Suzuki DT 9 -perämoottori

[Fiskarsson]

Puisen soutupaatin moottorina on vanha Suzuki DT 9 jostain 80-luvun alkupuolelta (valkoinen koppa, oranssit tekstit). Mitä olen koekäyttänyt niin aivan toimiva peli mutta askarruttaa, että mistä kone ottaa paloilmansa? Koko konekoppa on umpinainen ja ainut reikä ulkoilmaan on noin 8 mm reikä kopan alapuolisessa alumiiniposkessa. Luulisi huonon ilmansaannin lisäävän polttoaineen kulutusta. Osaako joku kertoa, miten japanilaisinsinöörit ovat asian ajatelleet?

[JuhaL]

Eiköhän se oo parempi että jätetään suunnitteluhommat insinööreille, jos kone toimii hyvin, niin parempi ettei koske mihkään. Saattaa käydä niin, että sen jälkeen kone ei vie bensaa enää ollenkaan, kun ei käy.

[Fiskarsson]

Mites se menikään. Teknikko tietää miten tehdään, diplomi-insinööri miksi tehdään ja insinööri ei kumpaakaan;)

Esittelin ongelman huonosti. Koneessa on ollut sellaista vikaa, että hyytyy pienen ajomatkan jälkeen ja vika korjaantuu, kun avaa konekoppaa, joten tämä viittaisi ilmansaantiongelmiin. Tämän takia kysyinkin tätä asiaa joltain, joka tietäisi asiasta, jotta ei tulisi tehtyä vahinkoa.

[puupiä]

...että hyytyy pienen ajomatkan jälkeen ja vika korjaantuu, kun avaa konekoppaa...

Onko siinä oma tankki vai ulkoinen? Onko ilmaruuvia korkissa? Ainakin meillä yhdessä pikkumoottorissa (1.5hv Mercury ) ottaa ilman ilmaruuvin kautta ja hyytyy aika pian, jos ilmaruuvi ei ole auki.

Jos on ulkoinen tankki, on myös mahdollista että imu tankista ei toimi niin kuin pitäisi. Aikoinaan meillä oli 40hv moottorin kanssa sellaisia ongelmia, että hyytyi noin 5min ajon jälkeen. Kun pumppasi kaasarin täyteen (sillä letkussa olevalla "pallolla"), taas toimi 5min. Sitten kun vaihdettiin tankki letkuineen, alkoi toimia normaalisti.

[Fiskarsson]

Irtotankki ja ilmaruuvi auki. Polttoaineensaanti ei ole ongelma vaan ilmansaanti. Ihmetyttää, että mistä kone ottaa paloilmansa, kun ei ilmanottoaukkoa ole missään. Yleensä pienissä perämoottoreissa (<100 hv) ilmanottoaukko on konekopan takana yhdistettynä kädensijaan vaan ei tässä. Muuten voisi ajaa koppa raollaan mutta pitää todella pahaa möykkää noin pieneksi. Josko pitää kyllä koppa kiinnikin.

[Saima]

Koppa on edelleen hyvä koppa vaikka siihen poraisit pari reikää kokeeksi. Auttaisiko?

[Fiskarsson]

Nykyisin tulee kysyttyä ennen kuin tulee toimittua ettei käy niin kuin Antti Tuurin kirjassa, jossa sahasivat sahapukin kappaleiksi, kun piti moottorisahaa testata korjauksen jälkeen. Seuraavana päivänä tuumasivat "olisihan sitä sahapukkia tarvinnut", kun alkoivat puita sahaamaan;)

Se ei todellakaan ole kuin poranterän välähdys ilta-aurinkoa vasten, kun kyseiseen koppaan reiän tekee mutta paikkaaminen viekin sitten enemmän aikaa, jos siihen tulee tarvetta. Turha työ - kauhistus;)

[Saima]

No tuota, itse en reikää pelkäisi vaan poraisin sen fiksuun paikkaan. Jos se on turha ja vaikuttaa ääneen, siihen voi laittaa teipin, sikaa tai kumitulpan.

Turhaa työtä on myös spekuloida enempää, jos kerran oma kokemuksesi on selkeä koppa raollaan ajon vaikutuksesta! ;) Ehkä sen voisit kuitenkin yrittää vielä toistaa? Vian paikallistaminen ja varmistaminen ei ole turhaa työtä.

Eikö kopan alla, lohkon alla, metalliosassa ole reikää? Jos siellä on vaikkapa vaseliinia tukkimassa? Heitä sinne vettä ja katso valuuko ulos. edit. tarkoitan: kaada sinne vettä. :D

[Fiskarsson]

Nyt alan kiroilemaan oikein kunnolla, kun kerron, että testit ovat muutaman vuoden takaa koneen ollessa (nyt tulee paha sana) lasikuituveneen perässä. Puuvene, johon kone kiinnitetään on vielä perälevyn ruuvausvaiheessa, joten en pääse testaamaan. Sen takia kyselinkin, että minkälaisen mekanismin japanian insinöörit ovat siihen keksineet törkeän pitkien työpäivien aikana lyömällään viisaat päänsä yhteen, ja jota suomalainen perusveneilijä ei noin vain huomaa.

Ei pähkäily ole mitään työtä. Se on mukavaa;)

[Saima]

Sillä saa puoliksi valmista!

[Jude]

Kannattaa hankkia koneen manuaalit ja pähkäillä hetki ennen ensimmäisen reijän poraamista.

Ostin joku vuosi sitten 30 hv:n Mariner-perämoottorin. Siinä jäähdytysongelmia aiheutti aikaisemman omistajan "viisaudessaan" kavitaatiolevyn alakulmaan poramat reijät. Ne oli niin pirullisessa paikassa, että löytyvät aivan sattumalta. Veneen noustessa liukuun jäähdytys ei toiminut. Nyt reijät on tukossa ja jäähdytys pelaa.

[Saima]

Ostin joku vuosi sitten 30 hv:n Mariner-perämoottorin. Siinä jäähdytysongelmia aiheutti aikaisemman omistajan "viisaudessaan" kavitaatiolevyn alakulmaan poramat reijät.

Mikä viisaus siinä mahtoi olla takana, vai keksitkö sitä? Että miksi?

-----------------------------

Kovin kummalta tuollainen koppa raollaan juttu tuntuu. En millään tahtoisi uskoa, että kopat tai moottoritilat olisivat milloinkaan tiiviiksi suunniteltuja.

[Mikko Lehtikanto]

Puisen soutupaatin moottorina on vanha Suzuki DT 9 jostain 80-luvun alkupuolelta (valkoinen koppa, oranssit tekstit). Mitä olen koekäyttänyt niin aivan toimiva peli mutta askarruttaa, että mistä kone ottaa paloilmansa? Koko konekoppa on umpinainen ja ainut reikä ulkoilmaan on noin 8 mm reikä kopan alapuolisessa alumiiniposkessa. Luulisi huonon ilmansaannin lisäävän polttoaineen kulutusta. Osaako joku kertoa, miten japanilaisinsinöörit ovat asian ajatelleet?

Onko se DT9 vai DT9.9. Tuolla on ainakin Pohjois-amerikassa myytyjen mallien räjäytyskuvia ja sitten rahalla huoltomanuaalejakin. Mallia DT9 ei siellä kyllä näy. Nämä teholukemat kyllä elää markkina-alueelta toisella vaikka kone olisi täysin sama.

http://store.brownspoint.com/dt9_9.asp

Ilmanottoaukon koko saattaa olla tarkkaan harkittu. Samaa peruskonettahan on tehty eri tehoversioina ja pienimpitehoisessa on sitten pitänyt olla tarkkana, että kone on kuristettu oikean tehoiseksi.

Tässä on samassa dokumentissa 9.9 ja 15 heppasen räjäytyskuva. Tankkiin vaan eri tarra. Kaasuttimeen eri jetit jne.
http://store.brownspoint.com/pdf/DT9.9(86-87).pdf

[Fiskarsson]

Kirjastossa on korjausopas mutta se ei ole lainattavissa. Kone on DT 9 ja edeltävä mallisarja ennen harmaakoppaisia malleja, joita DT 9.9 ovat. Lienee Suzukin ensimmäinen perämoottorimallisarja.

Yritin eilen ihan tosissani etsiä koneen koteloinnista reikää mutta en löytänyt kuin tuon n. 8 mm reiän, joka uskoakseni on tarkoitettu ylimääräisen polttoaineen ulos valuamiseksi. Poskien ja kopan välissä on kumitiiviste, joten kovin montaa vuotokohtaa ei kopasta löydy. Kaasutin on noin 14 mm halkaisijaltaa, joten luulisi koneen tarvitsevan ilmaa reilusti.

Joku edeltävistä omistajista on tehnyt hienoja modifikaatioita, kuten ottanut pihdeillä kavitaatiolevyn edestä paloja pois, jotta kone mahtuisi kääntymään ja äänieristykset kopasta on revitty pois. En haluaisi jatkaa samalla linjalla. Voiko mitenkään olla mahdollista, että japanilaisilla olisi käynyt suunnittelumoka, kun ovat pitäneet tärkeänä kopan vesitiiviyttä ja täten unohtaneet ilmanoton. Yritän saada kuvia esille niin helpottaa ongelman hahmottamista.

V

[Mikko Lehtikanto]

Kirjastossa on korjausopas mutta se ei ole lainattavissa. Kone on DT 9 ja edeltävä mallisarja ennen harmaakoppaisia malleja, joita DT 9.9 ovat. Lienee Suzukin ensimmäinen perämoottorimallisarja.

Otin sitten silmän käteen. Tuolla linkkaamallani sivulla on myös DT9 koneet. Niiden vuosimallit on 1977-1979. 80-luku hämäsi.