keskimoottorilla - varsinaisia valepelkkareita naamioituna soutuveneiksi

[Jude]

Nyt pitää kerrata, että noita veneitä samalla rungolla ja tekniikalla tehtiin 9 kpl ja merivartioston vaatimuksena oli 16 solmun nopeus. Tämä tieto venesarjan veistäjältä ja Telvan asentajalta, joka asensi tuon Nikolaissa olevan tekniikan niihin kaikkiin. Missään ei ole ollut kantotasoja ja samalla koneella on nuo nopeudet saavutettu.
Nyt on kyse siitä, että tuo ropelli on pistetty paskaksi jonkun urpon toimesta.

Jos tavoitteeksi otetaan tuo 16 solmua, niin nousun olisi oltava vähintään 12,5.

Laskelmissa ole uskonut täällä kirjoittaneita asiantuntijoita ja olettanut suraavasti:
-moottorin kierrosluku pysyy 3000 kierroksessa (Pellinkiläinen on niin kevytkulkuinen)
-luisto on vain 20 % virheettömällä potkurilla (isommalla luistolla nousua on kasvatettava)

[Jude]

...on nyt todettu nousultaan 10 tuumaiseksi, vaikka 12" oli stanssattu sen kylkeen. Potkurin kanssa on ammattimies tehnyt hommia ja nyt lukema on 12"x13". Sillä sitten ensi kesänä...

Miten mittasitte nousun? Astemitalla sen saisi tarkastettua aika helposti. Tuosta sivukuvasta sitä ei kyllä saa mitattua. Jos halkaisija on 12 tuumaa, niin:
- 10 tuuman nousulla nousukulma on 14,9 astetta
- 12 tuuman nousulla nousukulma on 17,7 astetta
- 13 tuuman nousulla nousukulma on 19,0 astetta

Jos kuva olisi suoraan lavan päästä, ja kuvassa näkyisi myös akseli, niin kulman voisi ehkä mitata kuvasta.

Lisäys: 11.11.10
Potkurin halkaisi taitaakin olla 16 tuumaa, eli nuo kulmat yllä ei pidä paikkaansa sille. Siinä on näemmä Tevisun tekstissä sattunut hutikuti.

[Simon]

Niin, totesin potkurin alkuperäisen nousun olleen 12" ja myöhemmin muutetun 10":neksi, joten ei ollut kovinkaan vaikeaa muokata tuota "menoruuvia" heti 13" tuumaiseksi. Muokkaamista toki helpotti potkurin aika pehmeä materiaali. Harmittaa vain, että joudutaan odottamaan talven yli tuloksia potkurin toimivuudesta 8\.

Perjantaina taitaa lähteä paluupaketti Teemun komiassa puulaatikossa (nousua ei tullut kumminkaan liikaa, joten mahtuu samaan laatikkoon

[Elwood]

Aika iso halkaisija potkurissa noin pienitehoiselle koneelle.. 50hv 2000r/min akselikierroksilla antaa taulukot halkaisijaksi 14". Veneen kuvasta arvioiden pitäisi helposti kulkea 16 solmua ilman mitään tasoja, kunhan vain tehot riittää...

[Veli-Matti]

Originaali pelkkarit vaan jostakin syystä ei istu noihin taulukoihin...

[Elwood]

Halkaisija tulee taulukosta hyvin kun siinä on teho/akselikierrokset tärkeä. Lisäksi pelkkari on aika helppo vielä noissa nopeuksissa, jotka ovat rungolle luontevia, ongelmat tulee mitoituksessa vasta kun rungon rajat lähestyvät ja vastus alkaa kasvamaan esim. tässä tapauksessa yli 18 solmun vauhdeissa.. ei taida tuossa moottorissa lihakset riittää

[Veli-Matti]

Mitenkäs se menikään se yksi vanha nyrkkisääntö potkurin valinnasta: "Aina valitaan potkurille suurempi mahdollinen halkaisija ja sen nousu moottoritehon ja akselikierrosten mukaan..." Näin saataisin hyötysuhde kuulemma paremmaksi...emmää mittään tiedä potkureista mutta noin olen kuullut ihan ammattimiestenkin suusta kun olen vaihtanut/välittänyt potkureita asiakkaiden veneisiin.
Ja sitten tulee vielä sen nousun lisäksi muita asioita jotka on huomioitava mm. peitto ja lapaprofiili puhumattakaan lapojen lukumäärästä.
Halkaisija on vain yksi määre potkurin valinnassa...

[Kuulapää Wiku]

Olen kuullut, että kaksilapainen potkuri olisi kaikkein paras tietyin rajoittein.

Kaksilapaista potkuria ei kuulemma saa kavitoimaan niin herkästi, kuin useampilapaisia potkureita, koska molemmat lavat huiskii eri puolilla. Tämän kuulin erään Nesteen hinajaan kipparilta, kun ihmettelin, miksi tossa Hundestedissa on 122cm 2-lapainen säätölapapotkuri.

Kippari sanoi myös että mitä enemmän lapapinta-alaa niin aina paranee hyötysuhteet.

Nämä tiedot taitavat koskea tosin vain uppoamarunkoisia veneitä/aluksia.

[Elwood]

Mitenkäs se menikään se yksi vanha nyrkkisääntö potkurin valinnasta: "Aina valitaan potkurille suurempi mahdollinen halkaisija ja sen nousu moottoritehon ja akselikierrosten mukaan..." Näin saataisin hyötysuhde kuulemma paremmaksi...emmää mittään tiedä potkureista mutta noin olen kuullut ihan ammattimiestenkin suusta kun olen vaihtanut/välittänyt potkureita asiakkaiden veneisiin.
Ja sitten tulee vielä sen nousun lisäksi muita asioita jotka on huomioitava mm. peitto ja lapaprofiili puhumattakaan lapojen lukumäärästä.
Halkaisija on vain yksi määre potkurin valinnassa...

Tässä tapauksessa ei "paketissa" näyttänyt olevan periaatteessa muuta pielessä kuin halkaisija.. Ei siitäkään suurempaa haittaa ole, vain ylimääräinen tehonhukka potkurin pyöritykseen..

Tuo "valitaan suurin mahdollinen halkaisija" juontaa varmaan siitä kun vaihdetaan uutta isompaa konetta veneeseen ja potkurin tila jää ahtaaksi?..

[Veli-Matti]

kuten edellä sanoin: "emmää mittään tiedä potkureista mutta..."

Mutta jotenkin on jotain mutua että juuri nousulla on merkitystä siihen miten potkuri kuormittaa konetta ei niinkään halkaisijalla - siis jos nyt pysytään kohtuudessa ja muutaman tuuman eron sisällä - +-10%. Jos on vaikka kaksi potkuria joiden halkaisijat on 15 ja 16,5" ja nousut nolla niin ei niiden pyörittämisessä kovin isoa eroa ole mutta jos nousut on 1" niin eroa on jonkin verran. Jos taas 15 tuumaisessa on nousua 10" ja 16,5 tuumaisessa 5" niin kumpi kuormittaa enempi...? Isompiko?

Mutta onko potkuri "sama" jos se on 15x10 tai 16,5x8,5(9)...

Ja sitäpaitsi näin siellä yllä ei lukenut:" "Tuo valitaan suurin mahdollinen halkaisija juontaa varmaan..." vaan "suurempi mahdollinen..." - asia on aivan eri vaikka sitä ei pienestä kirjaimellisesta erosta niin äkkiä huomaa.

[Mile]

Mitä suurempi on potkurin halkaisija , sitä parempi hyötysuhde ; paitsi aivan kaikkein nopeimmissa paateissa.

Se halkaisija kuitenkin suhtautuu potkurin akselin kierroslukuun sekä käytettävissä olevaan akselitehoon.

Eli silloin kun tavoitellaan mahdollisimman suurta hyötsuhdetta, valitaan vaihteeksi suuri alennus, ja mahdollisimman suuri potkuri - tilararjoitukset huomioiden. Sitten kun kone ja vaihde on lyöty lukkoon, niin pelivara on olematon, tuuma puoleen tai toiseen.

Kaksilapainen on tehokkaampi kuin useampilapainen, sen pyörimisvastus on pienempi, siis vähemmän tehoa hukkaan.

Lapapinta-ala pitää olla riittävän suuri, kavitoinnin ehkäisemiseksi. Määräytyy potkurikuormituksen mukaan. Mutta paljon pintaa = paljon kitkaa = hukkatehoa.

Värinöitä ja ääntä torjutaan useammalla lavalla; lapoja tulisi olla eri parinen määrä kuin potkurin edessä tukirautoja tai köliä ;; tarkoittaa koko kehää, eli jos käli jatkuu akselin keskilinjan alapuolelle niin kuin usein tekee tai potkurilla on sekä kannatin että vielä joku kalarauta, niin silloin lapoja tulisi olla 3 tai 5 kun esteitä on 2 kehän vastakkaisilla puolilla ... joka kerta kun lapa lyö läheltä ohi köliä tai kalarautaa syntyy paineisku; jos useampi lapa on samaan aikaan tuen kohdalla vahvistuvat äänet, minimi saavutetaan silloin kun vain yksi lapa kerrallaan tuen kohdalla.
Skew-käyristyksellä saadaan paitsi kasvatettua lapapintaa banaanin muotoisilla lavoilla, mutta myös melu voi vaimeta, sillä lavan käyryys tekee sen, että paineisku ei lähde koko lavan reunasta tukea vasten samanaikaisesti.

Potkurin työntövoima syntyy siitä että potkuri kiihdyttää sen läpi virtaavaa vettä suurempaan nopeuteen kuin ympäröivä vesimassa suhteessa veneeseen. Luisto on tuon nopeuden ero ympäröivään vesimassaan , ilmoitettuna tavallisesti prosentteina.
Luisto ei ole sama kuin hyötysuhde, mutta tehoakin kyllä hukkuu silloin kun luisto tarpeettoman suuri. Luisto on kuitenkin välttämätön asia, ilman sitä ei myöskään synny työntövoimaa, joka venettä liikuttaa.

Pieni potkuri suurella nousulla joutuu tuuppaamaan vettä lävitseen suuremmalla nopeudella kuin suurihalkaisijainen potkuri synnyttääkseen saman työntövoiman - tässä puhutaan siis potkurivirran nopeuserosta. Kun potkurivirran nopeus suhteessa ympäröivään veteen kasvaa, kasvaa myös pyörteily potkurivirran ja ympäröivän veden rajalla; tämän pyörteilyn aiheuttaminen vaatii energiaa, joka tässä menee täysin hukkaan, koska tarkoituksena ei ole veden lämmittäminen vaan sen liikuttaminen potkurin työnnön suuntaan mahdollisimman tehokkaasti.

Potkurin hyötysuhde mittaa sitä miten paljon potkurin ottamasta tehosta se muuttaa työntövoimaksi ja sen tehoksi ... se liikkuuko vene ei tähän vaikuta, kunhan vesi liikkuu potkurin läpi.

Tästä se sitten lähtee....

Mutta ei se noin vaikeaa ole. Riittää kun tietää miten kovaa vene suurinpiirtein parin solmun tarkkuudella kulkee käytössä olevalla koneella, välityssuhteen ja koneen maksimikierrosten perusteella lasketaan halkaisija, ja nousu joko luiston suuruus tietäen tai arvaten.

Ja tästä on näillä sivuilla kirjoitettu ainakin parin romaanin verran.. hakemalla löytyy.

[Mile]

Veli-Matille vielä lisäyksenä edelliseen:

Molemmat kuormittavat sekä nousu ja halkaisija, mutta halkaisija paljon rajummin. Tuuma halkaisijaa vastaa helposti kolmea tuumaa nousussa. ; samalla kierrosluvulla.

tehon käyttöön kierrosluku vaikuttaa voimakkaasti ; ikäänkuin kertaantuen koska sekä teho että potkurin vastustava momentti molemmat kerrotaan kierrosluvulla ja momentti vielä sen neliöllä ... muistaakseni ( hatara muisti) luokkaa n. rpm^2.7

vastukset jota potkuri pyöriessään kokee ovat riippuvaisia lavan nopeudesta veden suhteen ; halkaisija vaikuttaa toiseen potenssiin mutta nousu vain ensimmäisellä kertaluokalla.

[Veli-Matti]

Näinhän se on Mile elikkä tästä nyt jatketaan (mutta vain tämän kerran):
Ko. 16x13 kun muutetaan taulukon mukaiseksi 14 tuumaiseksi niin sille tulisi nousua laskennallisesti n. 19" ja kun hyötysuhde mättää pienemmän halkaisijan vuoksi niin punaistaan reilusti eli 19,5-20" jolloin saadaa ko. potkuria vastaava teho pienemmällä halkaisijalla. Melkoinen rusetti, 14x19,5-20" ja VOI olla aika häiriöaltis ja äänekäs pyöritettävä

Emmää vieläkään, huolimatta Milen ystävällisestä opastuksesta, ymmärrä enkä tule varmaankaan koskaan ymmärtämään potkureista yhtään mitään mutta mutu sanoo että isommalla on aina kivempi vedellä paikassa kuin paikassa ja kelissä kuin kelissä jos hyöty ja teho on sama

Se tuo " 1" halkaisijaan on 3" nousua..." on samaa vanhaa uppoumarunkoisten nyrkkisääntöä johon kuuluu mm. "1" nousua on 250rpm koneelta pois" samoin kuin "valitaan suurempi sopiva halkaisija..." - onhan näitä mutta ei ne mitään totuuksia ole mutta tavallaan aikansa taulukoita joita myös pitää lukea kuin taulukoita eli tietyllä varauksella koska muuttujiakin on paljon.

Siinäpä se.