vaatii vissiin vääntömomenttia vakiomäärän oli kierrokset mitkä tahansa. Vai kuinka?
Joten hevosvoimia säätämällä muutetaan kierroslukua. Vai menikö oikein?
Tietääkö joku muuten hydrauliikasta jotain eli jos laittais ihan oikeen hydraulisen voimansiirron Variaapeli pumpulla ja moottorilla. Olis helppo kytkee nuita muita masiinoita samaan sydeemiin. Eikä tarttis sähkön kanssa leikkiä...
Potkurin pyörittäminen
-
TeddyDiver
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Eipäs kun sitä enempi vääntöä mitä korkeampi kierrosluku ;
veneen kiihdyttäessä vielä tarvitaan reippaammin vääntöä kuin vakionopeudella ajettaessa, koska vesi kohtaa potkurin lavan jyrkemmässä kulmassa kuin silloin kun vene saavuttanut sen nopeuden jota ko. kierrosluvulla voi kulkea.
Kq-Kt diagrammeista voi laskea paljonko vääntöä tarvitaan. Tehohan syntyy väännön tekemästä työstä, siis vääntö kertaa väännetty matka / työhön käytetyllä ajalla.
jos laskee potkurin halkaisijan likikaavasta D = 632.7 x shp^0.2 / RPM^0.6
tai siitä tehon kierrosluvun ja halkaisijan D mukaan : shp^0.2 = D x RPM^0.6 / 632.7 , missä shp heppoina, D tuumina ( shp = akseliheppoja potkurin akselilla , eikä siellä koneen päässä ) -> shp/1.36 = (D x RPM^0.6 /632.7)^5 , josta saadaan vääntömomentti laskemalla M= shp/(RPM x 2 x pii ) , ja nyt momenttin Nm yksiköissä
nää oli sitten peukalokaavoista laskettua suuruusluokkatarkastelua .. ei mitään tarkuuskaavoja. Tarkempi edelyttää jo em. käyrästöjen katselua.
veneen kiihdyttäessä vielä tarvitaan reippaammin vääntöä kuin vakionopeudella ajettaessa, koska vesi kohtaa potkurin lavan jyrkemmässä kulmassa kuin silloin kun vene saavuttanut sen nopeuden jota ko. kierrosluvulla voi kulkea.
Kq-Kt diagrammeista voi laskea paljonko vääntöä tarvitaan. Tehohan syntyy väännön tekemästä työstä, siis vääntö kertaa väännetty matka / työhön käytetyllä ajalla.
jos laskee potkurin halkaisijan likikaavasta D = 632.7 x shp^0.2 / RPM^0.6
tai siitä tehon kierrosluvun ja halkaisijan D mukaan : shp^0.2 = D x RPM^0.6 / 632.7 , missä shp heppoina, D tuumina ( shp = akseliheppoja potkurin akselilla , eikä siellä koneen päässä ) -> shp/1.36 = (D x RPM^0.6 /632.7)^5 , josta saadaan vääntömomentti laskemalla M= shp/(RPM x 2 x pii ) , ja nyt momenttin Nm yksiköissä
nää oli sitten peukalokaavoista laskettua suuruusluokkatarkastelua .. ei mitään tarkuuskaavoja. Tarkempi edelyttää jo em. käyrästöjen katselua.
Mile
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Taisi lipsahtaa hiukan vikaan
Sinulla taisi mennä sanat sekaisin!Mile kirjoitti: Tehohan syntyy väännön tekemästä työstä, siis vääntö kertaa väännetty matka / työhön käytetyllä ajalla.
Teho on voima kertaa matka jaettuna ajalla.
P = Fs/t
P = teho
F = voima
s = matka
t = aika
-
riskila
- Viestit: 144
- Liittynyt: 10 Joulu 2005 20:56
- Paikkakunta: Eurajoki
Potkuri
Hei
Potkurin vääntömomentti kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa eli jos kierrosluku kaksinkertaistuu niin vääntömomentti kahdeksankertaistuu. Tässä on huomattava, että tietyllä kierrosluvulla potkuri ottaa sen tietyn tehon ( ja vääntömomentin ) vaikka moottorista lähtisi suurempi teho ( ja vääntömomentti ).
Pyörimisliikkeessä teho = vääntömomentti x kulmanopeus. Käyttämällä vain SI-yksiköitä välttyy kertoimien käytöstä.
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin noita hydraulivetoja on ollut käytössä ja sellaisia löytyy valmiina ainakin Vetuksen luettelosta.
Potkurin vääntömomentti kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa eli jos kierrosluku kaksinkertaistuu niin vääntömomentti kahdeksankertaistuu. Tässä on huomattava, että tietyllä kierrosluvulla potkuri ottaa sen tietyn tehon ( ja vääntömomentin ) vaikka moottorista lähtisi suurempi teho ( ja vääntömomentti ).
Pyörimisliikkeessä teho = vääntömomentti x kulmanopeus. Käyttämällä vain SI-yksiköitä välttyy kertoimien käytöstä.
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin noita hydraulivetoja on ollut käytössä ja sellaisia löytyy valmiina ainakin Vetuksen luettelosta.
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Re: Potkuri
Pitää paikkansa!riskila kirjoitti:Hei
Pyörimisliikkeessä teho = vääntömomentti x kulmanopeus. Käyttämällä vain SI-yksiköitä välttyy kertoimien käytöstä.
Tarkistellaan kaavaa P = Fs/t
Sijoitetaan siihen matka s = r (= säteen kulkema matka kehällä)
Tiedetään, että s/t = nopeus
Kulmanopeus = 2 x pi x n
Nopeus = r x 2 x pi x n
Nyt tehoksi saadaan P = F x r x 2 x pi x n
Saatu kaava on Riskilan mainitsema teho = vääntömomentti x kulmanopeus
Laaduksi saadaan Nm/s tai J/s.
Nm/s = J/s = W (wattia)
Momentin laatuna käytetään newtonmetriä (Nm) ja työn laatuna joulea (J)
Saa korjata, jos tein virheitä. En pane sitä pahakseni.
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Mitäs mää sanoinkaan? ;-) Jotain tällasta : " Tehohan syntyy väännön tekemästä työstä, siis vääntö kertaa väännetty matka / työhön käytetyllä ajalla. " eli suomeksi = momentti kertaa kierretty kulma / käytetty aika eli momentti x kulmanopeus .
Aina helpottaa kun käyttää SI-yksiköitä ; mutta ei ne tuumat potkurin mittoina ole sen hullumpia , eikä jalat ja solmut muina "vesimittoina" ; meinaan vaan että jos veneen nopeus solmuina jaetaan jalkapituuden neliöjuurella ja tulos on tasan 1 , ei se sen kauniimmin voi sopia . Täähän on se "runkonopeus" jossa keula-aalto ja peräaalto ovat vastakkaisvaiheessa, ja se nopeus jolla runko kulkee hyvin pienellä teholla, ja sopii siten taloudelisimmaksi matkanopeudeksi.
Aina helpottaa kun käyttää SI-yksiköitä ; mutta ei ne tuumat potkurin mittoina ole sen hullumpia , eikä jalat ja solmut muina "vesimittoina" ; meinaan vaan että jos veneen nopeus solmuina jaetaan jalkapituuden neliöjuurella ja tulos on tasan 1 , ei se sen kauniimmin voi sopia . Täähän on se "runkonopeus" jossa keula-aalto ja peräaalto ovat vastakkaisvaiheessa, ja se nopeus jolla runko kulkee hyvin pienellä teholla, ja sopii siten taloudelisimmaksi matkanopeudeksi.
Mile
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Piruako noita turhan takia laskemaan ja päätä vaivaamaan;
alle 8m fiskariin nelosvoorti, yli 8m kuutosvoorti ja jos yli 12m niin sitten turpokuutosvoorti
alle 8m fiskariin nelosvoorti, yli 8m kuutosvoorti ja jos yli 12m niin sitten turpokuutosvoorti
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Ymmärrystä näemmä on
Ok, ymmärrystä sinulla näihin asioihin on, mutta termit olet itse keksinyt.Mile kirjoitti:Mitäs mää sanoinkaan? ;-) Jotain tällasta : " Tehohan syntyy väännön tekemästä työstä, siis vääntö kertaa väännetty matka / työhön käytetyllä ajalla. " eli suomeksi = momentti kertaa kierretty kulma / käytetty aika eli momentti x kulmanopeus .
Fysiikan pikakertaus
Voima = massa x kiihtyvyys
F = ma
Painovoima = massa x putoomiskiihtyvyys
G = mg
Työ = voima x matka
W = Fs
Teho = työ/aika
P = W/t
Nopeus = matka/aika
v = s/t
Momentti = voima x vipuvarsi
M = Fr
Absoluuttinen kulmayksikkö radiani menee kierrokseen 2 pi kertaa
Kulmanopeus = 2 x pi x kierrosnopeus
Kulmanopeus = 2 x pi x n
-
AVOVENE
- Viestit: 7
- Liittynyt: 02 Marras 2006 20:20
noni
pojjaat nythän te ootte ihan hakoteilä noiten kaavojenne kanssa.
OTETAAN VENE JA KONE JA KOKEILLAAN MIKÄ POTKURI SIIHEN KÄY PARHAITEN. ja kokeilu tehrään ajamalla.( eikun enste kuunnellaan naapurin ukkoo ja sitten sen velipoikaa ja siskonmiestä ja) sitten kun ei enää keksitä muuta tehdän oma ratkasu, joka on ainoo oikee niinkun kaikki omat ratkasut puuveneilyssä, ja tämä tarina on tosi, sillä oma vene on oma ja PUUTA ja siihen ei tartte kylänmiesten tulla kertoon ,mitä pitäs tehrä ja mitä ei.
eihän niillä edes ole venettä eikä oo ikinä ollukkaan ( ja toivottavasti ei tuukkaan).
tämä ei ole kettuilua tämän palstan vakiväelle jolla on tietoa ja taitoa ja ymmärrystä ja jopa meikäläiselle vierasta fymiikan ja muiden salatieteiden hallintaa. vaan muistutus siitä että, vene on puuta, kone valurautaa, vesi märkää, rannat matalia, mutta aurinko paistaa joskus
mäntyä 8m siistissä alle 3m leveessä kasassa, ei kattoo ei rantaa, vain vaimea volvon md6a:n tuhina ja kiire ei mihinkään, joskus. kesällä. syksyllä. kiire ei mihinkään.
OTETAAN VENE JA KONE JA KOKEILLAAN MIKÄ POTKURI SIIHEN KÄY PARHAITEN. ja kokeilu tehrään ajamalla.( eikun enste kuunnellaan naapurin ukkoo ja sitten sen velipoikaa ja siskonmiestä ja) sitten kun ei enää keksitä muuta tehdän oma ratkasu, joka on ainoo oikee niinkun kaikki omat ratkasut puuveneilyssä, ja tämä tarina on tosi, sillä oma vene on oma ja PUUTA ja siihen ei tartte kylänmiesten tulla kertoon ,mitä pitäs tehrä ja mitä ei.
eihän niillä edes ole venettä eikä oo ikinä ollukkaan ( ja toivottavasti ei tuukkaan).
tämä ei ole kettuilua tämän palstan vakiväelle jolla on tietoa ja taitoa ja ymmärrystä ja jopa meikäläiselle vierasta fymiikan ja muiden salatieteiden hallintaa. vaan muistutus siitä että, vene on puuta, kone valurautaa, vesi märkää, rannat matalia, mutta aurinko paistaa joskus
mäntyä 8m siistissä alle 3m leveessä kasassa, ei kattoo ei rantaa, vain vaimea volvon md6a:n tuhina ja kiire ei mihinkään, joskus. kesällä. syksyllä. kiire ei mihinkään.
se vuotaa sittenkin
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Emmää suuttunu ole! Toinen antibioottikuuri menossa, yskä meinaa tappaa vanhan astmaatikko-balsa-mänty-koivu-mahonki-epoksi-hiilikuitu-lasikuitu-asbestipöykeuhkon!
Joku ...tanan tauti! Kuumeessa pari viikkoa, ja jos puoli sanaa saa sanotuksi niin sitten saa yskiä keuhkoja pihalle puoli tuntia päälle.
Kyllä se potkurin ottama teho kasvaa kierrosten kasvaessa .. eihän niitä isoja koneitakaan muuten tarvittaisi. Jaa perustelut? No mites vaikka n. toiseen potenssiin kasvava lavan kohtaama vastus? Vastusta tulee kitkavastuksena, painevastuksena ja vielä lisäksi indusoituna vastuksena ... indusoitu vastus on sitä että lavan synnyttämän hydrodynaamiseen nostevektorin suunta ei ole aivan haluttu, eli osa nostovoimasta jarruttaa lavan etenemistä väliaineen läpi ; mitä suurempi on lavan ja sen jättämän virtauksen välinen kulma, niin sitä suurempi indusoidun vastuksen osuus ..
iso luisto kasvattaa tätä osuutta. Kitkavastus taas kasvaa omien omituisten virtausopillisten lakien mukaan nesteen sisäisen kitkan mukana ns. leikkausnopeuden funktiona, tässä vaikuttaa suurelta osaltaan myös väliaineen viskositeetti ; ja sitten se painekomponentti ; tässä vaikuttaa paine-ero potkurin lapojen etu- ja takapuolien välillä , ja sen paine-eron lavan pyörismissuuntaan kohtisuoran otsapinta-alan osuus - dynaaminen paine kasvaa nopeuden neliöön suhteessa ; ts. nopeuden tuplaus nelinkertaistaa dynaamisen paineen ja siten sen aiheuttaman pyörimistä vastustavan voiman.
Laitapa räpylä veneestä veteen kämmen poikittain kulkusuuntaan ; tee tämä 1, 2, 4, 10, 20, 40 solmun nopeuksissa ( älä ihmeessä noissa kovemmissa nopeuksissa!! ) se voima joka pyrkii repimään kättäsi taaksepäin virtauksen mukaan noudattaa melko pitkälle sitä nopeuden neliön kaavaa , ja siten myös olkapäähäsi kohdistuva momentti.
Ja toi kaava pätee kun se momentti tunnetaan; ei muuten . Ei potkurin ottama teho ole sama kuin koneen tehokäyrä. Potkuri sovitetaan siten, että se ottaa juuri sen kaiken tehon mitä kone jaksaa täysillä kierroksilla antaa.
Otetaan potkuri ja kokeillaan ... joo jos ollaan rahamiehiä! Tai joku aina lainaa sopivaa ; kyllä mää ainakin keskustelin myyjien kanssa, ja laskin itse sopivan, jonka vielä potkuripaja vahvisti ... eikä mennyt pahasti pieleen, konekin ottaa nyt 50 rpm vajaat huippurundit täydellä kuormalla.
Mulla menis parin kesän löpörahat yhteen pieleen menneeseen potkurikokeiluun ( n. 700 € kipale) , eikä toi varmaan ole kalleimmasta päästä potkureita.
Joku sano että mitä noita laskemaan ... antaa meitin hullujen laskea, kun ei muuta huvia ole... eukkokin aina mätkättää.
Em mää näitä keksi .. lukekaa Dave Gerr : Propeller Handbook , tai käykää vaikka otaniemen kirjastossa, sieltä löytyy kans joku propeller handbook ... sellanen joka sopii sinne hirsitalon lyhistyneen nurkan alle tueksi.
Potkureista mulla on muuta kokemusta n. 4 vuotiaasta .. isoin itse veistetty on toista metrinen , ja tehokkaimmat jaksoi vetää isoa lennokkia pystysuoraan taivaalle niin kauan ku antoi hanaa , ja vauhtia pitää vaakalennossa 160km/h ... ei se vesi sen kummempaa ole kuin ilmakaan, samat virtausopin lainalaisuudet sitäkin koskee ; tosin sellasella kummajaisella kuin kavitaatiolla lisättynä ;-)
Seuraavaksi voitaiskin sitten alkaa järmäämään siitä kumpi vene saavuttaa kovemman huippukiihtyvyyden, se jossa on huipputeholtaan isompi kone, vaiko se jossa parempi vääntömomentti keskikierroslukualueella ... sama autoja koskien. ;-) Sopivaa puuhaa suttuisen talvipäivän ratoksi!
Joku ...tanan tauti! Kuumeessa pari viikkoa, ja jos puoli sanaa saa sanotuksi niin sitten saa yskiä keuhkoja pihalle puoli tuntia päälle.
Kyllä se potkurin ottama teho kasvaa kierrosten kasvaessa .. eihän niitä isoja koneitakaan muuten tarvittaisi. Jaa perustelut? No mites vaikka n. toiseen potenssiin kasvava lavan kohtaama vastus? Vastusta tulee kitkavastuksena, painevastuksena ja vielä lisäksi indusoituna vastuksena ... indusoitu vastus on sitä että lavan synnyttämän hydrodynaamiseen nostevektorin suunta ei ole aivan haluttu, eli osa nostovoimasta jarruttaa lavan etenemistä väliaineen läpi ; mitä suurempi on lavan ja sen jättämän virtauksen välinen kulma, niin sitä suurempi indusoidun vastuksen osuus ..
iso luisto kasvattaa tätä osuutta. Kitkavastus taas kasvaa omien omituisten virtausopillisten lakien mukaan nesteen sisäisen kitkan mukana ns. leikkausnopeuden funktiona, tässä vaikuttaa suurelta osaltaan myös väliaineen viskositeetti ; ja sitten se painekomponentti ; tässä vaikuttaa paine-ero potkurin lapojen etu- ja takapuolien välillä , ja sen paine-eron lavan pyörismissuuntaan kohtisuoran otsapinta-alan osuus - dynaaminen paine kasvaa nopeuden neliöön suhteessa ; ts. nopeuden tuplaus nelinkertaistaa dynaamisen paineen ja siten sen aiheuttaman pyörimistä vastustavan voiman.
Laitapa räpylä veneestä veteen kämmen poikittain kulkusuuntaan ; tee tämä 1, 2, 4, 10, 20, 40 solmun nopeuksissa ( älä ihmeessä noissa kovemmissa nopeuksissa!! ) se voima joka pyrkii repimään kättäsi taaksepäin virtauksen mukaan noudattaa melko pitkälle sitä nopeuden neliön kaavaa , ja siten myös olkapäähäsi kohdistuva momentti.
Ja toi kaava pätee kun se momentti tunnetaan; ei muuten . Ei potkurin ottama teho ole sama kuin koneen tehokäyrä. Potkuri sovitetaan siten, että se ottaa juuri sen kaiken tehon mitä kone jaksaa täysillä kierroksilla antaa.
Otetaan potkuri ja kokeillaan ... joo jos ollaan rahamiehiä! Tai joku aina lainaa sopivaa ; kyllä mää ainakin keskustelin myyjien kanssa, ja laskin itse sopivan, jonka vielä potkuripaja vahvisti ... eikä mennyt pahasti pieleen, konekin ottaa nyt 50 rpm vajaat huippurundit täydellä kuormalla.
Mulla menis parin kesän löpörahat yhteen pieleen menneeseen potkurikokeiluun ( n. 700 € kipale) , eikä toi varmaan ole kalleimmasta päästä potkureita.
Joku sano että mitä noita laskemaan ... antaa meitin hullujen laskea, kun ei muuta huvia ole... eukkokin aina mätkättää.
Em mää näitä keksi .. lukekaa Dave Gerr : Propeller Handbook , tai käykää vaikka otaniemen kirjastossa, sieltä löytyy kans joku propeller handbook ... sellanen joka sopii sinne hirsitalon lyhistyneen nurkan alle tueksi.
Potkureista mulla on muuta kokemusta n. 4 vuotiaasta .. isoin itse veistetty on toista metrinen , ja tehokkaimmat jaksoi vetää isoa lennokkia pystysuoraan taivaalle niin kauan ku antoi hanaa , ja vauhtia pitää vaakalennossa 160km/h ... ei se vesi sen kummempaa ole kuin ilmakaan, samat virtausopin lainalaisuudet sitäkin koskee ; tosin sellasella kummajaisella kuin kavitaatiolla lisättynä ;-)
Seuraavaksi voitaiskin sitten alkaa järmäämään siitä kumpi vene saavuttaa kovemman huippukiihtyvyyden, se jossa on huipputeholtaan isompi kone, vaiko se jossa parempi vääntömomentti keskikierroslukualueella ... sama autoja koskien. ;-) Sopivaa puuhaa suttuisen talvipäivän ratoksi!
Mile
-
RistoA
- Viestit: 270
- Liittynyt: 04 Touko 2007 19:45
- Paikkakunta: Tampere
Mile hourailee kuumeessa, eikä pääse oikein asian ytimeen..
Momentilla ja teholla on suhteensa..
Mile! Jos nyt yksinkertaistetaan senverta, että unohdetan kone ja vene ja keskitytään siihen ropeliin.
Alussa ropeli pyörii hissukseen, sanotaan vaikka 1 kierros / sekunti. Sen halkaisia on jotain (Vaikka 13") ja nousu (Vaikka 12").
Tuossa pyöriessään se ropeli sotkee vettä, joka nöyränä aineena ryhtyy pyörimään ropelin mukana ympäri, mutta kumminkin hiukan sitkeänä alkaa ropelin nousun mukaan liikkua takaviistoon. Ropeli on vaikka 3 lapainen ja jotensakin kivasti tehdyt lavat ei aiheuta suurta kitkaa ja pyörteilyä. Mikä vois olla vaadittu momentti?
No, samainen ropeli piiskataan huimaan lentoona ja pannaan pyörimään 10 kierosta / sekunti.
Mikä momentti vaaditan nyt?
Mikä teho vaaditan ?
Entäpä 100 kierrosta / sekunti?
Siis ropeli pyörii vedessä paikallaan ja sotkee vettä.
Miten vaadittu momentti/teho muuttuu , jos veneen vauhti kasvaa 1 solmu
5 solmua, elikkä vesi päästetäänkin virtaamaan ropeliin jollain alkunopeudella.
Risto
Momentilla ja teholla on suhteensa..
Mile! Jos nyt yksinkertaistetaan senverta, että unohdetan kone ja vene ja keskitytään siihen ropeliin.
Alussa ropeli pyörii hissukseen, sanotaan vaikka 1 kierros / sekunti. Sen halkaisia on jotain (Vaikka 13") ja nousu (Vaikka 12").
Tuossa pyöriessään se ropeli sotkee vettä, joka nöyränä aineena ryhtyy pyörimään ropelin mukana ympäri, mutta kumminkin hiukan sitkeänä alkaa ropelin nousun mukaan liikkua takaviistoon. Ropeli on vaikka 3 lapainen ja jotensakin kivasti tehdyt lavat ei aiheuta suurta kitkaa ja pyörteilyä. Mikä vois olla vaadittu momentti?
No, samainen ropeli piiskataan huimaan lentoona ja pannaan pyörimään 10 kierosta / sekunti.
Mikä momentti vaaditan nyt?
Mikä teho vaaditan ?
Entäpä 100 kierrosta / sekunti?
Siis ropeli pyörii vedessä paikallaan ja sotkee vettä.
Miten vaadittu momentti/teho muuttuu , jos veneen vauhti kasvaa 1 solmu
5 solmua, elikkä vesi päästetäänkin virtaamaan ropeliin jollain alkunopeudella.Risto
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Sillähän mää noita kirjottelinkin houreissani, että ei ne ole ihan yksinkertaisia kaavoja.
Perinteinen potkurin mitoitus pohjaa siihen, että tiedetään :
- paljonko kaakkeja käytössä, ja millä kierrosluvulla
- miten iso potkuri mahtuu paljun alle
- miten kovaa kyseinen vene VOI liikkua käytössä olevilla tehoilla
Teho - tai paremminkin maksimitehon kierrosluvulla irtoava koneen antama max. momentti määrää suurimman mahdollisen potkurin halkaisijan jolla koneen pitäisi jaksaa ottaa täydet kierrokset. Sitten vene tai edes sen luokka tuntien ( hidas upouma, hinaaja jne. puoliliukuva, liukuva, kevyesti liukuva - lähes lentävä) , voidaan kokonaisluisto arvioida hihavakioilla ( ei missään nimessä mitään tarkkaa laskentaa) , lähinnä nopeuden perusteella . Potkurin nousu sitten lasketaan siitä kun teoreettiseen nopeudesta laskettuun luistottomaan nousuun lisätään luistoa vastaava osuus.
Tässä ei tarvita koneen vääntöä missään. Yleensä toimitaan tässä järjestyksessä. Lisäksi tulee tarkistaa lapakuormitus; ts. kavitaatiotarkistus, jota käytetään lapojen pinta-alan määritykseen ( yleensä DAR luku, developed area ratio / jossakin taisi olla mainittu disc area ratio , mutta sama asia ; lapojen levitetty yhteenlaskettu pinta-ala per potkurin halkaisijaa vastaavan ympyrän pinta-ala) .
Jos veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastus tunnetaan tarkasti, niin potkurikin voidaan laskea hyvinkin tarkasti, kuten laivojen tapauksessa tehdään.
Siihen momenttikysymykseen. Jos ne lavat vaikka olisivat virtaviivaisesti muotoiltuja melko lituskaisia siipiä hydrodynaamisella nollakohtauskulmalla ( eivät synnytä nostetta eikä myöskään siten työtövoimaa, ainostaan vatkaavat) , kuten Ripa tossa heitti ... niin sellainenkin ottaa tehoa vastaan kuten mikä tahansa vatkain. teho kuluu veden pyörittämiseen , silloinkin sen vastusvoima siis momentti jolla se vastustaa pyörimistä noudattaa suhdetta M ~ rpm^2 ; viimeistään siinä vaiheessa kun lavat kavitoivat täysin, jolloin lavan pyörimisen edessä on vastassa veden dynaaminen paine - ja takapuolella veden höyrynpaine ko lämpötilassa lisättynä veden hydrostaattisella paineella ko- syvyydessä . Tässä sitten sivutaankin jo termodynamiikkaa.
Hyvä sekoitin toimii lähes 100% hyötysuhteella, kaikki sekoittimen ottama teho menee veden sekoittamiseen, mutta potkuri kykenee muuttamaan akselinsa suuntaiseksi työntövoimaksi vain n. 70-80% parhaimmillaan , loput menevät veden pyörittämiseen akselin ympäri ja osa muuttuu kitkahäviöinä lämmöksi. ... lopulta kaikki.
Kun tuon sekoittimen lavalle annetaan kohtauskulmaesi ja veteen nähden, se alkaa toimia kuten lentokoneen siipi; virtaus muuttaa suuntaansa lavan kohdalla, ts. taipuu; tämä suunnan muutos vaatii voimaa koska massa tunnetusti ei hevin liikahda ilman pakottamista. Nyt sitten tämä suunnan muutos ei kuitenkaan tapahdu missään tasan 90 asteen kulmassa vaan ainoastaa vinosti lapaan nähden . Voiman ja vastavoiman lain mukaan lapaan kohdistuu vastaava vastakkaissuuntainen voima kuin mitä lapa vedelle tekee. Jos kuvitellaan ääritilannetta missä vesi jättäisi lavan 45 asteen kulmassa verrattuna alkuperäiseen suuntaansa, niin myös se voima kohdistuu lapaan n. 45 asteen kulmassa ( kitkahäviöt ja muut vähän häiritsevät tilannetta) , tästä aiheutuu että kokonaisvoimasta n. puolet työntäisi lapaa eteenpäin eli haluttuun suuntaan, mutta se jäljelle jäänyt puolisko pahus pyrkiikin estämään potkurin pyörimistä - tämä on se indusoitu vastus. ... kun veneen nopeus kasvaa, pienenee veden ja potkurin lavan välinen kohtauskulma, jolloin myös suhteellinen suunnan muutos pienenee, jolloin myös tämä indusoitu vastus pienenee. Mutta saman aikaisesti veden dynaaminen paine kasvaa suhteessa nopeuden neliöön, ja siten myös veden "törmäysvaikutus" lapaan.
Koska liukuvan veneen kokonaisvastus vähän kevenee nopeuden kasvaessa, kunnes ilmanvastus korjaa potin , pienenee luisto nopeuden kasvaessa muutamaan prosenttiin. Tällöin myös indusoitu vastus on minimissään, mutta painevastus taas rajoittaa pyörimisnopeutta, ellei potkuria voida nostaa ylös vedestä tästä aiheutuvan momenttikuormituksen alentamiseksi ; pintapotkuri hyödyntää tätä sen lisäksi, ettei akseli ja napa raahaa vedessä vastusta antamassa, ja sitä että se ei kavitoi ollenkaan ilman päästessä lavan imupuolelle veden ja lavan väliin. Pintapotkuri ei siis ole superkavitoiva potkuri, vaan ns. tuuletettu potkuri.
Hourailu jatkuu ...
ja sitten , miksi se halkaisija on niin tärkeä ? no kun se lavan nopeus veden suhteen ... ei olekaan vakio, vaikka nousu onkin. lavan kärki kun kiertää kehää jonka pituus on 2 pii R vai oliko se 2 x pii x k x aa/cc
( vitsi on samaa lajia kuin selitys miksi kiinasta tulee sutta ja secundaa ... no mitä muuta vois tulla paikasta jonka virallinen lyhenne on PE eeRR Cee ( PRC))
eli lavan kärjen nopeus veden suhteen on [(2 x pii x R x n/s)^2 + Va^2]^½ , missä n/s on kierrosta / sekunti, R potkurin säde, V olkoon veden nopeus potkurin kehän läpi eli veneen kulkusuunnan suuntainen nopeus ... ja nyt sitten tätä vastaava hydrodynaaminen paine on sitten hakaslausekkeen sisältö ilman puolikasta potenssia , eli korotettuna toiseen kertaa puolikas ja sitten veden tiheys---- eli ½ x 1000kg/m^3 x [(2 x pii x R x n/s)^2 + V^2] .. eli tosta näkee sokea reettakin, että R:llä ja sitä kautta halkaisijalla on suuri merkitys. , ja iavan yhtä suuri muuten kierrosluvullakin. mutta niiden tulo se vasta on poikaa.
ELi jos tästä olis kellekään mitään hyötyä => käytännön ohjeet:
- kone ei jaksa ottaa täysiä kierroksia , mitä teet ? a) huolla kone , b) laita halkaisijaltaan pienempi potkuri
- vene ei kulje riittävän kovaa ? osta isompi kone tai vaihda tervahöyry liukuvaan ... no nousua voi kasvattaa jos kone ottaa täydet kierrokset täydellä kuormalla
- vene ei kiihdy eikä jaksa vetää vesisuksia; kone kuitenkin ottaa lopulta täydet kierrokset , mitä teet? , pienennä nousua , ja kasvata halkaisijaa jos kone jaksaa kiertää
yksi lapa lisää vastannee n. yhtä tuumaa lisää ( näillä veneen potkureilla) halkaisijassa, ; ja tuuma halkaisijassa vastaa paria kolmea tuumaa nousussa - siis kuormitukseltaan ; muuten nämä eivät ole päissään vaihdettavia tekijöitä
ja alkuperäiselle kysyjälle, jos vielä on jaksanut näitä lueskella ; jos sulla on olemassa kone jolla sitä hytikkapumppua pyörität, niin hommaa pumppu joka on mitoitettu koneen maksimiteholle ja vähän ylikin. Sitten laitat sinne letkun perään sellaisen hytikkamoottorin joka sekin jaksaa kaiken ton tehon. Sitten luet pumpun ja h. moottorin papereista että paljonko se kiertää ko. tuotoilla , ja sen jälkeen mitoitat potkurin tuolle kierrosluvulle ja varsinaisen koneen antamalle teholle vähennettynä n.20% häviöillä.
Hydraulivetoa käytetään yleensä silloin kun kone ei jostakin syystä mahdu potkurin kanssa lähellekään samaa linjaa ja paikkaa ; letkut kun on kätevä vetää minne tahansa. Mutta tehohäviöt ovat melkoiset. Lisäksi tarvitaan tehokkaat öljynjäähdyttimet. Näppärä systeemi, mutta tulee kalliimmaksi ajaa kuin tavallinen akseliveto tai perävetolaite tai perämoottori jne.
Sähköinenkin vaihtoehto on olemassa, mutta niissäkään ei pienissä systeemeissä päästä mekaanisen voimansiirron kanssa samalle hyötysuhteelle ; isoissa laivoissa tilanne on aivan toinen. Sähkö myös mahdollistaa hybridikäytön, jolloin polttomoottori tuottaa sähköä sekä akuille että vetää akselia silloin kun käy, koneen ollessa sammuksissa ajetaan akuilla hetken aikaa. Mutta ilmaista energiaa ei saa kuin auringosta ja tuulesta joka sekin auringon synnyttämää ...
... öitä!
ainiin ... kyllä voima ja teho, momentti ja teho , niillä taitaa olla suhde keskenänsä ;-))
P=UI sanos sähköputkimies
P=M x omega liittys kait näihin pyöriviin
P=F x V siihen suoraan liikkeeseen ...
mutta voimasta kaikki lähtee, tai sen pyörivästä veliväkkäräisestä momentista ... kun ne lähtee painamaan töitä, ne tekee kait työtä sen matkan mitä kohdettaan siirtävätkin; ja teho sitten seuraa siit ku nopsaan ne hommistaan selvisivät ... . mutta kun omena putoaa puusta, kuka tekee työtä?
Perinteinen potkurin mitoitus pohjaa siihen, että tiedetään :
- paljonko kaakkeja käytössä, ja millä kierrosluvulla
- miten iso potkuri mahtuu paljun alle
- miten kovaa kyseinen vene VOI liikkua käytössä olevilla tehoilla
Teho - tai paremminkin maksimitehon kierrosluvulla irtoava koneen antama max. momentti määrää suurimman mahdollisen potkurin halkaisijan jolla koneen pitäisi jaksaa ottaa täydet kierrokset. Sitten vene tai edes sen luokka tuntien ( hidas upouma, hinaaja jne. puoliliukuva, liukuva, kevyesti liukuva - lähes lentävä) , voidaan kokonaisluisto arvioida hihavakioilla ( ei missään nimessä mitään tarkkaa laskentaa) , lähinnä nopeuden perusteella . Potkurin nousu sitten lasketaan siitä kun teoreettiseen nopeudesta laskettuun luistottomaan nousuun lisätään luistoa vastaava osuus.
Tässä ei tarvita koneen vääntöä missään. Yleensä toimitaan tässä järjestyksessä. Lisäksi tulee tarkistaa lapakuormitus; ts. kavitaatiotarkistus, jota käytetään lapojen pinta-alan määritykseen ( yleensä DAR luku, developed area ratio / jossakin taisi olla mainittu disc area ratio , mutta sama asia ; lapojen levitetty yhteenlaskettu pinta-ala per potkurin halkaisijaa vastaavan ympyrän pinta-ala) .
Jos veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastus tunnetaan tarkasti, niin potkurikin voidaan laskea hyvinkin tarkasti, kuten laivojen tapauksessa tehdään.
Siihen momenttikysymykseen. Jos ne lavat vaikka olisivat virtaviivaisesti muotoiltuja melko lituskaisia siipiä hydrodynaamisella nollakohtauskulmalla ( eivät synnytä nostetta eikä myöskään siten työtövoimaa, ainostaan vatkaavat) , kuten Ripa tossa heitti ... niin sellainenkin ottaa tehoa vastaan kuten mikä tahansa vatkain. teho kuluu veden pyörittämiseen , silloinkin sen vastusvoima siis momentti jolla se vastustaa pyörimistä noudattaa suhdetta M ~ rpm^2 ; viimeistään siinä vaiheessa kun lavat kavitoivat täysin, jolloin lavan pyörimisen edessä on vastassa veden dynaaminen paine - ja takapuolella veden höyrynpaine ko lämpötilassa lisättynä veden hydrostaattisella paineella ko- syvyydessä . Tässä sitten sivutaankin jo termodynamiikkaa.
Hyvä sekoitin toimii lähes 100% hyötysuhteella, kaikki sekoittimen ottama teho menee veden sekoittamiseen, mutta potkuri kykenee muuttamaan akselinsa suuntaiseksi työntövoimaksi vain n. 70-80% parhaimmillaan , loput menevät veden pyörittämiseen akselin ympäri ja osa muuttuu kitkahäviöinä lämmöksi. ... lopulta kaikki.
Kun tuon sekoittimen lavalle annetaan kohtauskulmaesi ja veteen nähden, se alkaa toimia kuten lentokoneen siipi; virtaus muuttaa suuntaansa lavan kohdalla, ts. taipuu; tämä suunnan muutos vaatii voimaa koska massa tunnetusti ei hevin liikahda ilman pakottamista. Nyt sitten tämä suunnan muutos ei kuitenkaan tapahdu missään tasan 90 asteen kulmassa vaan ainoastaa vinosti lapaan nähden . Voiman ja vastavoiman lain mukaan lapaan kohdistuu vastaava vastakkaissuuntainen voima kuin mitä lapa vedelle tekee. Jos kuvitellaan ääritilannetta missä vesi jättäisi lavan 45 asteen kulmassa verrattuna alkuperäiseen suuntaansa, niin myös se voima kohdistuu lapaan n. 45 asteen kulmassa ( kitkahäviöt ja muut vähän häiritsevät tilannetta) , tästä aiheutuu että kokonaisvoimasta n. puolet työntäisi lapaa eteenpäin eli haluttuun suuntaan, mutta se jäljelle jäänyt puolisko pahus pyrkiikin estämään potkurin pyörimistä - tämä on se indusoitu vastus. ... kun veneen nopeus kasvaa, pienenee veden ja potkurin lavan välinen kohtauskulma, jolloin myös suhteellinen suunnan muutos pienenee, jolloin myös tämä indusoitu vastus pienenee. Mutta saman aikaisesti veden dynaaminen paine kasvaa suhteessa nopeuden neliöön, ja siten myös veden "törmäysvaikutus" lapaan.
Koska liukuvan veneen kokonaisvastus vähän kevenee nopeuden kasvaessa, kunnes ilmanvastus korjaa potin , pienenee luisto nopeuden kasvaessa muutamaan prosenttiin. Tällöin myös indusoitu vastus on minimissään, mutta painevastus taas rajoittaa pyörimisnopeutta, ellei potkuria voida nostaa ylös vedestä tästä aiheutuvan momenttikuormituksen alentamiseksi ; pintapotkuri hyödyntää tätä sen lisäksi, ettei akseli ja napa raahaa vedessä vastusta antamassa, ja sitä että se ei kavitoi ollenkaan ilman päästessä lavan imupuolelle veden ja lavan väliin. Pintapotkuri ei siis ole superkavitoiva potkuri, vaan ns. tuuletettu potkuri.
Hourailu jatkuu ...
ja sitten , miksi se halkaisija on niin tärkeä ? no kun se lavan nopeus veden suhteen ... ei olekaan vakio, vaikka nousu onkin. lavan kärki kun kiertää kehää jonka pituus on 2 pii R vai oliko se 2 x pii x k x aa/cc
( vitsi on samaa lajia kuin selitys miksi kiinasta tulee sutta ja secundaa ... no mitä muuta vois tulla paikasta jonka virallinen lyhenne on PE eeRR Cee ( PRC))
eli lavan kärjen nopeus veden suhteen on [(2 x pii x R x n/s)^2 + Va^2]^½ , missä n/s on kierrosta / sekunti, R potkurin säde, V olkoon veden nopeus potkurin kehän läpi eli veneen kulkusuunnan suuntainen nopeus ... ja nyt sitten tätä vastaava hydrodynaaminen paine on sitten hakaslausekkeen sisältö ilman puolikasta potenssia , eli korotettuna toiseen kertaa puolikas ja sitten veden tiheys---- eli ½ x 1000kg/m^3 x [(2 x pii x R x n/s)^2 + V^2] .. eli tosta näkee sokea reettakin, että R:llä ja sitä kautta halkaisijalla on suuri merkitys. , ja iavan yhtä suuri muuten kierrosluvullakin. mutta niiden tulo se vasta on poikaa.
ELi jos tästä olis kellekään mitään hyötyä => käytännön ohjeet:
- kone ei jaksa ottaa täysiä kierroksia , mitä teet ? a) huolla kone , b) laita halkaisijaltaan pienempi potkuri
- vene ei kulje riittävän kovaa ? osta isompi kone tai vaihda tervahöyry liukuvaan ... no nousua voi kasvattaa jos kone ottaa täydet kierrokset täydellä kuormalla
- vene ei kiihdy eikä jaksa vetää vesisuksia; kone kuitenkin ottaa lopulta täydet kierrokset , mitä teet? , pienennä nousua , ja kasvata halkaisijaa jos kone jaksaa kiertää
yksi lapa lisää vastannee n. yhtä tuumaa lisää ( näillä veneen potkureilla) halkaisijassa, ; ja tuuma halkaisijassa vastaa paria kolmea tuumaa nousussa - siis kuormitukseltaan ; muuten nämä eivät ole päissään vaihdettavia tekijöitä
ja alkuperäiselle kysyjälle, jos vielä on jaksanut näitä lueskella ; jos sulla on olemassa kone jolla sitä hytikkapumppua pyörität, niin hommaa pumppu joka on mitoitettu koneen maksimiteholle ja vähän ylikin. Sitten laitat sinne letkun perään sellaisen hytikkamoottorin joka sekin jaksaa kaiken ton tehon. Sitten luet pumpun ja h. moottorin papereista että paljonko se kiertää ko. tuotoilla , ja sen jälkeen mitoitat potkurin tuolle kierrosluvulle ja varsinaisen koneen antamalle teholle vähennettynä n.20% häviöillä.
Hydraulivetoa käytetään yleensä silloin kun kone ei jostakin syystä mahdu potkurin kanssa lähellekään samaa linjaa ja paikkaa ; letkut kun on kätevä vetää minne tahansa. Mutta tehohäviöt ovat melkoiset. Lisäksi tarvitaan tehokkaat öljynjäähdyttimet. Näppärä systeemi, mutta tulee kalliimmaksi ajaa kuin tavallinen akseliveto tai perävetolaite tai perämoottori jne.
Sähköinenkin vaihtoehto on olemassa, mutta niissäkään ei pienissä systeemeissä päästä mekaanisen voimansiirron kanssa samalle hyötysuhteelle ; isoissa laivoissa tilanne on aivan toinen. Sähkö myös mahdollistaa hybridikäytön, jolloin polttomoottori tuottaa sähköä sekä akuille että vetää akselia silloin kun käy, koneen ollessa sammuksissa ajetaan akuilla hetken aikaa. Mutta ilmaista energiaa ei saa kuin auringosta ja tuulesta joka sekin auringon synnyttämää ...
... öitä!
ainiin ... kyllä voima ja teho, momentti ja teho , niillä taitaa olla suhde keskenänsä ;-))
P=UI sanos sähköputkimies
P=M x omega liittys kait näihin pyöriviin
P=F x V siihen suoraan liikkeeseen ...
mutta voimasta kaikki lähtee, tai sen pyörivästä veliväkkäräisestä momentista ... kun ne lähtee painamaan töitä, ne tekee kait työtä sen matkan mitä kohdettaan siirtävätkin; ja teho sitten seuraa siit ku nopsaan ne hommistaan selvisivät ... . mutta kun omena putoaa puusta, kuka tekee työtä?
Mile