Artikkeli: vanhojen puuhöylien kunnostus

[venenaula]

Nyt kun koneella tulin käymään,sallittakoon kirvesvarren istuttamisohje laiskemmalle kaverille,niinkuin mulle esim.

Pujotetaan koivuntaimi kirveensilmästä,pudotetaan terä aivan taimen juureen ja outellaan parikymmentä vuotta. On tiiviisti kiinni.

Sitten vain muotoillaan varreksi.

[manteli]

Tossa oli jo sitä ZENiä... ;o)

[hannuvartiala]

Minulla on isoisän liiteristä kaivettuna yksi tuollainen Pekan kuvissa olevien tapainen pitkähöylä, kunnostamattomana ja parilla halkeamalla.

Mutta kunnostettunakin se tuntuisi vähän käyttökelvottomalta, koska sen takakahva (tuollainen "sormilenkkityyppinen") on niin pieni, että reijästä menee kunolla vain kolme sormea, ja kämmenpohja ei mahdu kahvan taaksepäin osoittavien sarvien väliin.
Eikä minulla ole mikään iso käsi, pikemmin pieni.

Onkohan vanhan höylän pieneen kahvaan joku luonnolinen selitys? Ei kai ihmisten kädet vajaa 100 v sitten mitään lastenkäsiä olleet?

Hannu

[Veli-Matti]

Kyllä se tuo ihmisen keskimitta on vuosien ja vuosisatojen aikana muuttunut melkoisesti. Eikä tähän mitään tieteellisiä tutkimuksia tarvita - riittää kun rojauttaa pitkälleen 1800 luvulla tehtyyn "itulootaan" tai "sivusta astuttavaan". Pohjanmaalla teollisesti noina vuosian tuotetut ovat sisäpituudeltaan 175 sentin luokkaa joten eipä siinä paljon varalaitaa ole kiireen ja kantapää välillä tämän päivän ihmiselle.
Miksipä ne kourat eivät olisi seuranneet mukana? Vanhoissa käsisahoissa loppuu usein tila kahvassa, kirvesvarret ovat kuin kyniä, puuhöylien sarvet lyhyitä ja ruuvimeisseleiden kahvat pieniä nysiä...

[Masa]

Kyllä se tuo ihmisen keskimitta on vuosien ja vuosisatojen aikana muuttunut melkoisesti. Eikä tähän mitään tieteellisiä tutkimuksia tarvita...

Isän kotitalo on kaksikerroksinen puutalo jostain 30-luvulta,
ja hiekkatiilinen navettarakennus myös.
Talossa kun kellariin koittaa meikäläisen kokoinen kaveri mennä ison pottusäkin kanssa niin aiai.
Navetan ja liiterin ovien karmit ovat paukonet eräänkin kerran otsaan,
kun seisoo suorassa yläkarmi on melkein silmien tasalla.
Olen monesti tähtiä näkiessäni otsaani pidellen todennut, että haluaisimpa nähdä sen äijänkäppyrän, joka on nämä ovenpielet tänne rustannut. ;)

[Veli-Matti]

Pekka rupesi leventelemään noilla kirvesvarsillaan niin heitetäänpä tämä työkalu näytille...
http://groups.msn.com/Bertta-Lotta/seka ... hotoID=366

Hemmetin pätevä työkalu kohteeseensa sillä onhan sen ammattimies suunnitellut ja toteuttanut niin rautoineen kuin puineenkin ;-)

[Pekka Huhta]

No mä mitään leventele. Ja pitäähän sitä ittiään kehua kun ei muut sitä mun puolesta tee

Aika käpsän tuntuinen kirves tuo Veli-Matinkin "tomahaukki". Ettei oo ruåttinmaalta tuo terä? Kattelin parin hirsikorjauksia tekevän äijän kirveitä, ne oli justiinsa samanlaisia, vähän lyhyenläntiä ja simppeleitä että ei oo varsi tiellä.

Jos jotain se kirvesvarsiartikkeli kiinnostaa, niin sain nyt viimen kirjotettua viime viikonloppuna valmiiksi ja laittelin sinne Verstaalle luettavaksi.

http://www.kotiverstas.com/keskustelu/i ... topic=91.0

Pekka

P.S: Tuo Hannun mainitsema pikkuinen pitkähöylä voi hyvin olla vanhoja kansakouluhöyliä. Katselin viikko takaperin yhtä romulaaria ja siellä oli justiinsa tuollaisia miniatyyrihöyliä melkeen röykkiöiksi asti. Olivat vaan niin pahan kuntoisia ettei niistä ollu kun saunaklapeksi.

Siihen aikaan kun puutöistäkin ymmärrettiin jotain niin kakaroille piti kumminkin olla oikean kokoiset vehkeet opetteluun. Ei se meikäläiselläkään puuronsyönti oo herkkua jos annetaan julman kokonen kapusta käteen ja sanotaan että mätä tolla kitaas

[hannuvartiala]

Pekka Huhta kirjoitti:

P.S: Tuo Hannun mainitsema pikkuinen pitkähöylä voi hyvin olla vanhoja kansakouluhöyliä. Katselin viikko takaperin yhtä romulaaria ja siellä oli justiinsa tuollaisia miniatyyrihöyliä melkeen röykkiöiksi asti. Olivat vaan niin pahan kuntoisia ettei niistä ollu kun saunaklapeksi.

Tuo voikin olla hyvä selitys. Vaikka se on isoisän liiteristä, ei minulla ole mitään tietoa mistä se alunperin on kotoisin. Tämä isoisä (vai sanotaanko äidin isää isoisäksi) ei ollut mikään höylääjä.
Its höylä on noin 50-60 cm pitkä, mutta kahvan aukosta mahtuu vai kolme minun sormeani.
Ja se on tosi huonokuntoinen sekin, halkeamia joka päin.

Hannu

[Veli-Matti]

Eipä ole terä ruåtsinmaalta kotoisin vaan ihan itse se on tullut tehtyä Raahessa -80 luvun alussa. Olin silloin reissuhommissa siellä ja majapaikkani isäntä oli vanha seppä jonka opastuksella pajassa kilkuttelin puukkoja ja kirveitä iltapuhteella kun muut reissumiehet ryyppäsivät ja ...rasivat. Viitisenkymmentä puukkoa ja parisenkymmentä kirvestä tuli vajaan vuoden aikana tehtyä. Että semmoiset terveet elämäntavat meikäläisellä
Lihakirveeksihän se on alunperin tehty ja siinä tarkoituksessa hemmetin hyvä mutta kun sillä sipaisee puuhun niin terässä ei ole viettoa juuri ollenkaan niin se tahtoo takertua kiinni...

[Veli-Matti]

Lukaisin pikaisesti läpi tuon Pekan artikkelin kirvesvarren teosta ja empä olisi uskonut että se on noin monimutkaista ja vaikeaa hommaa. Isäukko kun vesteli kirvesvarsia niin ei siinä tarvittu kuin puukko ja kirves tai mahdollisesti jopa vain vartettavan kirveen terä. Kyllä ennen on osattu tehdä samat hommat huomattavasti yksinkertaisemmin - ja paremmin...
Vai että nahkavasaralla varren päähän sovitettaessa... eikös olisi yksinkertaisempaa jos kopauttaa varren päätä kynnykseen. Voipi jäädä internettipuusepältä kirvesvarsi sovittamatta jos ei ole nahkavasaraa
Ei vaiskaan, varmasti ihan hyvä juttu jos ei ole koskaan nähnyt kirvestä

ps. "oikeassa" työtavassa varren pää vuolaistaan sopivaksi vasta kun varttaminen on tehty. Näin sovitettaessa ei tule vaurioita nupikkaan...

[Veli-Matti]

Tuosa nupikasta tuli mielen että Oulun torilla oli aikoinaan myyjä joka kauppasi keskeneräisiä kirvesvarsia. Terä oli tietenkin sovittamatta varteen mutta myös nupikka oli jätetty viimeistelemättä. Ilmeisesti sovituksen takia...