Septitankin materiaalit

[Northling]

Eipä tämä minun "ropleemi" oikein liity aiheeseen - tai no joo tehdäänhän lasikuidustakin septitankkeja ja vielä toimivia sellaisia. Olen joskus fundeerannut lasikuituhommia tehdessä osmoosia - tuota pinnoitetun lasikuidun yhdenlaista korroosiota ja sen olemassaoloa.
"Ropleemi" on oikeastaan yksinkertainen; venepiireissä tolkutetaan että lasikuitu ei ole vesitiivistä ja vaatii aina pintaansa top- tai celcoatin vähän puolesta riippuen. Mutta miksi teollisuudessa pinnoittamattomasta lasikuidusta pysytään tekemään nesteelle säiliöitä ja putkistoja joissa on painetta hyrymykke tai kymmeniä ellei satoja tonneja esim. vesimärkää sellua. Ja siellä lasikuitu pitää vettä, kemikaaleja ja kaikenmaailman p.askalitkuja ilman vuoto- tai hajuongelmia...
Ja selvyyden vuoksi kerron vielä että ymmärrän kyllä osmoosikuvion ja sen tekemän kosteusongelman pinnoitteen ja varsinaisen kuidun välissä sekä sen mitä ongelmia siitä tulee.
Ja tietysti sen että jos/kun lasikuidun pinta on rikki sinne mene vettä joka sitten aiheuttaa ongelmia mm. jäätyessään.
Mutta miksi samasta hartsitynnyristä tehty lasikuitu on huonompaa veneissä kuin teollisuuden huomattavasti kovemmissa olosuhteissa...?
Ja sen miksi lasikutuveneet pinnoitetaan.
Ja nyt ollaan Laituriparlamentissa

No lyhyesti, se ettei tankeissä esiinny osmoosia johtuu siitä että niitä ei tehdä siitä samasta hartsitynnyristä. so. huono polyesterihartsi huonosti tehtynä kärsii rutosta. laadukkaiden hartsien kanssa ilmiötä ei kait esiinnyt...
Googlaa
esim: http://www.hempel.fi/internet/inefic.ns ... Document&1" onclick="window.open(this.href);return false;

N

[venealeksi]

Sählätääs soppaan lisää.

Lasikuitu eli ne fiiberit joita on matossa ja kankaassa on ymmärtääkseni se aine mikä imee kosteutta.
Itse Epoksi / polyesteri kovetuttuaan ovat ymmärtääkseni kovia lähes veden pitäviä materiaaleja kuivuttuaan. Epoksi näistä ainakin on UV altis ja sen ansiosta liituuntuu.

Eli kun puhutaan lasikuidusta puhutaan nimenomaan kuidun fiibereiden imemästä kosteudesta ja sen kautta tapahtuvasta pehmentymisestä ?

Eli jos tankki on kunnolla epoksoitu ja maalattu / topcoatattu sen tulisi kestää kosteutta kuten teollisuus käytössä.
Jos vaan laminoinnin laatu on sillä tasolla ette Hempelin linkin kuplia löydy. ( Ja löytyy koti konstein tehden )

Mitäs mieltä Ministeriö ?
Aleksi

[Northling]

Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun.

(lainaus jo yllä mainitusta linkistä)

Tunnetusti lasi ei ime vettä, huonosti laminoitu lasi-KUITU imee kapilaari-ilmiön takia vettä kuitujen väliin, mutta se on eri asia kuin lasikuiturutto-osmoosi.

N

[Veli-Matti]

Kyllä se polyesterihartsi mistä tehdään esim. veneiden osia ja paperiteollisuuden paineenalaisia säiliöitä on ihan samaa perustavaraa samalla tuotekoodilla.
Rikkonaisen lasikuitupinnan kapillaari-ilmiö on aivan itsestään selvyys ja nyt en tarkoitta huonosti tehtyjen tai rikkinäisten lasikuitupintojen vedenpitävyyttä vaan ehyiden ja hyvin tehtyjen.

Miksi sama tavara kestää teollisuuden kovemmissa vaatimuksissa ja sitten ei veneiden kevyessä kosteuskuormituksessa?

Lähdetäämpä toista kautta; sivelty ja kankaaton epoksi on vedenpitävää ja polyesterihartsi ei?
Molemmista on omat hengittävät ja joustavat laadut (kuten myös muita laatuja ilmeisesti kymmenittäin) mutta nyt puhutaan ns. normitavarasta eli siitä mitä käytetään bulkkina teollisuudessa - siis myös veneenrakennuksessa...

[Mile]

Epoksin , no sellasen kovan perusepoksin jota käytetään laminointiin ja puun pinnoitukseen venehommissakin pitäisi olla paljonkin parempi suoja veden imeytymistä vastaan kuin polyesterihartsin, sen jota yleensä noihin lasikuituvenhoihin laitetaan.

Tämä johtuu epoksin korkeasta ristisilloittumisasteesta; epoksin molekyyli on kuin erittäin tiheä verkko. Vesimolekyylit eivät mahdu kovin nopeasti uimaan tuosta verkosta läpi. Tai ainakin niin että veden imeytyminen epoksin läpi on hyvin hidasta, niin hidasta että se mikä siihen imeytyy ehtii haihtumaankin. Näin siis teoriassa ... uskoo ken tahtoo.

Mutta sitten tuohon polyesteriin. Vesi pääseen eheänkin polyesterin läpi nopeammin kuin epoksin ja pystyy kondensoitumaan vesikalvoksi juuri sinne kuidun ja hartsimuovin väliin. Sieltä löytyy sitten mm. epätäydellisestä kovettumisesta johtuen monomeerijäämiä, kuidun pinnan tartunta-aineita jne. pieniä määriä kaikenlaista kivaa. Osa näistä on veteenliukenevia aineita ja sitten käynnistyy se osmoosi. Osmoosi tarkoittaa sitä kun kahden väkevä liuos pyrkii luonnostaan laimenemaan, ja siihen tarvitaan lisää vettä. Syntyy osmoottinen paine, se sama paine joka yhdessä kapillaari-ilmiön avulla jaksaa työntää vettä puun juurista aina latvaan, joka jollakin mammuttipetäjällä voi olla jopa yli 100m korkeudessa... eli melkoinen pumppu.

Tämä osmoosipumppu sitten työntää sinne sisään lisää vettä, joka ajan mittaa etenkin pakkasen avulla sitten tekee sitä rupea pintaan .. jos sellaisen kuplan puhkaisee, niin sisältä purskahtaa etikalle haiskahtavaa nestettä - eli ihan pelkkää vettä, siinä niitä veteen liuenneita kemikaaleja.


Miksi sitten teollisuuden astiat kestävät? Ehkä siksi ettei niitä aina välillä pakasteta, vaan ehkä niiden sisällä oleva vesi pidetään sulana . Eikä nekään ikuisia ole, niiden kuntoa seurataan ja niitä uusitaan tarpeen mukaan - etenkin jos sisällä muuta kuin kirkasta vettä. Ja lisäksi ne ovat usein hyvin tuulettuvissa paikoissa, esim ulkona, jolloin sinne laminaattiin imeytynyt kosteus pääsee myös haihtumaan pois kun ulkopinnassa ei ole mitään turhaa gelcoattia estämässä haihtumista.

JA ne teollisuuden astiat lienee usein tehty asianmukaisissa olosuhteissa, riittävän lämpimässä, kovettimia käytetty oikein ja oikein määrin, sekoitettu riittävästi ..
Teollisuudessa harvemmin laminoidaan lumihangessa lumimuottia vasten

Ne epoksiprimerit on epoksia juuri siksi että se estää sitä vettä imeytymästä siihen polyesteriin ( ainakaan yhtä paljon kuin ilman sitä menisi) , paremmin kuin mikään muu pinnoite - metallia lukuunottamatta.

[Simon]

No niin, on se mahtavaa, kun näillä sivuilla löytyy asiantuntemusta, niin metalurgian ja kemiankin puolelta ja me maallikot vain pähkäilemme, mikä aine kestää missäkin.
Näistä vinkeistä voinemme päätellä , em. materiaaleista valmistetut septitankit kestävät vallan hyvin , kunhan on oikeaoppisesti valmistettu
Ja jos, on pientä tunarointia valmistuksessa tullutkin, niin pitää aina todeta, ettei sillä veneellä avaruuteen lähdetäkkään

[Veli-Matti]

"Ja lisäksi ne ovat usein hyvin tuulettuvissa paikoissa, esim ulkona, jolloin sinne laminaattiin imeytynyt kosteus pääsee myös haihtumaan pois kun ulkopinnassa ei ole mitään turhaa gelcoattia estämässä haihtumista."... - Mile

Milen ketale pilasi kokonaan mun flunssavedätyksen mutta tästä olisi helppo jatkaa kysymällä typerä jatkokysymys: "Miksi sitten veneiden rakenteet pilataan pinnoittamalla ne esim. celcoatilla semmitenkin kun polyesterihartsi pystytään värjäämään läpi" mutta en taida jaksaa kysyä kun olokin on niin tukkoinen




"No niin, on se mahtavaa, kun näillä sivuilla löytyy asiantuntemusta, niin metalurgian ja kemiankin puolelta ja me maallikot vain pähkäilemme, mikä aine kestää missäkin.
Näistä vinkeistä voinemme päätellä , em. materiaaleista valmistetut septitankit kestävät vallan hyvin , kunhan on oikeaoppisesti valmistettu
Ja jos, on pientä tunarointia valmistuksessa tullutkin, niin pitää aina todeta, ettei sillä veneellä avaruuteen lähdetäkkään "... - Simon

Asiaa, Simon, asiaa!


Mutta siihen septitankkiin; jos mun pitäisi tehdä itselleni septitankki niin tietysti ruuvailisin sen kasaan 9mm vanerista (jos ei olisi vallan valtavan tilavuuksinen) ja pinnoittaisin sisältä halvalla laminointieopoksilla. Perusluonnoltaan laiskalle ja lähes aina persaukiselle mitä sopivin ratkaisu edullisena ja vähän yksinkertaista peruskoulupuusepän työtä vaativana ihanne materiaali. Ja aivan taatusti yhtä hyvä kuin rosterinenkin jos ei lähde veneilemään kuuta, tai paremminkin Dejah Thoriksen septitankin tapauksessa, Marsia kohti...

[Mile]

Fanerista tekisin itsekin, ja epoksilla silaisin sisältä ja ulkoa. Kaikki kun pitää tehdä itse , tai ei konetta sentään , mutta lapset ja sen sellaiset .. niissä ei käytetä alihankintaa, eikä kakkatankissa.

Flunssa vaivaa täälläkin , mutta kiva potea kun kuumetta ei erota helteestä , lämmintä 32-34C ja kosteaa kuin saunassa . No nyt tuuli kääntyi tonne sisämaahan ja enää 31C . Puhalteli vielä viime viikolla tuolta eteläkiinan mereltä.

Tapasin paikallisessa tanskalaisen konemestarin .. kertoivat juuttuneensa tänne jotakin varaosaa odotellessaan. .. kaipaili jo kotiin Vietnamiin.

Ihan hyvä kyssäri se gelkkari ... hintahan siinä, hintahan se taas siinä vaikuttaa.
Paljon halvempi ruiskuttaa gelkkari muottiin kuin maalata kunnolla hyvillä PU-maaleilla muutamaan kertaan ja lakata päälle. Etenkin jos maalin alle pitäis vielä laittaa epoksi.