Puuvene.net

Olen vanhan puuveneen uusi omistaja. Veneessä on kaksipyttyinen Wickström sähköstartilla. Veneessä on kaksi tankkia, joista pienempi on tarkoitettu bensiinille ja isompi petroolille. Ilmeisesti petroolia ei enää ole saatavilla?

Voiko konetta käyttää pelkällä bensiinillä, vai käykö kone silloin liian kuumana? Voiko petroolitankkiin laittaa esim Diselin ja bensiinin sekoitusta ja jos voi, niin millainen sekoitussuhde tulisi olla?

Petroolimoottoreissa käytetään nykyisin bensaa. Ei se kone bensalla käy sen kuumemmin kuin petroolillakaan. Yksi konsti on ajaa kone bensalla kuumaksi ja sitten lennossa vaihtaa dieseliin, mutta tuo diesel pitää muistaa vaihtaa takaisin hyvissä ajoin bensalle, ennen kuin sammuttaa moottorin.

Epäilen kovasti että kävisi pelkällä naftalla.
Jos se ei toimi kunnolla kuumana pelkällä bensalla, niin kokeile laittaa naftaa bensan sekaan alkuunsa vaikka 1/3 näin ainakin monet maamoottorit käyvät paremmin. Monet maamoottorit käyvät hyvin kylmänä bensalla mutta kun lämpiävät alkaa paukkuminen ja teho laskee, mutta tuolla bensa nafta seoksella toimivat hyvin.

Ei myöskään kannata unohtaa laittaa venttillin suoja-aineita sekaan, muuten palaapi venttiili helposti, tai ainakin helpommin. Itse laitan tupla tai tripla määrän suositukseen verrattuna. Dieseliin en ole koskenut

Eikös ne sekoita tehtaalla dieseliin petroolia, että saavat talvilaatua..En wicströmeistä tiedä, mutta mielestäni tuo löpö/bensa seos saattaa hajottaa tulppia, kannattaa putsata nuo jäähdytyskanavat hyvin ja asentaa polttoaineletkut niin, ettei moottori lämmitä niitä, silloin pitäis pelata bensalla. Mutta kuten sanoin en wicströmeistä tiedä, ehkä joku wikun käyttäjä vois tätä kommentoida paremmin...

Bensaa. 95-oktaanista.

Wickströmin tyyppisiä koneita ajettiin ennen aikaan petroolilla ihan siksi, että petrooli oli alemman veron ansiosta bensaa halvempaa.
Käynnistystä ja lämpimäksi ajoa varten oli se erillinen bensatankki. Moottori käynnistettiin ja ajettiin kunnolla lämpimäksi bensalla, sitten käännettin hana petroolille, jolloin alkoi se rahansäästäminen. Kun alettiin tulla taas kohti satamaa, niin hyvissä ajoin käännettiin taas hana bensalle. Jaa miksi näin? No että kaasuttimeen jäi bensat valmiiksi seuraavaa kylmäkäynnistystä varten. Kuuma kone toki lähti petroolillakin käyntiin.

Kovat jätkät, joilla ei ollut aikoinaan rahasta puutetta, ajoivat tietenkin bensalla. Mutta silloin kuskattiinkin kalan sijasta makoisampia tuotteita ulkovesirajan ja rannan väliä...

Tästä tuntuu olevan uskomaton määrä legendaa, että pitäisi ajaa wickströmiä ja vastaavia jollain dieselillä. Huomioikaapa nyt se, että diesel syttyy vasta ankarasti kokoonpuristettuna. Bensa taas tarvitsee vähemmän puristusta, ja moottoripetrooli vielä sitäkin vähemmän. Eli kun wickströmin puristukset on suunniteltu petroolin ja/tai bensan sytyttämiseen, niin diesel ei sillä puristuksella syty.
(Tämän takia bensa-autoonkaan ei kannata tankata dieseliä, se ei nääs käy sillä...)
Toki esimerkiksi wickströmiin on saanut erikseen ns bensa-sylinterinkannen tai petroolikannen. Näissä on yksinkertaisesti se ero, että bensakansi jättää pienemmän palotilan, eli puristussuhde nousee jolloin samasta sylinteristä saadaan enemmän tehoa. Wickströmin tapauksessa ilmoitettiin tehoeroksi 15%.

Sanotaan että wickstöm kävisi "pehmeämmin" sekoituspolttoaineella. No voi se totta ollakin, sillä tietenkin kone pitää vähemmän kolinaa ja puhinaa, jos vain osa polttoaineesta palaa kunnolla. Loppu menee karstaksi ja järveen. Tehohäviötäkin tulee, mutta wickströmin kaltaisessa koneessa sillä ei pitäisi olla merkitystä, sillä vene kulkee kuitenkin runkonopeuttaan.

Venttiilinsuoja-ainetta voi käyttää, jos uskoo siitä olevan hyötyä. Tässä kohtaa parhaan pätevyyden antanee sen purkin tekstien lukeminen. Jos sen jälkeen usko riittää, niin go for it.

Pakoventtiilin palamiseen vaikuttaa paljon seos, eli käytännössä kaasuttimen pääneulan asento. Edelleen "ennenvanhaan" venemiehet olivat tottuneet säätämään kaasun ohella aina myös seoksen kullekin kierrosluvulle sopivaksi. Ja oikein nuuka ukko ajoi tietenkin niin laihalla seoksella kun kone vaan suostui menemään. Seuraus? No laihalla käyvä kone käy kuumana, ja silloin on pakoventtiili kovilla. Muita syitä pakoventtiilin palamiseen voi olla esimerkiksi venttiilin kantaminen. Jos venttiili jää auki, niin palo kyllä ajanmittaan tekee tehtävänsä.

:=)

MÖsteri kirjoitti:Bensaa. 95-oktaanista.


Kovat jätkät, joilla ei ollut aikoinaan rahasta puutetta, ajoivat tietenkin bensalla. Mutta silloin kuskattiinkin kalan sijasta makoisampia tuotteita ulkovesirajan ja rannan väliä...

Tästä tuntuu olevan uskomaton määrä legendaa, että pitäisi ajaa wickströmiä ja vastaavia jollain dieselillä. Huomioikaapa nyt se, että diesel syttyy vasta ankarasti kokoonpuristettuna. Bensa taas tarvitsee vähemmän puristusta, ja moottoripetrooli vielä sitäkin vähemmän. Eli kun wickströmin puristukset on suunniteltu petroolin ja/tai bensan sytyttämiseen, niin diesel ei sillä puristuksella syty.

Sanotaan että wickstöm kävisi "pehmeämmin" sekoituspolttoaineella. No voi se totta ollakin, sillä tietenkin kone pitää vähemmän kolinaa ja puhinaa, jos vain osa polttoaineesta palaa kunnolla. Loppu menee karstaksi ja järveen. Tehohäviötäkin tulee, mutta wickströmin kaltaisessa koneessa sillä ei pitäisi olla merkitystä, sillä vene kulkee kuitenkin runkonopeuttaan.

Venttiilinsuoja-ainetta voi käyttää, jos uskoo siitä olevan hyötyä. Tässä kohtaa parhaan pätevyyden antanee sen purkin tekstien lukeminen. Jos sen jälkeen usko riittää, niin go for it.

Pakoventtiilin palamiseen vaikuttaa paljon seos, eli käytännössä kaasuttimen pääneulan asento. Edelleen "ennenvanhaan" venemiehet olivat tottuneet säätämään kaasun ohella aina myös seoksen kullekin kierrosluvulle sopivaksi. Ja oikein nuuka ukko ajoi tietenkin niin laihalla seoksella kun kone vaan suostui menemään. Seuraus? No laihalla käyvä kone käy kuumana, ja silloin on pakoventtiili kovilla. Muita syitä pakoventtiilin palamiseen voi olla esimerkiksi venttiilin kantaminen. Jos venttiili jää auki, niin palo kyllä ajanmittaan tekee tehtävänsä.

:=)

Kerrankin asiatietoa Wickströmeistä, eikä vain kuulo- ja hajuaistien nostalgiaa

Ei voi kuin yhtyä Lill-klasiin ja MÖsteriin.
Löpön setaaniluku on paljon heikompi kuin bensiinin, petroolin ja kerosiinin eikä se edes kunnolla syty palamaan matalassa puristuksessa vaikka kuin olisi bensaseosta mukana vaan tulee putkesta ulos sellaisenaan. Hajun se kyllä antaa ja mitä todennäköisimmin käynnistysongelmia tulppien nokeentumisen/särkymisen myötä.
Jos pitää nostalgikoida niin sitten kerosiinia ja siihen 20-30% bensiiniä sekaan niin pelittää eikä nokea tulppia ja mikä on toiseksi tärkeintä pakokaasu haisee "oikealta". Tärkeintähän on se että kerosiinibensiiniseos palaa ihan oikeasti.
Ajoin Bertta-Lotalla apauttiarallaa 750 tuntia kerosiinilla ja yhden tankillisen uteliaisuudesta löpöbensiini seoksella ja pelittävyydessä on tosiaankin iso ero löpöseoksen tappioksi.
Minulla oli loppujen lopuksi käsissäni yhdenlaista ongelmajätettä 40 litraa jota sitten piti lantrata aina kun vaan tankkiin sopi pensiiniä muutamakin litra.
Edes taloudellisesti löpön sekoittelussa ei ole mitään järkeä.

Kiitos kaikille asiallisista vastauksista.

Summa summarum: Molempiin tankkeihin bensaa ja baanalle.

Sulla on siinä ainakin kätevä varatankkisysteemi. Isommalta puolelta jos aine loppuu, niin sitten on vielä häppää toisessa astiassa käytössä. Ei huono ominaisuus sekään.

Muutamankin kerran mopossa ja moottoripyörässä "pelastanut" tuo varatankki eli "ressu". Tosin moottoripyörällä olen sen ansiosta kerran jäänyt tielle... laskin moottoritiepätkän ressun varaan, no... olin talvihuollossa kytkenyt letkut väärinpäin, joten tankki oli sitten kuiva ku beduiinin tossu. Sitä tuntee itsensä aika tyhmäksi kun seisoo motarin pientareella kylmenevän moottorin kanssa.

Veneessä on sentään airot tai mela. :=D

onhan siinä tien poskessa kylmä prätkä ja kaks(kolme) tervettä jalkaa... on sitä kans ite mopoa työnnetty tien sivussa kilsa tolkulla

Veli-Matti kirjoitti:Ei voi kuin yhtyä Lill-klasiin ja MÖsteriin.
Löpön setaaniluku on paljon heikompi kuin bensiinin, petroolin ja kerosiinin eikä se edes kunnolla syty palamaan matalassa puristuksessa vaikka kuin olisi bensaseosta mukana vaan tulee putkesta ulos sellaisenaan. Hajun se kyllä antaa ja mitä todennäköisimmin käynnistysongelmia tulppien nokeentumisen/särkymisen myötä.
Jos pitää nostalgikoida niin sitten kerosiinia ja siihen 20-30% bensiiniä sekaan niin pelittää eikä nokea tulppia ja mikä on toiseksi tärkeintä pakokaasu haisee "oikealta". Tärkeintähän on se että kerosiinibensiiniseos palaa ihan oikeasti.
Ajoin Bertta-Lotalla apauttiarallaa 750 tuntia kerosiinilla ja yhden tankillisen uteliaisuudesta löpöbensiini seoksella ja pelittävyydessä on tosiaankin iso ero löpöseoksen tappioksi.
Minulla oli loppujen lopuksi käsissäni yhdenlaista ongelmajätettä 40 litraa jota sitten piti lantrata aina kun vaan tankkiin sopi pensiiniä muutamakin litra.
Edes taloudellisesti löpön sekoittelussa ei ole mitään järkeä.

Se on kyllä totta että tuo bensa/nafta seos nokee aika paljon tulppia ja konettakin, mutta ei se nafta nyt sentään raakana läpi tule sieltä, ainakaan kaikki.
Eikä alussa tainnut olla kysymys siitä saako sillä säästöä vai ei kun käyttää petrolia tai omia seoksia.
Tuo nafta/bensa seoksen toimivuus taitaa olla aika moottori ja malli kohtaista. Jossain vanhassa maamoottori Wikströmin käyttöohjeessa taisi olla että lämmin moottori toimii pelkällä naftallakin, petroolin sijasta.

Jos tuo kerosiini on noinkin hyvää niin täytyy varmaan sitten kokeilla sitä itsekkin.

Laitappa kippo roikkumaan putken nokkaan ja katso mitä tapahtuu mutta älä vaan hämmästy koska kerroin asian etukäteen...

Ja sitä enemmän sitä palamatonta tulee ulos mitä väljempi kone.

ja osa siitä palamattomasta rojusta menee renkaitten ohi öljytilaan.

Maamoottori joo... Siinä on laite mikä on vielä Wickströmin W-sarjaakin alkeellisempi polttomoottori.

Maamoottoreissa on sitten taas sitä kirjoa hiukan enemmän, osa on kai magneettosytytteisiäkin, ja sitten on kuulamoottoreita. Kuulamoottorinhan saa toki käymään kai vaikka jäteöljyllä, kuulemma. Siihen taas ei bensaa kannata viedä edes lähelle. Ainakin viimekesänä Kastelholmassa pärehöylän kuulamoottorin pakoputkesta tuli pirusti savua JA öljyä. Olivat fiksuina laittaneet siihen nurmelle päreitä, ettei nurmikko öljyyntyisi. Noo, parin tunnin päästä niillä olikin siinä vielä peltisanko puolillaan jotain mustaa tököttiä. Että sillai, jos vetäis pakoputken suoraan tankkiin, niin se olis melkein ikiliikkuja.

Mistä sitä kerosiinia muuten saa? Aikanaan kai joku Lennoston skappari sitä trokasi, mutta toiminnan päättyminen uutisoitiin aika laajasti lehdistössä. Jos sen pakokaasun haluaa erihajuiseksi, niin kai sitten pitää kerosiinia hankkia, ja ajella vaan myötätuuleen.

Mielenkiintoisen näkökulman sivuventtiilikoneisiin saa muuten lukemalla mobilistien ja erityisesti vanhojen motoristien lehtiä. Muun muassa viimeiseimmässä Huimapyörä-lehdessä on hivenen juttua bensassa aikanaan olleen lyijyn merkityksestä. Samaten siinä oli myös juuri noista venttiilinsuoja-aineista, sillä niitä kaupiteltiiin lyijyn tilalle...

Veteraanimotoristien puolelta ei ole lainkaan osunut silmään tätä polttoainekeskustelua. Miksihän...?