Sinisiä ajatukisa

[Donna 28]

Mikähän se hienoin liitos Sinun tapauksessasi on Huuli pyöreänä tässä odottelen
Donna 28

[Lampila]

Jossain siinä perälaudan ja kokan välillä se lienee - piilossa tietenkin ja näkyvillä olevat irvistelee näkyvästi...

[Donna 28]

Katselin puuvene -sivustoa naamakirjan puolelta, herrat näyttävät siirtyneen osittain sinne, no ehkäpä keskustelijoita on ulkomaita myöten, ainakin Ruotsista. Muutaman tutun nimen havaitsin. Ehkäpä siellä keskustellaan hieman elitistisemmin.
Donna 28

[Donna 28]

Luontoaamua. Kysyn luontokysymyksen.Tänä aamuna menin varastolleni siivoamaan. Pihassa autosta hypättyäni kuulin äänen, jota en pystynyt paikallistamaan, saati sitten tiedostamaan, mikä se oli - kopu, kopu, kopu, kopu - sarjana kuului vähän kauempaa ja sitten hetken päästä ensin kuulemani - trätä tätä trätä tätä, myös sarjana. Hetken päästä sama toistui. Talitintit lauloivat tervaleppämetsikössä. Ja jälleen samat sarjat. Näin sen, mikä sanoi kopu, kopu sarjana, näin myös sen mikä sanoi trätä tätä. Soidinmenothan siinä oli päällä, mutta arvatkaapa, mikä oli se, joka naputti kovin trätä tätä? Mihin se kohdistui?
Jottei tämä menisi pelkästään luontoäänien ihailuksi, päädyin siivoamisen sijasta, joka kieltämättä tuntui vastenmieliseltä, hinkkaamaan veneen messinkiosien patinaa pois, jotta ne voisi lähettää joskus kromattavaksi.
Ja vielä totesin itsekseni hallista ulos tullessa, että Pekka Pouta ennusti eilen, talven olevan ohi ja mikä parasta - tuntui myös siltä.
Donna 28

[Simon]

Luonthan sen tikanpoian puuhun ajaa, mutte liekkö puut vähentyneet kun ovat ruvenneet reviiriään ilmoittelemaan valopylvään lampunkuvun välityksellä

[Lampila]

Samaa veikkaan, tikka pylväänpään peltiin titaa lemmen aariaa. Itse olen havainnut parhaaksi tavaksi kiillottamiseen lasikuulapuhalluksen jonka jälkeen valkoinen hiomavaha rättilaikalla - lopuksi kromi/hiomatahnalla peiliksi. Rättilaikan kun asettaa pylväsporaan ja pitelee kiillotettavaa esinettä kädessä niin vot!

[Donna 28]

Simon ja Lampila olitte aivan oikeassa, tikkahan se. Olen joskus aikaisemminkin ihmetellyt mistä niin voimakkaat sarjat tulevat, olen luullut niitä läheisen ratapihan ääniksi, mutta kun nyt omin silmin näin, niin...
Minä olen taas puhdistanut niitä porakoneen pinellä "teräsharjalla", mutta taidan ottaa sinun menetelmäsi käyttöön Lari. Ne pitäisi saada oikein puhtaaksi ja tasaiseksi, jotta kromaus onnistuisi, eikä kromaamon tarvitsisi niitä enää hirveämmin puhdistaa.
Donna 28

[Donna 28]

Katselin n. pari tuntia sitten kirjailija Donna Leonin saksalaisten Venetsiassa kuvaamaa sarjaa yhden komisarion murhatutkimuksista. Olen lukenut ko. kirjalijan suomennetut kirjat, lähes jokaisen, ja pitänyt niistä, mutta tämä saksalaisuus, ei minua erityisemmin ilahduttanut sarjassa. Se mikä taas minut pani katsomaan koko ohjelman oli Venetsian poliisin liikkumavälineet.
Millä tämän tason poliisimiehet liikkuivat olivat järestäin salonkiveneitä ja todella komeita. Nämä nykyaikaiset salonkiveneet vain liikkuivat sisäperämoottoreilla, akselvetoista en nähnyt ainuttakaan. Kannattaa katsoa tätä ohjelmaa jo noiden kauniiden salonkiveneiden vuoksi. Siis aivan samanlaisia, pitkähkö keulakansi, tuulilasiohjaamo, salonkihytti, avotila ja peräkansi. Venetsiassakin voisi olla mukava veneillä alkuperäismaan tuotteilla-
Donna 28

[Donna 28]

Siniselle Saimaalle alkaa ajatukset vähitellen kääntyä. Ei en ole saanut vielä omaa venettä vesille. Löysin vain kukkarolleni sopivan vuokraveneen yhdeksän metrisen fiskarin, jossa täyttyivivät vaimon antamat ennakkovaateet ja jopa ylittyivätkin.
Vaatimukset olivat kaksi makuuhyttiä, jossa toisessa hän kuorsaa ja minä toisessa sekä vessa. Veneessä oli keula-, ajo- ja perähytti sekä pressulla katettua ulkotilaa. Mikä parasta vessassa oli suihku. Suihkusta sain pikkasen enemmän plussaa kuin K-kaupasta Vuokrasin venhon kahdeksi viikoksi elokuun 12 päivä alkaen ja toisen viikon syyskuun 12 alkaen.
Ja vielä yksi juttu; vaimoni kyseli, kumpi meistä pystyy hyppäämään veneestä rantaan. Periatteessa asia on nimittäin niin, ettei kumpikaan enää, mutta sanoin, että hän voi ajaa rantaan ja minä yritän kömytä kiinnittämään köysiä. Siis tällaiseksi tämä on mennyt - olisin muutama vuosi sitten pitänyt ruorista kiinni ja tiukasti, mutta vanhenmiten on ollut monessa muussakin suhteessa annettava periksi ei niinkään paremmalle puoliskolle, vaan järki käteen otettuna kaikista vuosien saatossa syntyneiden rajoitteiden vuoksi
Siis veneilen Sinisellä Saimaalla.
Donna 28

[Donna 28]

Sitten Sinisen Saimaan on tapahtunut taas kaikenlaista, joka ei hirveämmin innosta veneilyä edes ajattelemaan. Tulin eilen kuukauden kierron jälkeen sairaalasta. Sinisenä ajatuksena on päällimmäisenä, että tarttis saada itsenä kuntoon, jotta voisi ajatella veneilevänsä ensi kesänä. Viime vuoden loppusyksyn leikkaukset sairaalassa poikivat lisää huolia ja murheita. Minulle alkoi kehittymään kaksi nestekystää, joista toissa viikolla pumpattiin ulos 8 litraa nestettä. Nyt käppäilen ympäriinsä putki kyljessä, josta tulee jotain lihasnestettä mukanaa raahattavaan pussiin. Pussia pitää huolttaa, tyhjentää ja putkea vatsaonteloon huuhdella aivan samalla tavalla kuin sairaalassakin, sairaalaan verrtattuna kotona oleminen on rankempaa juuri näiden huoltotöiden vuoksi, siellä ruoka tuotiin nenän eteen ja hoitajat huolsi miestä. Siinä mielessä en kannata kotihoitoa, mutta plussa puolina onhan täällä vaimo ja tutut muut kuviot. Toivoa sopii, että vuoto tyrehtyisi, jotta pääsisivät joko putkitusta jatkamaan jo pari viikkoa sitten aloitettulla tiehyeiden stunttauksella, kunnes 12 kg:n paineella toimiva kone levisi. Tai vaarallisemmalla vaihtoehdolla, joka on avoleikkaus päämääränä nesteiden johtaminen ruuansulatuskanavaan, jonne nämä "nesteet" terveelläkin menevät.Jatkoa seuranne noin parin viikon kuluttua, jos lab.arvot viittaavat siihen suuntaan. Tämän kirjoitin tiedoksi tutuille.
Donna 28

[venealeksi]

Tsemppiä.

Aleksi

[Donna 28]

Tänään siivosin meille tulleita lehtiä tontillamme olevaan lehtikeräilypisteeseen, joka tyhjennetään Hyötypaperin toimmesta kerran kuukaudessa. Meille tulee vaimon ammatista johtuen erittäin paljon lehtiä (tarjoukset ovat edullisia), samoin tosin myös ehkä harrastuksesen vuoksi sekä niin kuin kaikille kaikenlaista mainoskrääsää. Erotuksena vaimon sanoma- ja aikakausilehtiin, minun lehtiäni ei heitetä pois, vaan niitä luetaan lähes uusina vuodesta toiseen.
Onneksi outo ilmiö taivaalla antoi valoa ja huomasin korista lehtinippuja viimeisen kerran lajitellessa tömsterin edessä, että Puupaatti oli ilmestynyt. Ilmeisesti se on tullut tällä viikolla, koska teen säännöllisesti joka viikko tämän saman operaation. Hyvä mieli ailahti - tänäänkin illalla saan lukea jotain uutta puuveneasiaa.
Donna 28

[bonito]

Vieroitusoireita. Joka paikkaa kolottaa, päästäkin vippaa(eri tavalla kuin normaalisti), olisko sillä syytä, että 47. veneilykausi päättyi, kun vene nostettiin torstaina ja perjantaina se tuotiin tuohon pensasaidan taakse, meidän maalle. Kaupunki, se olemme ME.

Eilen nostin Busterin ja huolsin sen, tänään pitäis puhdistaa Bonito II :n vesirajan yläpuolen keltaisuudet Jumbo 9:llä. Jääkö ne puuvenemiehiltä puhdistamatta, kun sitä keltaisuutta ei näy vai näkyykö? Milläs ne puuveneestä puhdistetaan, Jumbo on niin tanakkaa ainetta, että jos et ole varustautunut hengitys-suojaimella, saat hengitysteiden tulehduksen. Se on jotakin happoa, tumman ruskeaa ja painavaa, olisko rikkihappoa. Hyvin sillä lähtee autosta kivenhakkamien ruostetäplät pariksi kuukaudeksi, eikä vahingoita maalipintaa. Autojobbarit sitä käytt(ää)i, jos on em vikaa oli keulassa, ei pistä silmään, jos on. Täällä meilläpäin ne autoilijat, jotka ajavat ohi Kemiran(Sachtleben) saavat ferrosulfaattia autojensa kylkiin maantieltä, vaaleiden autojen kyljet alkavat kellertää ajan oloon. Se lähtee hyvin puhtaaksi myös Jumbo 9:llä. En ole Jumbo 9:n mainosmies tarkoituksella, tämä on ilmainen mainos. .

Valkoisten veneiden kyljet hangataan puhtaaksi esim. Wurthin Super Cleanerilla, mutta se maksaa maltaita, pieni tippa. Mulla oli tota Jumboa autotallissa käyttämättömänä ainakin 10v. kun ei ollut valkokylkistä venettä ja alumiiniveneen kylkiä en arvannut sillä hinkata.

Nyt siirtyy raitista meri-ilmaa täältä Venäjälle asti, kun Tahkoluoto ilmoittaa, että Luodetuulta, puuskissa 26m/sek., nyt saa Putin raitista ilmaa .

[Donna 28]

Toissa iltana jäi lehtikeräyksestä (omasta) pelastamani Puupaatti lukematta. Yllätyin luettuani siitä muutaman jutun tänään. Niissä oli huumori kohdallaan, erityisesti pidin "tärkeintä on suuri lähtö ja hyvät eväät" -jutusta. Toinen huomioitava oli täyttä asiaa "Mikä meitä riivaa". Teemulle täytyy nostaa hattua huomioista, jotka hän ilmeisesti oli merkinnyt muistiin lokikirjaan - eihän niitä muuten muistaisi. Hän vihjaa myös veneilykorttiin. Itse olen sitä vastaan ollut, mutta nämä Teemun huomiot ja monet muut vastaavat tapaukset, pitäisi yrittää karsia juuri veneilykortin tai jonkun muun valistuksen avulla, joka myös ulottuisi ns. ökyveneiden omistajiin ja niiden satunaisesti valittuihin kippareihin, vaikkapa siten, että pursi- ja veneilyseurat jakasivat esim. kahdelle puolelle präntätyn ohjeen kuvineen tai piirroksineen, miten muut veneilijät otetaan huomioon.
No, nyt asiaan. Kaksikymmentäyksi (21) ruokalajia oli eilen vietetyn Suomenlahden Puuveneilijöiden Pikkujoulussa. Laskin ne Puupaatin ilmoituksesta jäsenille, siellä oli ruokalista. Siellä oli taatusti jokaiselle jotakin ja mihin hintaan. Täytynee aktivoitua Suomenlahden Puuveneilijöissä varsinkin, kun suhteellisen tympeät laivaristelilyt on
taakse jäänyttä elämää.
Ja vielä, MeriViaporistakin näytettiin kuvina oleellinen. Jos olisin ollut yleisössä,
olisin minäkin äänestänyt salonkivene Aegiriä suosikikseni. Fiskarivalintakin oli onnistunut, mielestäni.
Hattua täytyy myös nostaa Suomen Merimuseolle Pitkäpaasin kunnostamisesta. Mutta hyvät johtajathan siellä, ainakin Kotkassa, on ollut ja on.
Donna 28

[Donna 28]

Nuori ylioppilaskirjoituksiin valmistuva poika Hannes ei varmasti ymmärtänyt Säynätsalossa myydessään veneen 2007 huhtikuussa minulle, mikä oli pontimeni. Pyynti veneestä oli kova, mutta ajattelin silloin tarjota vain jotain, en niinkään veneestä vaan sen trailerista.
Totta kai halusin veneen, sillä haave oli sykkinyt jo kauan vastaavanlaisesta veneestä. Sanoin Hannekselle tullessani hakemaan sitä, että veneen kunnostamisessa menee vuosia ennen kuin se vastaa haave kuvaa siitä, minkälainen se mahdollisesti on joskus ollut. En minä sen enempää varmasti kuin Hanneskaan tiennyt, kuinka heikossa kunnossa meidän molempien ja parin kahden aikaisemman omistajan silmissä tämä vene oli ollut ostohetkellä. Uinut se ei ollut näillä kahdella aikaisemmalla koskaan, se oli ostettu aina kunnostusmielessä. Aikaisemmat omistajat Hannes mukaan lukien pääsivät vain kuin koirat veräjästä, kun eivät ryhtyneet sen kanssa suurempiin entisöinti töihin.
Haave on nyt kantanut seitsämän vuotta ja uskoakseni haaveesta, alun sinisestä ajatuksesta, on nyt tulossa totta. Jukka Smuraa, Koillis-Väylän Kipparia ja armotonta vanhojen veneiden ihailijaa ja entisöijää minun on kiittäminen vihjeestä Sysmään, Eraa,
parasta kaveriani siitä, ettei hän tuominnut ostostani alkuunsa. Era oli mukana katsomassa Donnaa, niin kuin myös myöhemmin Poresaippuaa Torniossa. Onneksi siihen en haksahtanut - tosin paljon paremmassa kunnossa se oli kuin Donna ostettaessa.
Nyt minulla välkkyvät vedet silmissä niistä seikkaluista, mihin Donnaani johdatan.
Siniset ajatukset siis.
Donna 28