Puuvene.net

Onko kellään tiedossa millainen olisi ns. optimaalinen siipiprofiili uppoumarunkoveneen peräsimeen? Nopeus 9knts. Peräsimen mittoja: kork. 700mm, lev.ylä 550mm, lev.ala 450mm. Peräsin on tasapainoitettu suhteella 1/5. Paksuimman kohdan määrittää akselin halk.35mm +poskien ainevahvuus 2mm

Liki 30v. on peräsimen virkaa toimittanut 12mm musta teräslevy (samoilla mitoilla) ja nyt olis aika vähän päivittää ohjauslaitteistoa.

Onko olemassa laskentakaavaa jossain?

Profiililla ei kait ole suurta merkitystä ko veneessä. Paksuin kohta 1/3 pituudesta, ohentuen peräänpäin, takareuna kahden levynpaksuuden vahvuinen. Profiili pienentää kyllä peräsinmomenttia.

Suosivat ns. NACA 0000 sarjan prifiileja peräsimissä. NACA 0012...0014 niin menee aika varmasti kohdilleen. Lähinnä tuolla saa suuremman nosteen ja vähennettyä pinta-alaa perinteiseen levyperäsimeen verrattuna. Pakitus pitää hoitaa edelleen vaan potkurin pyörimissuuntaa hyväksi käyttäen.

http://www.ae.illinois.edu/m-selig/ads/ ... ase.html#N" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuolla on viimeiseen asti tieteellisesti hinkattuja profiileja, mutta toisaan etsi noita NACA four digit tyyppisiä...

NACA 0012 antaa hyvän nosteen eikä ole nuuka liian jyrkille kohtauskulmille, mutta vastus on muuten suurempi kuin moderneilla profiileilla kuten eppler.

Muistelisin,että profiili ei saa olle mistään kohdasta kovera,koska se lisää vastusta.

Kiitos Pellis, tuo oli hyvä linkki!

Paljonkohan tuo profiili vaikuttaa tuommoisessa hidaskulkuisessa veneessä? Ei ole tarkoitus lytätä ideaa mutta ihan tosissaan kiinnostaa että huomaako eroa ja jos huomaa niin missä tilanteessa? Kun kuitenkin uppoumarunko/akseliveto veneissä tuo kankeus liittyy juuri niihin tilanteisiin kun vauhtia ei ole..

Ehkä sadasosasolmun optimiolosuhteissa

Peräsinprofiililla voidaan vaikuttaa hiukan uppoumarunkoisen kääntymiseen peruuttamalla mutta siihenkin vain hiukan. Testailin sitä aikoinana Bertta-Lotalla oikein mittanauhan kanssa tyvenessä kelissä ja tulos oli että kääntyminen parantui kokonaista, olikos se nyt, 80cm 12m matkalla käyttämällä samoja kierroksia liikkeellelähdössä.

Ei siinä kulkuvastus muutu juurikaan, mutta tasapainoitettu peräsintuntuma on mahdollisempi ja myöskin pitävämpi peräsin joka ei sakkaa niin heti. Profiiliperäsimen painekeskiö on edempänä kuin levymallisella tai "putkijättöisellä".

Miten meinaat havannoida käytännössä, varsinkin pienitehoisessa veneessä, tuon peräsintuntuman hydrauli-, vaijeri- tai plokiohjauksessa?
Pinnaohjauksessa sen havannoiminen on selviö kun peräsin on tavallaan suoraan "kourassa" mutta mites noissa muissa?

Entä painekeskiön vaihtelun?

Levyperäsimen painekeskiö on noin 40% etureunasta ja profiiliperäsimellä noin kolmanneksen etureunasta. Erilaisilla profiileilla erilainen. Mulla ainakin vaijeriohjauksessa tuntuu tuo takaputkinen levyperäsin vaativan ihan voimaa suurilla kulmilla vaikka vain seitsemää solmua puksuttaisi. Profiiliperäsin ei vaatisi niin suuria kulmia ja painekeskiökin on edempänä niin peräsinmomentti olisi siten profiilityyppisellä pienempi.