Venenäyttelyssä eilen marssin perinteiseen puuvenenurkkaan ja sielläpä ei ollutkaan ainuttakaan puuvenettä. Piti mennä rauhoitumaan yläbaariin, jossa takavuosina otettiin ensimmäiset jallut. Join kahvia. Sitten veneen veistäjäni soitti ja kyseli, missähän päin aluetta olen. Löysimme toisemme ja hetken kuluttua myös puuveneet. Ilmeisesti nyt oli välivuosi. Odotin näkeväni AEB:kin entisöineen Postareffin esittelevän Kultaranta I. Ilmeiseti se on tulossa joko ensi tai seuraavana vuonna näytille. Muut veneet olivat Sikaaria tavanomaisempia.
Seppälän veneveistämöllä alkunsa saanut Pettersson -tyyppiä muistuutava vene oli mielenkiintoinen, pääasiassa hyvin entisöity, muta paria yksityiskohtaa jäin miettimään. Ensimmäinen niistä akkulaatikon suoja ei okein saatunut koko kuvaan - muovilaatikko - pomppasi heti silmään sisälle katsoessani. Toinen asia, mikä herätti huomioni oli hytin/kannen päällä olevat kaiteet. Oliko jotenkin suhteellisuuden taju heittänyt siinä kohtaa, kun putki näytti 40 - 50 millimetriseltä, ikään kuin ne olisivat olleet LVI -vesijohtoputket, kromatut vain. Jos ne olisivat olleet sirommat, ne eivät olisi hallinneet
koko venettä.

En jaksa uskoa sellaisia käytetyn sen ajan veneissä, sillä siihen aikaan veneiden esteettisellä kauneudellakin oli merkitystä veistäjien silmissä. Jonkun hinaajan kaiteeksi ne mielestäni sopisivat parhaiten. Toivottavasti jaksan loppuun saakka katsoa viimeistä silausta omassa veneessäni, jottei "tuollaisia" kömöjä" käy.
Näin äkkipäätä ajatellen, sellainen voi käydä, kun suunnittelen katokset Donnan avotiloihin. Toivottavasti minun ja muiden
mukana olevien esteettinen silmä pitää myös niiden osalta, mallejan kun ei ole muista kuin ruotsalaisista veneistä

Gyllingin suunnittelemassa Merikukassa ihmetytti peräpään laudoituksen uusinta, samaten sama virhe mielestäni toistui keulasteeviin liittyen. Ammattiveistäjä oli vaihtanut lautaa niin perässä kuin keulassakin noin 15 cm matkalta. Jos venettä oli lyhennetty, miksi ei raaskittu vetää samoin tein uudet laudat (mistäpä minä tiedän, oliko ne uutta vai vanhaa lautaa), vähän pitemmältä matkalta vaikkapa parin kaarivälin. Nyt nämä pätkät pomppasi
Niiden kiinnityksiä ei ollut peitetty puutapein, vaan naulan kannat näkyivät. Lakkaus näytti tuottavan tulosta välihionnan päälle. Lakka oli muuten saamaa Jakobstads Båtvarvin maahantuomaa Rylardia (Classic Marine Service), kuin mitä Donnaankin tulee.
Donna 28

Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua