Gallup - vuotiko normaalia enemmän tämän kevään laskussa?

[Venla]

Terveiset Hämeestä!
Vaikuttaa siltä, että olen onnenmyyrä. Minulla on ihan päinvastaisia kokemuksia kuin useimmilla kirjottajista. Aiempina vuosina limisaumainen mäntyfiskarini on vuotanut - etten sanoisi - reilusti, eli pikkuinen pilssipumppu on huutanut 3-4 min välein äbaut minuutin kerralla. Tarkoittaen sitä, että ämpärillinen pihalle joka pumppauksella.

Menneen talven ja parin edellisen aikana vene on ollut säilytyksessä kylmässä hallissa kaikenlaisilta säänvaihteluilta suojassa.
Toisaalta viime talvena kylläsitin pohjan uudelleen, mikä on saattanut edesauttaa tämän kevään vähäisempiin vuotoihin.

Viikko sitten laskin Venlan vesille. Yllätyksekseni pikkupumppu ei pumpannut kuin noin 4 tunnin välein sen minuutin.

Jostain vettä tulee sisään edelleen, koska pilssissä on jatkuvasti sentti-pari vettä. En ole onnistunut paikallistamaan vuotokohtaa, mutta ehkä minä vielä joskus sen löydän.

Miellyttävää veneilykesää kaikille - toivoo Venla miehistöineen

Terveisin Olavi

[venealeksi]

Ei oikeastaan enempää ollut vuotoja.
Vene Tampereella tuulettuvassa teltassa puoliksi asvaltin päällä.

Tosin korjasin pari kaarta jotka veti lautoja kiinnippäin.
Ja käytin märkiä mattoja sisällä viikon ennen laskua.
2 isompaa vuotoa oli jotka meni päivässä umpeen.
Muuten tihkumista.
Omat pilssipumput pyörähteli noin minuutin välein alkuun ja toisena päivänä enään 5 minuutin välein.

Aleksi

[Northling]

Moro
Ottilianakin pääsi vihdoin oikeaan elementtiinsä!
Vuodoista puheenollen, vuosi niin pirusti yhdestä styyran kyljen saumasta. En tiedä miksi ko. sauma oli auennut talven aikana. Vene on saattanut olla vinossa kärryllä talven ajan, mikä on saattanut venyttää sauman raolleen. Epäilen vinoa alustaa syksyllä nostettaessa.
Yö vietettiin vuotovahdissa kuunnellen pilssipumpun hyrinää. Aamulla vuoto oli jo vähäisempää, mutta välillä oli jo epätoivoinen olo kun omat pilssipumput (teholtaan yhteensä 200 l/min) eivät riittäneet, vaan avuksi tarvittiin vielä raju uppopumppu. Koski solisi kylkeä alas sisällä!
Talven Ottiliana vietti omassa hallissa, jossa kosteus pidettiin n.75%. +10 C.

Tarttee taas kohta lähteä paatille tarkastamaan että pumput toimivat! On vähän levoton olo!

t:Aki
Tässä ollaan lähdössä kotihallista:

[Veli-Matti]

Olisiko niin että vakaa +10asetta 75% kostaudella on liian tasaista elävälle puulle? Varsinkin toiselle "oikealle" veneenrakennuspuulle Suomen olosuhteissa eli männylle. Toinenhan on, kuten kaikki tietävät kuusi...
Ne on nuo etelän kukkapuskat ja -pensat erikseen erikseen
Turhaan kait minä tuohon kyljen painautumiseen mitään kommentoin mutta jotakin kuitenkin... Ottilianan paino kait oli kölin varassa ja silloinhan laudoitukselle ei sivutuista tule monenkaan kymmenen (taatusti kuitenkin alle 100) kilon kuormitusta/zipale joten en usko että ne ovat painaneet laudoitusta auki. Scyllanhan pitäisi olla vahvasti kaaritettu ja rakennettu vene joten kyllä laudoituksen täytyy semmoiset kuormat kestää joustamatta kuin tyhjää vain. Enkä usko Nallen tehneen rovia siihen malliin että se antaisi noilla kuormilla periksi.
Minullakin oli Bertta-Lottaan varattuna 15 kuutiota tunnissa pukkaava uppopumppu mutta kuten edellä kerroin vuoto oli suorastaan olematonta aikaisempiin keväisiin verrattuna. Ja hyvä niin sillä letku oli uusi, edellispäivänä Pohjolan Kumista ostettu, ja avasinkin sen paketista suoraksi ilman mitään sen kummempaa. Kun sitten raahasin pumppua autolle niin sain ahaa-elämyksen että kokeillaanpas ihka uutta ja omaa pumppua (olin koekäyttänyt se kotona tynnyrissä ilman letkua). Ja paskat se mitään pumpannut kun letku oli, kuinkan vanhassa lie, tehtaan paketissa liimautunut yhteen niin lujasti että pumpun paine ei riittänyt avaamaan sitä. Mutta tuurilla ne isotkin laivat seilaa - miksei siis Bertta-Lotta.

[Matti Laurila]

Moro!
Dida vuosi tänä vuonna saman verran kuin vastaavana hellekeväänä 2004, eli reilusti, tosin olin siihen nyt varautunut. Viime vuonna, normaalikeväänä, vuotokin oli normaalia, eli noin 10 litraa ekan vuorokauden aikana.

t.Matti

[Masa]

Mulla se vuoto oli kyllä melko reilua neljä ensimmäistä tuntia,
Proofia oli muutamassa halkeamassa ja nyt kun vene on turvonnut,
ei juurikaan vuoda ja massa tursuaa saumasta, eli millikaupalla turposi laudat, kun vene pääsi veteen.
Uppopumppua tarvi vesillelaskupäivänä, vedentulo oli sellainen, että kun ämpärillä jatkuvasti lappoi vettä, se juuri pysyi hallinnassa.
Laitoin tänään uuden pilssipumpun sen vesillelaskussa tiltanneen tilalle, nyt on 5300l/h ja 2200l/h pumput automaattikatkaisimilla, kumpikin omasta akustaan, jospa ensi keväänä olisi helpompaa.
Nythän olisi ollut hyvät veneenturvotuskelit kuivalla maallakin, kun vettä sataa kaatamalla joka päivä, ennen vesillelaskua oli monta viikkoa kuivaa, se ei tee hyvää kuivilla olevalle puuveneelle, kuten olemme niin monesti todenneet.

[Northling]

Nonii
Nyt voi jo huokaista, Eilen kun kävin paatilla vuoto oli melkein loppunut.
Kaffekupillinen tuli rikaamisen aikana.
On se klinkkeri vaan ihmeellinen rakenne kun se noin nopeasti tiivistyy!

Velimatin vastaväitteistä huolimatta epäilen kyllä vieläkin kärryllä vinossa seisomisen aiheuttaneen tuon sauman raottumisen. Kohtahan ei ole tuen kohdalla vaan tukien välissä ja kosketuskohdan alapuolella joten tukien aiheuttaman "noste" venyttää juuri tuota saumaa aukipäin joten sika (tai oikeammin Würth-massa) saumassa on antanut periksi.

Toinen syy on se että en voinut tuota kohtaa kostuttaa ruiskulla koska se on sähkökaapin kohdalla.
Toisaalta toisellapuolella on samainen kohta jääkaapin takana, enkä sitäkään päässyt kostuttelemaan eikä se sieltä vuotanut.

Mitään massoja tai teippejä en siis lisäillyt keväällä. Liimasin kyllä yhden haljenneen laudan pohjasta.

[Veli-Matti]

No se nyt on se ja sama kunhan se kelluu...

[Northling]

Niinpä!
Eikä sillä muuten välii ole, kun et osais vastasuudessa vältää tuollasia vuotoja. Antaa tollane ylimääräisiä sydämentykytyksiä, jos oli heikko syrän ni voi tehrä huanoo.

Mites Berttan korjaus kestää?

t:Aki

[JLN]

Aki,

Mistä ja miksi Ottilianasta oli lauta halki?

[Northling]

Moi

Ottilianasta on kaksi lauttaa halki.
Toinen on pohjassa ja sen paikkasin liimaamalla jyrsimääni uraan listan epoksilla.
Toinen lauta, joka talvella halkeaa on perässä kyljellä toinen lauta ylhäältä, mutta sitä en ole vaivautunut korjaamaan kun se ei vuoda edes kyrsiessä.

Jos otetaan 350 m mäntylautaa, niin pakko sinne on livahtaa pari sellaistakin jossa syyrakenteessa on pieni heikkous ja se talvella liian kuivumisen takia halkeaa.

Tämän kevään vuoto ei liittynyt noihin halkeamiin vaan 1 laudan sikasauma oli auennut ja sieltä ryysti vettä. Nyt se ei enään vuoda.

t:Aki

[Veli-Matti]

JOs puhutaan samasta vakavamman luontoisesta laudoituskorjauksesta niin no problemos - aikaa meni näpäkät 20 minuuttia sen tekemiseen...
Soittelin talvella uteliaisuuttanin ja vtuillessani kahteen veistämöön ja lähetin oikein kuvat vauriosta. Halvempi tarjous oli omavastuuvakuutuskysymyksen jälkeen "noin 1200€ mutta voi olla myös enemmän, puuvenehommat on kuule ammattihommia......"

[JLN]

kolme tuntia sitten meni Mera veteen. Vuotoa vai nimeksi, että laudat paikoin sisältä kastui. Näköjään painokaarien korjauksella ja kyllästyksillä (molemmin puolin) on vaikutuksensa.
Kävin heittämässä vajaan tunnin lenkin ja samalla kokoilin, voisiko uusien suuttimien ja rivipumpun rempan myötä hankkia jyrkemmän potkurin.
Nyt on aika paikata viimeisen kahden viikon univelkaa.

[tuomata]

Viime torstaina meni Risla veteen ja hetken hirvitti kuinka käy.
Vene oli kuin keväinen luonto itse, lukemattomat pienet purot solisivat.
Ei vain ollut aikaa jäädä tunnelmoimaan vaan ankaraa pumppausta
ja ajo matalaan rantaan. Tunnin päästä jaksoi pilssipumppu jo enemmän kuin kevätpurot ja tilanne normalisoitui.
Tänä keväänä vesillelasku viivästyi eikä etukäteen turvoteltu niinkuin viimeksi, jolloin taas vuoto oli niin vähäistä etten nyt viitsinyt vaivautua.
Ensi keväänä taatusti kastelen paattia ennen laskua.

[Veli-Matti]

Lykkäsin juuri tuossa pirtuveneen ulos verstaan sekasorron keskeltä. Puhaltelin siitä pölyt päältä ja kävin laudoituksen kunnon huolellisesti läpi. Rimoitin helmi-maaliskuussa 40 vuotta kuivilla olleen rovin ja nyt sitten mielenkiinnolla tarkastelin onko laudoitukseen tullut halkeamia tai onko rimojen liimaukset pettäneet mistään kuivan kevään seurauksena.
Talvella (saattoivat kyllä olla jo ennen rimoitustakin) kahteen lautaan aukesi hyvin kapeat n. 20-25cm pitkät halkeamat mutta jätin ne korjaamatta vielä siinä vaiheessa. Yhtään uutta halkeamaa tai rimoituksen pettämistä ei ole tullut - ainakaan vielä. Tietysti tähän on osuutensa tuoreella pöökyllästyksellä joten puun solukot ovat melkolailla täynnä öljyä. Lopulisestihan rimoituksen ja laudoituksen onnistumisen näkee neljän viiden kesän vesilläolon jälkee ja vasta sitten voi sanoa että on onnistunut - epäonnistumisen huomaa jo aikaisemmin...
Samalla aloin funtsaamaan että kumpi sen venelaudan oikein halkaisee - kuiva ja kova pakkastatalvi vai sateeton kevät jolloin kaikesta huolimatta ilmankosteus on huomattavasti korkeampi kuin talvella mm. lämpötilan ja jokapaikassa lilluvan sulamisveden takia. Puuvenenetin väen keskuudessa vallitsevasta ns. yleisestä mielipiteestä huolimatta päädyin syyttämään kenraali Talvea...
Vai voisiko syyttää sekä kenraali Talvea että neiti Kevättä yhteen hiileen puhaltamisesta?