Puuvene.net

Hei, nyt on apu tarpeen. Vein W1:sen paikallisen huoltiksen pajalle koska etupään stefa vuoti. Kertoivat, että laakeri olisi syytä vaihtaa. Mistä uusi laakeri? Tai jos edes Wickströmin laakerille löytyy jotain kokomerkintöjä, niin sellaisen luulisi laakeriliikkeestä saavan. Vaasasta sain vastaukseksi eioota - tarjolla on ainoastaan liuskoja. Mitä niillä tehdään?

Pitäisikö sitten vaihtaa toinenkin samalla kertaa vai miten edetä?

Näin vähän ounastelin käyvänkin kun pari vuotta sitten avasin ja kasasin moottorini kajoamatta laakereihin. Ainoa hyvä puoli asiassa on se, etten vielä kammennut voimanlähdettä veneeseen.

Ei kait siinä sitten auta muu kuin valaa uuden pinnat laakerimetallista ja kiikuttaa kampiakseli ja laakeriaihiot koneistamoon...Näin tein itse aikoinaan.(wiken laakereissahan on messinkirunko johon on valettu laakeripinta,laakerit ovat täyspyöreät,eivät siis liuskat)

Kiitos vastauksesta. Hiukan ketutukselta rauhoituttuani muistelinkin, ettei siellä etupäässä mitään kuulalakeria olekaan. Vai tuollainen on diagnoosi ja lääke. Pitänee sitten kokeilla tuota raatokoneessa olevaa jos vaikka sillä pääsisi eteenpäin - mitä kyllä epäilen. Alkaa kulostaa niin monimutkaiselta, että ryhdyn maston ja airojen veistelyyn.

Niitä laakereita varmaan löytyy just varaosakoneista käytettynä, ja sitten vaan vertailee että mitkä on parhaat ja laittaa ne.

mitä sää sitä enään murehdit kun olaan sovittu et laittat ARES moottorin . multa saata löyttyä yli koko laakereita. tervetuloa penkomaan niitä on joku 50 kpl.

Niinhän "me" hb sovittiin, mutta ajelin sunnuntain ARES moottorilla ja havaitsin, että sylkee aika hävyttömästi öljyä pakoputkesta. Seos oli jotain reilu 4%:sta. Toistaiseksi en ole ajellut ohuemmalla. En oikein kehtaisi sellaisella mennä omalle juomavesialtaalle ajelemaan. Areksen kanssa myös laakeripuoli askarruttaa; akselissa on selkeä ylös-alas liike olemassa jos vaseliinikuppia ei ole kierretty tiukalle - tämä hiukan huolettaa. Onko tässäkin mahdollisesti laakerit lopussa?

Ja siksi toisekseen Ares on varmaan "suunniteltu" kuivalle pakoputkelle - se vaatisi varmaan hiukan tarkempaa putkitusta, koska en haluaisi puhkaista toista reikää roviin ulos tuleville kaasuille ja epoksi ei taida tykätä korkeista lämpötiloista.

Lisäksi Scheblerin kaasarista löytyy toistaiseksi ainoastaan on ja off asennot, mutta se lienee ominaisuus.

Saattaa olla, että ARES vielä jokus päätyy käyttörestaurointiin, mutta nyt yritän kuitenkin saada W1:sen henkiin. Omaa romuläjään tutkiessani huomasin, että se ainoa laakeri joka siellä oli on aivan liian tiukka sille ainoalle kampiakselille joka sieltä löytyi. Jos kerrankin olisi tuuri käynyt ja olisin vaihtanut päikseen. Ellei nappaa, niin tulen ehkä penkomaan varastojasi jossain vaiheessa.

olis joskus kivaa päästä vertaan tuota ares moottoria noihin mun k.v.k moottorin luulen että ovat aika samaa sukua. molemat stadilaissia moottoreita.

Miksi ihmeessä laakerit pitäisi vaihtaa? Niissä on niin raju ylimitoitus, että ei niitä normaalilla käytöllä saa kulumaan loppuun. Vaihda vain stefa ja katsele rauhassa, että toimiiko.

Moi!

Nyt täytyy kompata edellistä puhujaa... Jos laakereissa tuntuu selvä klappi, eli kampiakselin pää lonkkuu ylös-alas kun päästä rytkii, niin sitten se on loppu. Toisaalta wickströmeistä sanotaan, että nämä kestävät ajoa aika paljon, ja se laakeri tosiaan ON aika valtava tehoihin ja kierroksiin nähden...

Omassani on ollut samaa tiputtelua, ekana vuonna innostuin purkamaankin sen, ja vaihdoin kyseisen stefan uuteen. Samassa yhteydessä toljotin laakeria todeten sen olevan riittävän hyvä. Jostain syystä omani ei tiputtele merellä ja ajossa. Vain talvella, kun kone pitkään makaa paikallaan, ilmestyy sinne alle öljyläikkä.

Laakerin tehtävä on pitää akseli pyörivänä ja riittävällä tarkkuudella paikallaan. Mihin perustuu nyt se uusimistarve?
(Kysyn vain siksi, että minuakin kiinnostaa tarkempi diagnoosi jatkoa ajatellen.)

Kiitokset kaikille, pääsin takaisin raiteille. Sopan historia on se, että tämän konee lisäksi vajassa on noin puolentoista saman mallisen värkin osat atomikasana. Etulaakerin olin jossain vaiheessa purkua ja kasausta vaihtanut ja kun en tiedä minkä näköinen laakerin pitää olla niin en suuremmin asiaa ollut ihmetellyt. Vaihdoin siis nyt laakerit takaisin ja homma siltä osin ok. Se ongelmalaakeri on kulunut alapinnalta sileäksi - taitaa siis olla reilusti soikea. Ja vanha stefa pitää nyt öljyt sisällä. Kaksi päivää rassasin konetta - lähinnä kaasaria ja nyt uskallan jo nostaa veneeseen kunhan hiukan saan veden tihkumista vähemmälle.

Sitä ihmettelin, että jossain sanotaan sytytyksen olevan myöhäisellä kun magneeton varsi käännetään myötäpäivään, mutta ruotsinkielisessä manuaalissa luki moturs eli kellon kulkusuunnan vastaisesti? Noh riippuu varmaan mistä päin katsoo.

Sytkäri on takaa eteenpäin konetta katsoen:
- myöhäisellä (käynnistäessä): käännä vipu vasemmalle (vastapäivään = moturs)

tai

-aikaisella (ajoasento): käännä vipu oikealle (myötäpäivään = medurs).

Sytytysennakkoa säädetään siksi, että myöhäisellä kone ei lyö käynnistäessä takaisin, mutta ajossa aikainen sytytys antaa enemmän jerkkua.

Kun olet saanut koneen käyntiin, niin vipua kääntäessä kuulet kierrosten nousevan. Se johtuu siitä, että suurempi sytytysennakko antaa paremman käynnin (tehon...). Esimerkiksi satama-aluella, kun miljoona ihmistä toljottaa, voi sytysennakolla säätää koneen käymään extra-hiljaisilla kierroksilla, eli tavallaan alle kaasuvivun sallimien tyhjäkäyntikierrosten. Joo, olkoon vaan turhaa fiilistelyä, mutta se antaa hyvän mielen!

Eli kyllä se ruåttalainen ohjekirja on oikeassa. Aikainen sytytys = högtändning ja myöhäinen = lågtändning...