Puuvene.net

Syksyä pukkaa, ja on aika miettiä talveksi tekemistä..

Onko täällä joku, joka olisi muuttanut yksi/kaksi-sylinterisen wickströmmin kölijäähdytykselle?

Periaatteessa se putkisto pohjan alle on helppo väsätä. Mutta pari "ongelmaa" mietityttää. Miten voisi järjestää pakoputkeen jäähdytysveden? Siihen tarvitsisi mitä ilmeisimmin erillisen pumpun, joka taas tarvitsee käyttövoimaa jostain. Tässä kohdin tulee mieleen lähinnä potkuriakseli, koska muuta pyörivää ei koneessa ole näkösällä. Toisaalta sitten ei konetta tyhjäkäynnillä paljoa käytellä, ettei pakoputki kärvähdä..

Millainen pumppu olisi sopiva? (Ja halpa, mieluiten kierrätyskamaa.)

Jos jollakulla on toiminnassa tällainen jäähdytys wickströmmissä /vastaavassa, niin kuvat ja kertomukset kiinnostaisivat kovasti.

mulla ilmajäähdytteisessä koneessa on ihan sähköpumppu pakoputken jäähdytyksen

mulla melkein vastaava hirveä virtasyöppö
http://www.biltema.fi
Tuotenro
25984

Laita eristetty kuivaputki ja riittävästi joustopalkeita.

On tuossa kanssa tullut parikertaa mieleen että mitenköhän toimisi semmoinen jäähdytys systeemi että kun veneen pilssi on jaettu "lokeroihin niin ottaisi yhden "lokeron" noin 50cmx130cm ja vaikka korkeutta noin 10cm
ja värkkäisi siitä umpinaisen ja tietty hitsais laipioita ja huoltoluukun. ja laittais koneen jäähdytysveden kuleksimaan tuon lootan kautta riittäisiköhän tuo pitämään vulvapenta md 17 :sen lämmöt kurissa. sit tulee mieleen että onkohan vaikia tehä md17:seen kuiva pakoputki. sysyteemi kiinnostaa sen huoltovapauden ja talviajelun kannalta.

Niin siis tietysti tuo venehän on rautapaatti.

Se onkin sinänsä vähän kakspiippunen juttu- jos pistää sähköpumpun hommiin, niin se lykkää pakarin täyteen vettä heti kun virta menee päälle. Jos taas koneen oma pumppu hoitaa pakariin ja sähköpumppu glykolin, niin luulis varmaan toimivan, mutta voi käydä, että jäähdytysteho ei riitä koska pumpun kierrokset ei kasva koneen mukana.

Kiitoksia vaan tähänastisesta keskustelusta.

Sähköpumppu ei nyt juuri tähän minun moottoriini sikäli sovellu, että koneessa ei ole muuta sähkölaitteistoa, kuin magneetto sammutusnappeineen. Ja ei ole myöskään tulossakaan, koska veneessä(ni) ei ole mitään tarvetta sähkölle.

Eli jokin mekaanisesti pyöritettävä pumppu lienisi paras. Lähinnä kiinnostaisi se, että onko joku laittanut tuohon onnistuneesti esimerkiksi jonkin vanhan auton pumpun tai vastaavan.
Pumpun tehtävä olisi vain ja ainoastaan pakoputken jäähdyttäminen eli märkänä pitäminen. Tähän riittää hyvin pienikin pumppu. Käytännössä veden tulo putkeen olisi oltava säädettävä, kuten wickströmissäkin on. Eli suurin osa vedestä juoksisi pumpulta putkea myöten mereen, ja vain sopiva osa vietäisiin venttiilin kautta pakoputkeen. Tämän takia olisi hyvä löytää mahdollisimman pienitehoinen, ja ennen muuta pienikokoinen pumppu.

Toisaalta tuota pumppua voisi käyttää samalla myös veneen tyhjentämiseen: Kolmitiehana, jolla valittaisiin vedentulo joko pohjan alta tai pilssistä. Kätevää!

MÖsteri kirjoitti:Onko täällä joku, joka olisi muuttanut yksi/kaksi-sylinterisen wickströmmin kölijäähdytykselle?

Sitä vaan aattelin tyhymänä kysyä, että miksi nuin haluaisit tehdä?

Onko perinteisessä joku onkelma? (¿-)

petrooli kirjoitti:On tuossa kanssa tullut parikertaa mieleen että mitenköhän toimisi semmoinen jäähdytys systeemi että kun veneen pilssi on jaettu "lokeroihin niin ottaisi yhden "lokeron" noin 50cmx130cm ja vaikka korkeutta noin 10cm
ja värkkäisi siitä umpinaisen ja tietty hitsais laipioita ja huoltoluukun. ja laittais koneen jäähdytysveden kuleksimaan tuon lootan kautta riittäisiköhän tuo pitämään vulvapenta md 17 :sen lämmöt kurissa. sit tulee mieleen että onkohan vaikia tehä md17:seen kuiva pakoputki. sysyteemi kiinnostaa sen huoltovapauden ja talviajelun kannalta.

Niin siis tietysti tuo venehän on rautapaatti.

Rautapaattiin on erittäin yksinkertaista tehdä kölijäähdytys, mainitsemasi pinta-ala riittää mainiosti sitä on liikaakin-jos muistan oikein, niin jotain neliö/sata hevosvoimaa-löytyy jostain tän palstan topicista-eikä sillä säiliöllä tarvi olla paksuutta kuin pari-kolme senttiä-ei tule niin paljoa painoa suuren nestemäärän takia, eikä tarvi niin suurta paisunta-astiaa.
Vielä kun laittaa kierron kuuma taakse-otto eteen-vastavirta periaate-niin toimii-systeemiin pakksnesteseos, niin on lähes huoltovapaa järjestelmä.
Jos pinta-ala on kovin tarkasti mitoitettu, niin pohjan maalikerroksen paksuudellakin on väliä.
Kun järjestelmään asentaa lämmityspatterin(t) rinnalle(=siirtää koneen lämmön sisäilmaan), niin talvi-syysveneily on myös lämmintä ja kuivaa.

Matti

Kölijäähdytyksen oletettu etu olisi se, että siten pääsisi lopullisesti sylinterin ja sylinterinkannen korroosiosta. Merivesijäähdytteisen koneen päivät ovat luetut, eli jonain päivänä vesivaippa on puhki, ja siihen loppuu ajaminen.

Kölijäähdytetyssä koneessa ns. kriittiset alueet jäähtyvät vesi/glykoli -seoksella.

Kyse on jatkuvuuden turvaamisesta, tekniikan puolesta tuommoisen wikströmmin pitää käynnissä ikuisesti :=D
(Kunhan ei fossiilinen polttoaine lopu kesken...)

Nyt täytyy sohaista vähän tyhjää, mutta eikö nuo yleensä ole tehty "kaapparilla"? Eli pohjaan semmoinen eteenpäin osoittava "kuppi" ja sisäpuolelle venttiili, ajovauhti pakkaa vettä putkeen ja pakokaasun paine hoitaa loput.

Mä kun en koneiden kanssa ole suostunut oikeen millekään niin en ole niitä kovin tarkkaan tullut ronkkineeksi.

Pekka

Jos tekee kölijäähdytyksen niin ongelmaksi voi tulla vesipumpun rakenne jota ei ole suunniteltu suljettuun jäähdytysjärjestelmään. Bertta-Lotassa on makeavesipumppuna ihan tavallinen, ennen merivettä kierrättänyt, pumppu. Koska sen tiivisterakennetta ei ole tehty pitämään sisäisiä paineita ulos se tiputtaa aina silloin tällöin muutaman pisaran nestettä pilssiin. Ongelma ei ole iso mutta kuitenkin viime kesänäkin meni 0,5l kallista ainetta hukkaan.
Wikussa on hammaspyöräpumppu jonka myös veikkaa toimivan samalla tapaa suljetussa sydeemissä.
Ja oikeastaan huonommin koska kuuma neste liottaa vaseliinit aika tehokkaasti kiertoon. Eli jos teet muutoksen niin laita joko kummipyöräinen pumppu tai "oikea" vesipumppu.
Eli minä unohtaisin koko jutun...

Veli-Matti kirjoitti:Jos tekee kölijäähdytyksen niin ongelmaksi voi tulla vesipumpun rakenne jota ei ole suunniteltu suljettuun jäähdytysjärjestelmään. Bertta-Lotassa on makeavesipumppuna ihan tavallinen, ennen merivettä kierrättänyt, pumppu. Koska sen tiivisterakennetta ei ole tehty pitämään sisäisiä paineita ulos se tiputtaa aina silloin tällöin muutaman pisaran nestettä pilssiin. Ongelma ei ole iso mutta kuitenkin viime kesänäkin meni 0,5l kallista ainetta hukkaan.
Wikussa on hammaspyöräpumppu jonka myös veikkaa toimivan samalla tapaa suljetussa sydeemissä.
Ja oikeastaan huonommin koska kuuma neste liottaa vaseliinit aika tehokkaasti kiertoon. Eli jos teet muutoksen niin laita joko kummipyöräinen pumppu tai "oikea" vesipumppu.
Eli minä unohtaisin koko jutun...

Tuata tuata, autossahan on tota hommaa varten justiinsa paisuntasäiliö? Ei kai se ihme oo että se vähän jostain tiivisteestä valskaa jos umpiputkellinen vettä lämmitetään 80 astetta ilman että se pääsee laajenemaan mihinkään.

Mmäämitäänkoneistaymmärrä, mutta jos sinne lisää vähän joustovaraa paisuntasäiliöllä niin eiköpähän vesi vähän paremmin pysyis stefan oikealla puolella.

Pekka

Vaseliini varmaankin liikkuisi vilkkaammin jos neste on lämmintä. Mutta eikö noin periaatteessa sieltä jäähdytysputkistosta pitäisi tulla pumpulle jäähtynyttä vettä (kuin mummun kaivovettä: kesät talvet -4 -asteista... eli ei mitään kovin kuumaa, joskaan ei aivan yhtä viileää varmaankaan kuin merivesi.

Paisuntasäiliö siinä kannattaa tosiaan olla. Sen ei oikeastaan tarvitse kovinkaan kummoinen olla. Periaatteessa saattaisi riittää putkilinjasta T-kappaleella ylös osoittava läpinäkyvä putki, halkaisijaa muutama sentti. Ainoa ikävä juttu on, että paisuntasäiliön nestepinnan pitäisi olla sylinterinkantta ylempänä. Ja sitten tuleekin taas konekopassa ahdasta. No siitä selviäisi kyllä.. Tuosta paisuntasäiliöstä näkikisi heti, jos järjestelmä alkaa vuotaa, sillä silloin alkaisi nestepinta vajota.

Toki on niin, kuten V-M totesikin, että vuotoja varmaan tulisi. Jäähdytysneste (glykoli) 50/50 -seoksena on niin läpitunkevaa, että wikun tiivisteet ei sitä ehkä pidättele..

Tähän mennessä ehdotettua:
-sähköpumppu
-kaappari pohjan alle
-kuiva pakoputki

Juu, kyllä sen huomaa ettei Pekka ymmärrä mistään muusta kuin puusta

Tietenkin suljettuun vesikiertoon pitää laittaa paisuntasäiliö joko siten että sen paineet laskee alas tiivisteen poistamalla tai sitten antaa tiivisteen olla paikoillaan jolloin järjestelmässä on sen lämmettyä aina jonkin verran ylipainetta.

Wikun vaseliinitiivisteisellä hammaspyöräpumpulla sydeemi ei mielestäni yksinkertaisesti voi toimia kunnolla vaan vaseliinit ovat pitkin lokia ja tukkivat sen kanavat. Kunnolla toimimista ei ole vielä kesän tai kahden ajot...
Pumppuhan ottaisi aina viileämpää nestettä sieltä jäähdytyssäiliöstä mutta kyllä sekin on vaseliinille liian lämmintä kamaa.

Eikös raudan ruostumisen saa kuriin melkoisella sinkkiklunssilla?
Saisko vesitilaan pultattua sinkkiä sisäpuolelle?

Siitä vesikierron lämpenemisestä vielä..
Suorassa "raakavesi" jäähdytyksessä saapuvan jäähdytysveden lämpötila on aina sama kuin meren/järven lämpötila, elikkä +1 - +30 näin suomiolosuhteissa.
Suljetun vesikierron lämpötila tulee olemaan tuota reippaasti korkeampi. Jäähdytysteho tulee siitä, että kiertovedellä ja meri/järvivedellä on lämpötilaero. Noin karkeana arvauksena sanoisin, että useammasta kymmenestä asteesta on kyse. ("oikeissa" lämmönvaihtimissa koneen lämpötila ~80-120, meriveden lämpötila 1-30)
Tämän ajatuksen perusteella seuraa esim:
Merivesi +20; jäähdytysvesi ~+40-50 koneeseen saapuva jäähdytysneste on reippaasti kuumempaa kuin raakavesijäähdytteisessä. kone käy kuumempana.
Homma vaatii laskelmia.

Vaaditusta tehohäviöstä saat kuvan, kun teet vaikka seuraavan testin:
Vedä jäähdytys saaviin. (otto ja paluu vesi esim. 20l saavista)
Laitat koneen käyntiin ja otata aikaa. Mittailet saavissa olevan veden lämpötilaa esim. minuutin välein, samalla kun ajat täydellä teholla.
Vesimäärän lämpenemisvauhdista saat arvioitua sen, kuinka paljon tehoa jäähdytysputkiston pitää pystyä hävittämään. Samalla saat mitattua, mikä on pumpun tuotto. (Tarvii mitta-astian ja kellon)
Kun teho on arvattu noin tontilleen, niin voit määrätä paluuveden lämpötilatavoitteen ja meriveden lämpötilan. Muutaman laskun jäkeen pitäisi olla tiedossa, että kuinka paljon kupariputkea vaaditaan tehon hävittämiseen.
Jos oikeasti ryhdyt tuota toteuttamaan, niin laskelman antamaan pituusarvioon kannattaa lisätä 50-100% varmuusvaraa.

Teoriassa..

Risto